Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulutettu nainen hyväksytkö duunarimiestä kumppaniksi vai pidätkö heitä alhaisen tason miehinä?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon käynyt kaks korkeakoulututkintoa ja mies peruskoulun ja on töissä raksa-alalla. Arjessa ei tunnu missään, esim. tuntipalkoissa olen vain euron pari korkeammalla. Mies kuitenkin aina ollut fiksu, näki vaan järkevämpänä mennä töihin kuin istua amiksessa. Nyt olisi koulutushimoja, mutta taloudellisesti se on vähän haastavaa.
Ongelmia tulee siinä kohtaa kun vietän aikaa miehen suvun kanssa, siellä ei ole kukaan käynyt esim. lukiota. Heidän kanssaan on mahdotonta keskustella esim. politiikasta, elinkaaripsykologiasta tmv., koska katsantokannat ovat niin mustavalkoiset ja asenne on että heillä on OIKEUS siihen ja siihen, esim. yhteiskunnan tukiin. Ns. subjektivoituminen jäänyt tapahtumatta eivätkä ota vastuuta elämistään, teoistaan jne. Siksipä olen miehen suvun juhlissa ja reissuilla melko hiljaa, ja viikonloppu on ihan maksimi mitä heidän kanssan voi selväjärkisenä viettää.
<
Sille jonka mielestä vaikutan jäykältä - en kehtaa yksityisyyssyistä tänne kovin paljoa tarkemmin avata mitä esim. elinkaaripsykologiasta tai politiikasta keskustelulemisella tarkoitan, mutta miehen suku saa kyllä koko illan paasaukset aikaan aivan junteista aiheista. Viimeisin nyt pressanvaalit, että ekalla kierroksella ei äänestetä ollenkaan kun ei kiinnosta, tokalla aktivoidutaan sitten ettei vaan homo voita. Esim. kun sukupuolen oma-aloitteinen määrittäminen mahdollistettiin, miehen suvun huumoria oli pitkän aikaa ja hyvin kärjistäen esim. esittää, kuinka menevät uimahallin väärälle puolelle tirkistelemään tai alkavat nyt tehtailla rikoksia ja vaihtavat sitten sukupuolensa ja nimensä, niin pääsevät rikosvastuusta koska ovat nyt eri henkilö. Verojen maksusta jaksetaan paasata ja onpa nähty raivokohtauksia siitäkin, ettei sossu maksa eläinlääkärikuluja. En yksinkertaisesti nauti noin simppelisti ajattelevien/käyttäytyvien seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten naiset suhtautuu siihen, jos se mies ei olekaan perus-DI tai vastaava vaan vaikkapa professori? Minusta tuntuu, että aika monella esim. AMK-taustaisella naisella saattaa olla "too much".
En ottais miestä, joka on teoreetikko
Ei se, että on professori tarkoita automaattisesti sitä, että on teoreetikko. Lisäyksenä vielä, että korkeakoulutettukin voi olla kätevä käsistään. Ei se ole pelkästään duunareiden ominaisuus.
Tuohan on juuri sitä hölmöyttä, että akateemisista on jotain kummallisia, omaan alemmuudentuntoon perustuvia käsityksiä. Ajattelu on yksinkertaista ja mustavalkoista ja perustuu tietämättömyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen duunarimies enkä kaipaa hetkeäkään sitä aikaa. Nykyistä akateemista miestä ei tarvitse ohjeistaa siitä, että sohvalle ei istuta paljaalla perseellä. On myös kivempi keskustella ihan muista aiheista kuin siitä mitä hassunhauskaa Ana oli tehnyt kännissä.
