Lue keskustelun säännöt.
Ilman testamenttia ette peri puolisoanne jos teillä on lapsia. Tiesitkö tämän?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
Ei ole MILLÄÄN tavalla oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menimme mieheni kanssa naimisiin aikoinaan siksi että perisimme sitten automaattisesti toisemme. Emme suunnitellut silloin ikinä saavamme lapsia. Naimisissa olemme nyt olleet 15 vuotta ja meillä on kolme alle viisi vuotiasta lasta. En oikeasti ollut tullut ajatelleeksi että alkuperäinen suunnitelmamme on nyt täysin muuttunut. Tajusin sen itse viime viikolla kun maksoin laskuja ja siirtelin rahoja tililtä toiselle, että saadaan asuntolaina maksettua. Tajusin että jos mieheni syöpäleikkauksessa ensi viikolla menee jotain pieleen olen taloudellisesti isossa pulassa. Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti rankkoja kun lapset ovat syntyneet ja heidän kanssaan on oltu kotona, jonka lisäksi mies on ollut pidempään sairaslomalla ja myös sairastamisen kulut ovat syöneet säästöjämme samalla kun ihan kaikki on kallistunut.
Lapsillamme on jo melkoiset tilit kerättynä kun heidän läheiset ovat rahaa heille lahjoittaneet suuria summia. Tuntuisi hassulta että jos mieheni kuolisi ensi viikolla joutuisin myymään kotimme ja muuttamaan kauemmas tukiverkoista pienempään vuokrakämppään, jotta olisi varaa ostaa ruokaa jne. Kuin että lapset saisivat jäädä kotiinsa lähelle läheisiä ja että elämä jatkuisi edes jotenkin samanlaisena kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Menimme mieheni kanssa naimisiin aikoinaan siksi että perisimme sitten automaattisesti toisemme. Emme suunnitellut silloin ikinä saavamme lapsia. Naimisissa olemme nyt olleet 15 vuotta ja meillä on kolme alle viisi vuotiasta lasta. En oikeasti ollut tullut ajatelleeksi että alkuperäinen suunnitelmamme on nyt täysin muuttunut. Tajusin sen itse viime viikolla kun maksoin laskuja ja siirtelin rahoja tililtä toiselle, että saadaan asuntolaina maksettua. Tajusin että jos mieheni syöpäleikkauksessa ensi viikolla menee jotain pieleen olen taloudellisesti isossa pulassa. Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti rankkoja kun lapset ovat syntyneet ja heidän kanssaan on oltu kotona, jonka lisäksi mies on ollut pidempään sairaslomalla ja myös sairastamisen kulut ovat syöneet säästöjämme samalla kun ihan kaikki on kallistunut.
Lapsillamme on jo melkoiset tilit kerättynä kun heidän läheiset ovat rahaa heille lahjoittaneet suuria summia. Tuntuisi hassulta e
Siis onko teillä avioehto?
Ellei ole, sinä saat yhteisestä omaisuudestanne puolet ja lapset jakavat toisen puoliskon keskenään.
Eikö se puolet koko omaisuuden määrästä riitä sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
Kun ensimmäinen puoliso kuolee eikä ole avioehtoa, niin vainajan ja lesken KAIKKI omaisuus lasketaan yhteen ihan siitä riippumatta, onko se yhteistä vai jommankumman yksin omistamaa. Ainoana poikkeuksena on omaisuus, joka on saatu testamentilla tai lahjakirjalla, jossa puolison avio-oikeus on suljettu pois. Leski saa tästä yhteenlasketusta omaisuudesta puolet. Jos kuitenkin lesken oma omaisuus on tätä puoliskoa suurempi, saa hän pitää sen kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme tehneet keskinäisen testamentin, jossa perimme toisemme ja vasta toisenkin kuoltua lapset perivät kaiken. Tiedämme, että lapset voivat vaatia lakiosuuttaan heti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tosin lapset ovat sanoneet, että eivät sitä tee, mutta heillä on siihen oikeus.
Perintöveron kannalta tuo on karmein mahdollinen kokonaisuus.
Tarkennan, että kyseessä on hallintaoikeustestamentti, silloin ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Niin, lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa, mutta lasten pitää, vaikka he eivät vielä saakaan perintöä haltuunsa. Erittäin ikävää lapsille. Kannattaa myös miettiä, mitä iloa leskelle on esim. pankkitilillä olevien rahojen hallintaoikeudesta. Hänhän ei voi käyttää niitä rahoja, vaan ainoastaan tilille maksettavan koron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei taida hahmottaa, että leski saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, ellei ole avioehtoa. Meillä juuri hoidettiin perinnönjako, kun varakas vanhempi kuoli. Varaton leski sai puolet kuolinpesästä ja kaksi lasta kumpikin neljäsosan. Ihan sama lopputuloksen kannalta, kutsutaanko sitä tasingoksi vai perinnöksi, sillä leski sai tuplasti lapsiin verrattuna.
Ei todellakaan ole sama asia. Jos olisi PERINTÖ niin silloinhan se osuus olisi 1/3 koska perijöitä olisi 3.
Tasinko on aivan eri asia kuin perintö ja OSITUS tehdään ENNEN kuin tiedetään perinnön lopullinen suuruus. Vaikka leski olisi köyhempi, ei hänen ole pakko ottaa tasinkoa vaikka hänellä siihen on oikeus. Samalla tavalla varakkaammalla leskellä ei ole pakko maksaa osinkoa pesään, mutta hän voi näin halutessaan tehdä. (ja näin vähentää perintöveroihin menevää summaa)
Tietenkin tiesin. Ehkä tämäkin asia on koulun yhteiskuntaopin tunnilla mainittu, mutta ketäpä 15-vuotiasta kiinnostaa testamentti ja perintö?
Tasinko on eri asia. Aika usein se sekoitetaan perintöön, vaikka ilman avioehtoa se on lesken omaa osuutta avio-oikeuden perusteella, ei perintöä.
Avoliittolaisilla pitäisi olla testamentti. Onneksi minä ja puolisoni pysyimme hengissä niin pitkään, että lapset ehtivät aikuisiksi ja kykenevät huolehtimaan omasta perinnöstään sitten, kun se aika koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menimme mieheni kanssa naimisiin aikoinaan siksi että perisimme sitten automaattisesti toisemme. Emme suunnitellut silloin ikinä saavamme lapsia. Naimisissa olemme nyt olleet 15 vuotta ja meillä on kolme alle viisi vuotiasta lasta. En oikeasti ollut tullut ajatelleeksi että alkuperäinen suunnitelmamme on nyt täysin muuttunut. Tajusin sen itse viime viikolla kun maksoin laskuja ja siirtelin rahoja tililtä toiselle, että saadaan asuntolaina maksettua. Tajusin että jos mieheni syöpäleikkauksessa ensi viikolla menee jotain pieleen olen taloudellisesti isossa pulassa. Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti rankkoja kun lapset ovat syntyneet ja heidän kanssaan on oltu kotona, jonka lisäksi mies on ollut pidempään sairaslomalla ja myös sairastamisen kulut ovat syöneet säästöjämme samalla kun ihan kaikki on kallistunut.
Lapsillamme on jo melkoiset tilit kerättynä kun heidän läheiset ovat rahaa heille lahjoittaneet suuria summia. Tuntuisi hassulta e
Olethan huomioinut, että leskenä sinä ja alaikäiset lapset saisitte eläkettä miehestä. Lisäksi jos mies on ollut työelämässä (ilmeisesti voimassa vielä 3 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen), niin työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta saisitte korvausta.
Olettehan tehneet keskinäisen testamentin?
Meillä mies otti henkivakuutuksen siksi aikaa, kun oli asuntolainaa, että hänen kuollessaan olisin sillä korvaussummalla saanut maksettua lainan pois.
Vierailija kirjoitti:
Menimme mieheni kanssa naimisiin aikoinaan siksi että perisimme sitten automaattisesti toisemme. Emme suunnitellut silloin ikinä saavamme lapsia. Naimisissa olemme nyt olleet 15 vuotta ja meillä on kolme alle viisi vuotiasta lasta. En oikeasti ollut tullut ajatelleeksi että alkuperäinen suunnitelmamme on nyt täysin muuttunut. Tajusin sen itse viime viikolla kun maksoin laskuja ja siirtelin rahoja tililtä toiselle, että saadaan asuntolaina maksettua. Tajusin että jos mieheni syöpäleikkauksessa ensi viikolla menee jotain pieleen olen taloudellisesti isossa pulassa. Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti rankkoja kun lapset ovat syntyneet ja heidän kanssaan on oltu kotona, jonka lisäksi mies on ollut pidempään sairaslomalla ja myös sairastamisen kulut ovat syöneet säästöjämme samalla kun ihan kaikki on kallistunut.