Kivan alentuva asenne sulla, ei ollenkaan yleistystä. Mulla on duunarimies, siis ammattikoulun käynyt ja yrittäjä tällä hetkellä. Eipä tuolla tosin älykkyyden puute olisi esteenä opiskelulle, mutta tienaa n. 150t vuoteen ja haluaa kasvattaa yritystoimintaansa joten eipä ole koulutukselle tällä hetkellä aikaa. Mutta ei meillä kyllä sohvalla istuta, saati paljaalla takamuksella joten aika omituinen on käsityksesi. Että esim. mieheni kun todennäköisesti myöhemmin hankkii korkeamman koulutuksen, hän on sitten valmistuneena jotain aivan muuta kuin mitä on nyt? Anteeksi nyt, mutta opiskelut eivät nosta kenenkään älykkyysosamäärää. Jotain ne opettaa ja sivistää tietyissä määrin, mutta fiksut ja sivistyneet ihmiset on sitä myös duunaritaustalla, siinä missä moni korkeakoulutettu voi olla suorastaan järkyttävän typerä. Jos olisit oikeasti sivistynyt ihminen, ymmärtäisit tämän koska olet varmasti opiskellessasi törmännyt vaikka minkälaiseen tapaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen duunarimies enkä kaipaa hetkeäkään sitä aikaa. Nykyistä akateemista miestä ei tarvitse ohjeistaa siitä, että sohvalle ei istuta paljaalla perseellä. On myös kivempi keskustella ihan muista aiheista kuin siitä mitä hassunhauskaa Ana oli tehnyt kännissä.
Kivan alentuva asenne sulla, ei ollenkaan yleistystä. Mulla on duunarimies, siis ammattikoulun käynyt ja yrittäjä tällä hetkellä. Eipä tuolla tosin älykkyyden puute olisi esteenä opiskelulle, mutta tienaa n. 150t vuoteen ja haluaa kasvattaa yritystoimintaansa joten eipä ole koulutukselle tällä hetkellä aikaa. Mutta ei meillä kyllä sohvalla istuta, saati paljaalla takamuksella joten aika omituinen on käsityksesi. Että esim. mieheni kun todennäköisesti myöhemmin hankkii korkeamman koulutuksen, hän on sitten valmistuneena jotain aivan muuta kuin mitä on nyt? Anteeksi nyt, mutta opiskelut eivät nosta kenenk
Mikä osa duunareista on 150 ke vuodessa tienaavia? Yli vai alle promille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen duunarimies enkä kaipaa hetkeäkään sitä aikaa. Nykyistä akateemista miestä ei tarvitse ohjeistaa siitä, että sohvalle ei istuta paljaalla perseellä. On myös kivempi keskustella ihan muista aiheista kuin siitä mitä hassunhauskaa Ana oli tehnyt kännissä.
Kivan alentuva asenne sulla, ei ollenkaan yleistystä. Mulla on duunarimies, siis ammattikoulun käynyt ja yrittäjä tällä hetkellä. Eipä tuolla tosin älykkyyden puute olisi esteenä opiskelulle, mutta tienaa n. 150t vuoteen ja haluaa kasvattaa yritystoimintaansa joten eipä ole koulutukselle tällä hetkellä aikaa. Mutta ei meillä kyllä sohvalla istuta, saati paljaalla takamuksella joten aika omituinen on käsityksesi. Että esim. mieheni kun todennäköisesti myöhemmin hankkii korkeamman koulutuksen, hän on sitten valmistuneena jotain aivan muuta kuin mitä on ny
Mikä osa akateemista tienaa yli 150k€. T. Duunari portaasta jotka tienaa lähestulkoon eniten firmassa. Poislukien johtoryhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varmaankaan kokisi oloani luontevaksi duunarimiehen seurassa, ainakin näin äkkiseltään ajateltuna. Tarkoitan tosiaan ihan sellaista amispohjaista tyyppiä. Ainakin oman sukupolven amikset on tätä persuilevaa miesväkeä, jonka kanssa en jaa samaa kokemusmaailmaa asioiden tilasta.
En tunne duunareita, mutta aika raskaalta kuulostaa tuo tuloilla rehvastelu esimerkiksi. Pidän sitä outona, en tunne tuollasta maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa lainkaan, jotka arvioivat toisten ihmisten jotain "tasoa" ikään kuin kyseessä olisi kulutushyödyke, eikä ihminen. Lähisuhteiden ei tule olla markkina-arvotettua kaupankäyntiä, vaan niiden tulee perustua vastavuoroisuuteen ja välittämiseen. Jos lähisuhteeseen tuodaan markkina-ajattelu, sitä enää siitä nimenomaisesta lähisuhteesta saa koskaan pois, vaan ko. suhde on ikuisiksi ajoiksi piloilla.
Sillä sen sijaan ei ole väliä millainen koulutus on, jos vain on sitä paljon puhuttua kemiaa ja samanlaiset elämänarvot.