Lapsillamme on jo melkoiset tilit kerättynä kun heidän läheiset ovat rahaa heille lahjoittaneet suuria summia. Tuntuisi hassulta e
Nyt alkaa olla yhdestoista hetki tehdä keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on myös toissijaismääräys. Myöhäistä se on sitten, kun toinen osapuoli on tuonpuoleisessa. Vainajan sukulaiset yrittivät kiistää kuoliniltana laaditun avoparin keskinäisen testamentin, turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
No ei kyllä saa puoiia, jos omaisuus ei ole puoliksi jo valmiiksi. Eli jos kuolleen henkilökohtaisella tilillä 1.000.000€, ei leski saa siitä mitään, jos tasinkoa ei muodostu.
Miksi sinä intät asiaa, josta et selvästi tiedä mitään? Avainsana on AVIOEHTO. Jos sitä ei ole, YHTEENLASKETTU OMAISUUS menee puoliksi. Jos lesken oma omaisuus on isompi kuin vainajan, silloin hän ei saa mitään, mutta ei myöskään tarvitse maksaa mitään vainajan perillisille.
Perintökaaressa on hauskoja yksityiskohtia.
Otetaan tilanne jossa on lapseton pariskunta jonka nainen (Rouva B) on huomattavasti miestään (Herra A) varakkaampi.
Herra A on aikamoinen sika ja mm juoksee vieraissa. Lopulta A menehtyy sydänkohtaukseen ollessaan hikisenä polkemassa Neiti X:ää ruotsinlaivalla tuhannen tuiskeessa.
Jos Herra A onnistuu viimeisessä yhdynnässään siittämään lapsen Neiti X:lle (klassinen kumi repeää kun sohlataan kännissä tilanne), ja tästä yhdynnästä syntyy 9kk A:n kuoleman jälkeen Neiti X:lle lapsi, niin tämä lapsi perii Herra A:n ainoana perillisenä ja ohittaa suvereenisti Rouva B:n.
Lisäksi, koska aviopuolisoiden omaisuus tasataan perinnönjaossa ja A oli käytännössä varaton ja B varakas, niin lapsella on käytännössä oikeus vaatia puolet B:n omaisuudesta. (B voi estää tämän jos älyää erikseen vedota tasinkoetuoikeuteen)
Koska lapsi on alaikäinen, niin Herra A:n kanssa vuosikymmeniä naimisissa olleen Rouva B:n rahojen hallintaoikeus käytännössä siirtyy Neiti X:lle joka verkkosukkahousuissaan tapasi Herra A:n ensimmäistä kertaa tuntia ennen tämän kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tää menee lapsettomien avopuolisoiden suhteessa?
Vanhemmat / sisarukset perii tai viimeisenä valtio.
valtio ottaa aina vähintään 60% sille päätyvästä perinnöstä ja hakemuksesta voi esim elämänkumppani / naapuri joka ollut todistetusti aktiivisesti osana vainajan elämää saada jotain. Just oli lehdessä siitä miljoonomaisuudesta mistä "saattohoitajana" toiminut kauempi sukulainen sai 25000€
avopuoliso ei peri. Tehkää testamentti.
Aviopuoliso perii LAPSETTOMAN vainajan. Näinä aikoina voi jommalla kummalla puolisoista olla rintaperillisiä, joille perintö menee, vaikka yhteisiä lapsia ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Perintökaaressa on hauskoja yksityiskohtia.
Otetaan tilanne jossa on lapseton pariskunta jonka nainen (Rouva B) on huomattavasti miestään (Herra A) varakkaampi.
Herra A on aikamoinen sika ja mm juoksee vieraissa. Lopulta A menehtyy sydänkohtaukseen ollessaan hikisenä polkemassa Neiti X:ää ruotsinlaivalla tuhannen tuiskeessa.
Jos Herra A onnistuu viimeisessä yhdynnässään siittämään lapsen Neiti X:lle (klassinen kumi repeää kun sohlataan kännissä tilanne), ja tästä yhdynnästä syntyy 9kk A:n kuoleman jälkeen Neiti X:lle lapsi, niin tämä lapsi perii Herra A:n ainoana perillisenä ja ohittaa suvereenisti Rouva B:n.
Lisäksi, koska aviopuolisoiden omaisuus tasataan perinnönjaossa ja A oli käytännössä varaton ja B varakas, niin lapsella on käytännössä oikeus vaatia puolet B:n omaisuudesta. (B voi estää tämän jos älyää erikseen vedota tasinkoetuoikeuteen)
Koska lapsi on alaikäinen, niin He
Mikä meni väärin? Minäpä kerron: tasinkoprivilegi.