Mutta miehille tämä tuntuisi olevan kova pala: Parikymppisenä seurustelukumppani, jolla oli jo ammattikoulusta elektroniikka-asentajan työ vittuili minun ylioppilastutkinnostani jatkuvasti, vaikka muuta ei minulla ollut ja opiskelupaikkaa hakiessa tein kaikenlaisia hanttihommia. Hänelle tuntui olevan se minun YO-tutkintoni kova pala, vaikka itsellä oli jo oikea ammatti ja hyvä työ. Eipä se suhde sitten kauaa kestänytkään.
Eli kelpaako miehelle korkeammin koulutettu nainen, on se olennainen kysymys.
Jos on älykäs, tulee toimeen hyvin työllään, eikä ole persu, niin eipä koulutuksella niin väliä. Tärkeintä mulle on, että on sivistynyt ihminen, joka on kiinnostunut muustakin kuin auton rassaamisesta ja jolla on tiedonjano sekä halu oppia uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne duunareita, mutta aika raskaalta kuulostaa tuo tuloilla rehvastelu esimerkiksi. Pidän sitä outona, en tunne tuollasta maailmaa.
Tais akateeminen just aloittaa sen rehvastelun.
Mulla on duunarimies duunariperheestä. Mieheni on matemaattisesti lähes yhtä älykäs kuin minä (itse olen myös matemaattiselta alalta FM). Käymme myös yhdessä mm. teatterissa ja taidenäyttelyissä. Elokuva- ja musiikkimaku on osin samanlainen. Lukemista mies ei harrasta, se vähän harmittaa. Kielitaito on minulla parempi, ja ulkomailla hoidan puhumisen. Myös yleissivistyksessä on eroa. Olemme olleet jo pitkään yhdessä, mutta tavatessamme mies ei esim. ollut ikinä syönyt oikeassa ravintolassa. Eli siis kyllä, kelpaa, ja kelpaisi uudestaankin, mutta toki perhetausta ja koulutus vaikuttavat ihmiseen, ei sitä voi kiistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri on mennyt suoraan peruskoulusta duunariksi ite inssi.
Puhuu 8 kieltä sujuvasti mm kiinaa. Matkustellut näissä maissa paljon. Asui 2v Singaporessa töiden takia.
On opiskellut lyhyt terapeutiksi huvikseen, myös jtn muuta psykologian opintoja.
On äärimmäisen kiinnostunut tieteestä ja taiteesta.
Osaa tyyliin Raamatun ulkoa vaikka ei ole uskossa.
On äärimmäisen lahjakas psykologisesti, erittäin hyvä small talk ihminen.
Kaipa se vähän riippuu millainen ihmisenä olet ei niinkään millaiset kaverisi ovat tai missä olet opiskellut. Tuolla kaverilla esimerkiksi on ihan uskomaton uuden oppimisen ja ymmärtämisen lahja.
Korkeasti koulutetut naiset ei juurikaan harrasta tasoteoria-hömpötystä. On oikeitakin ongelmia ihmiskunnassa ratkaistavaksi niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen duunarimies enkä kaipaa hetkeäkään sitä aikaa. Nykyistä akateemista miestä ei tarvitse ohjeistaa siitä, että sohvalle ei istuta paljaalla perseellä. On myös kivempi keskustella ihan muista aiheista kuin siitä mitä hassunhauskaa Ana oli tehnyt kännissä.
Kivan alentuva asenne sulla, ei ollenkaan yleistystä. Mulla on duunarimies, siis ammattikoulun käynyt ja yrittäjä tällä hetkellä. Eipä tuolla tosin älykkyyden puute olisi esteenä opiskelulle, mutta tienaa n. 150t vuoteen ja haluaa kasvattaa yritystoimintaansa joten eipä ole koulutukselle tällä hetkellä aikaa. Mutta ei meillä kyllä sohvalla istuta, saati paljaalla takamuksella joten aika omituinen on käsityksesi. Että esim. mieheni kun todennäköisesti myöhemmin hankkii korkeamman koulutuksen, hän on sitten valmistuneena jotain aivan muuta kuin mitä on ny
Mitäpä sillä on merkitystä? Ylipäänsä tuollainen alentuva asenne on jotain mitä oikeasti sivistynyt ja kulturelli ihminen ei harjoita. Anteeksi nyt mutta Suomessa melkeinpä kuka tahansa "puupää" voi kouluttautua, ei se vaadi että äo on edes 130+. Korkeampi koulutus ei myöskään kenenkään älykkyysosamäärää nosta, joten se että joku on kouluttautunut maisteriksi, tohtoriksi tms ei tee jostain automaattisesti älykkäämpää (varmasti alaltaan sivistyneempää ja kouluttautuneempaa kyllä). Saati ihmisestä, joka ehkä kouluttautuu vastaavasti myöhemmin. Kai te ymmärrätte, että esim. kirjat ja tutkimukset jne ovat kaikkien saatavilla? Esimerkiksi tänään minä saatan olla vaikka amis, keväällä valmistuttuani maisteri. En ole silti eri ihminen, tai älykkyydeltäni eri luokkaa. Olen vain vähän kyllästynyt tuohon ilmiöön, kun moni tuntemani korkeastikin koulutettu kuvittelee olevansa älykkö, mutta moni amis on heitä fiksumpi. Se on vain jotenkin todella naurettavaa, tuo monenkin korkeammin koulutetun ylemmyydentunne.