Tyhmyydestä sakotetaan ja tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että varakas leski maksaa tasinkoa, jos ei älyä vaatia sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme tehneet keskinäisen testamentin, jossa perimme toisemme ja vasta toisenkin kuoltua lapset perivät kaiken. Tiedämme, että lapset voivat vaatia lakiosuuttaan heti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tosin lapset ovat sanoneet, että eivät sitä tee, mutta heillä on siihen oikeus.
Perintöveron kannalta tuo on karmein mahdollinen kokonaisuus.
Tarkennan, että kyseessä on hallintaoikeustestamentti, silloin ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Jouduin maksamaan perintövero, vaikka vanhemmillani on hallintaoikeus yestamentti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
No ei kyllä saa puoiia, jos omaisuus ei ole puoliksi jo valmiiksi. Eli jos kuolleen henkilökohtaisella tilillä 1.000.000€, ei leski saa siitä mitään, jos tasinkoa ei muodostu.
Kyllä saa. Toimitaan ihan kuin avioerossa osittaessa. Miksi luulet että avioehtoja kirjoitetaan?
Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu.
Olen ns 60-luvun radikaalinaisen tytär. Äitini otti eron isästäni ollaakseen itsenäinen ja irrallinen miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Menimme mieheni kanssa naimisiin aikoinaan siksi että perisimme sitten automaattisesti toisemme. Emme suunnitellut silloin ikinä saavamme lapsia. Naimisissa olemme nyt olleet 15 vuotta ja meillä on kolme alle viisi vuotiasta lasta. En oikeasti ollut tullut ajatelleeksi että alkuperäinen suunnitelmamme on nyt täysin muuttunut. Tajusin sen itse viime viikolla kun maksoin laskuja ja siirtelin rahoja tililtä toiselle, että saadaan asuntolaina maksettua. Tajusin että jos mieheni syöpäleikkauksessa ensi viikolla menee jotain pieleen olen taloudellisesti isossa pulassa. Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti rankkoja kun lapset ovat syntyneet ja heidän kanssaan on oltu kotona, jonka lisäksi mies on ollut pidempään sairaslomalla ja myös sairastamisen kulut ovat syöneet säästöjämme samalla kun ihan kaikki on kallistunut.
Lapsillamme on jo melkoiset tilit kerättynä kun heidän läheiset ovat rahaa heille lahjoittaneet suuria summia. Tuntuisi hassulta e
Vakuutus. Myös asuntolainaan pystyy sopimaan ehdon, että laina kuittaantuu jos toinen kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme tehneet keskinäisen testamentin, jossa perimme toisemme ja vasta toisenkin kuoltua lapset perivät kaiken. Tiedämme, että lapset voivat vaatia lakiosuuttaan heti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tosin lapset ovat sanoneet, että eivät sitä tee, mutta heillä on siihen oikeus.
Perintöveron kannalta tuo on karmein mahdollinen kokonaisuus.
Tarkennan, että kyseessä on hallintaoikeustestamentti, silloin ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Aviopolison verovapaa osuus perinnöstä on 109 999 euroa eli veroa alkaa menemään vasta tuon summan jälkeen jos on omistusoikeus testamentti ja jos perittävä omaisuus on juurikin "oikea" ei veroja mene lainkaan esim 2 lasta joille annetaan lakiosuus jos se jää elle 20 000 per nuppi ei veoa mene samoin jos aviopuolison perinnön arvo jää alle 110 000 euron ei veroa mene.
Miksi mä perisin puolisoni? Avioliiton aikana hankittu on tietty puolet, mutta kaiken järjen mukaanhan mun lapset perii. Ja niin ne taitaa lain mukaan periäkin. Lapset siis yhteisiä, mutta mikä ihmeen ajatusten kuperkeikka se olisi että puoliso perisi?
Jos on varakas puoliso, jolla on 2 miljoonaa ja hän on tehnyt testamentin, että 2 lastaan perivät hänet,
Niin jos hän on naimisissa varattoman puolison kanssa, eikä avioehtoa ole,
Niin varakkaan osapuolen kuollessa leski saa tasinkonq miljoonan ja kumpikin lapsi perintönä 500 000.
Se varakas osapuoli ei voi edes estää tuota mitenkään, sillä avioehtoon tarvitaan puolison suostumus, sitä ei voi tehdä yksipuolisesti. Avioero on ainoa keino, mutta sen saamiseen menee puoli vuotta.