Meitä on kaksi tohtoria talossa, ja onhan se helppoa, kun molemmat ymmärtää myös koulutuksellisesti toisiaan. Teemme toki eri töitä, mutta se, että molemmat ovat teoreettisesti ajattelevia, on hyvä juttu ja tärkeää ainakin itselleni.
Toisaalta kaikkien ammattien joukossa on itsenäiseen ajatteluun kykeneviä yksilöitä, ja tie siihen, miksi kukin päätyy mihinkin ammattiin voi olla hyvinkin polveileva. Etenkin myöhemmällä iällä ihmisten ammatit ovat usein vaihtuneet, eikä peruskoulutus enää ole missään roolissa työtehtävissä, jotka ovat kehittäneet ajattelua ja arvomaailmaa.
Duunarimies olisi jopa toivottava!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen duunarimies enkä kaipaa hetkeäkään sitä aikaa. Nykyistä akateemista miestä ei tarvitse ohjeistaa siitä, että sohvalle ei istuta paljaalla perseellä. On myös kivempi keskustella ihan muista aiheista kuin siitä mitä hassunhauskaa Ana oli tehnyt kännissä.
Kivan alentuva asenne sulla, ei ollenkaan yleistystä. Mulla on duunarimies, siis ammattikoulun käynyt ja yrittäjä tällä hetkellä. Eipä tuolla tosin älykkyyden puute olisi esteenä opiskelulle, mutta tienaa n. 150t vuoteen ja haluaa kasvattaa yritystoimintaansa joten eipä ole koulutukselle tällä hetkellä aikaa. Mutta ei meillä kyllä sohvalla istuta, saati paljaalla takamuksella joten aika omituinen on käsityksesi. Että esim. mieheni kun todennäköisesti myöhemmin hankkii korkeamman koulutuksen, hän on sitt
Mikä osa älykkäistä ihmisistä hankkii koulutuksen vs. ei hanki? Jos laitetaan riviin vaikka sata mensan jäsentä, onko enemmistö käynyt yliopiston vai ammattikoulun?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on duunarimies duunariperheestä. Mieheni on matemaattisesti lähes yhtä älykäs kuin minä (itse olen myös matemaattiselta alalta FM). Käymme myös yhdessä mm. teatterissa ja taidenäyttelyissä. Elokuva- ja musiikkimaku on osin samanlainen. Lukemista mies ei harrasta, se vähän harmittaa. Kielitaito on minulla parempi, ja ulkomailla hoidan puhumisen. Myös yleissivistyksessä on eroa. Olemme olleet jo pitkään yhdessä, mutta tavatessamme mies ei esim. ollut ikinä syönyt oikeassa ravintolassa. Eli siis kyllä, kelpaa, ja kelpaisi uudestaankin, mutta toki perhetausta ja koulutus vaikuttavat ihmiseen, ei sitä voi kiistää.
Harrastaako mies matematiikan opiskelua kotona vai miten ihmeessä olette samalla tasolla siinä?
Itse olen vakakandi, enkä voisi kuvitellakaan seurustelevani kokkiyrittäjän kanssa. Haluan askarrella viilipurkeista rauhassa ja laulattaa lapsia. Loppuaika menee koiruliinin kanssa. Voi- toisaalta kaipaan niin akateemista herrasmiestä. Olen feministi ja kasvissyöjä.
Minä olen myös korkeakoulutettu nainen, mutta minusta tuntuu, ettei sinulla ja minullakaan olisi mitään keskusteltavaa keskenämme. Ei se johdu välttämättä koulutuksen tasosta.