Korkeakoulutettu nainen hyväksytkö duunarimiestä kumppaniksi vai pidätkö heitä alhaisen tason miehinä?

Vierailija kirjoitti:

En hyväksyisi. Koulutus on minulle itseisarvo ja myös kertoo paljon ihmisen pitkäjänteisyydestä, sivistyksen arvostamisesta, kunnianhimosta ja monesta muusta asiasta. 

No en tiedä. Älykkyys on suurelta osin perittyä. Jos on peruskoulussa mennyt rimaa hipoen läpi kielet, matematiikan, fysiikan, kemian niin ei ole paljon potentiaalia vaikka arvostaisi kuinka paljon. Meille jotka emme ole olleet lahjakkaita, ei läpi pääsykään ole ollut itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

"Joitain harvoja poikkeuksia varmaan on, jos duunarimies esim. harrastaa kirjallisuutta, vieraita kieliä, historiaa, arkkitehtuuria tms."

Kauheaa miten pitkä ja raskas lista. Miten luulet että noihin jää energiaa raskaan kolmivuorotyön jälkeen, vapaat menevät palautumiseen eikä aika tahdo riittää siihenkään.

Duunari M44.

Olen eri, mutta sinulla on hyvä pointti. Monet eivät välttämättä ollenkaan käsitä miten raskasta vaikkapa rakentaminen on. Olen itse hyvin pitkälle koulutettu akateeminen nainen (yksi ammateistani elämän aikana on ollut tutkija), mutta olen tehnyt paljon rakennustöitä (harrastus) ammattilaisten rinnalla. Tälläkin hetkellä on menossa satavuotiaan hirsitalon remontointi ja täytyy sanoa, että en millään jaksaisi sitä kahdeksaa tuntia tehdä. Saati ammattilaiset, jotka kantavat raskaita taakkoja ja tekevät usein vielä ylitöitäkin. 

Monet rakentajat (lasken tähän sähkärit, putkimiehet myös) kuuntelevat paljon radiosta ajankohtaisohjelmia ja voivat olla hyvinkin sivistyneitä. Jossain kaivinkoneen tai metsäkoneen kopissa voinee kuunnella äänikirjojakin, mutta ymmärrän hyvin, että kun kotiin menee, niin sohva kutsuu. Kunnioitan näitä työmuurahaisia ja olen paljon nähnyt myös työmatkoilla reppumiehiä. He heräävät aikaisemmin kuin minä herään ja tulevat myöhemmin töistä kuin minä. Toivottavasti myös hankkivat hyvin raatamisestaan.

Olen varattu, mutta ei minulle miehen koulutus merkkaa, vaan mies kaikkinensa. Duunareissakin voisi olla joku, jolla on samoja kiinnostuksenkohteita tai sitten ihan erilaisia, joihin voisin tutustua. Mutta en kyllä tunne läheisesti yhtään duunaria enää nykyään. Nuorempana, teininä ja nuorena aikuisena tunsin.

Olen itsekin duunaritason nainen,  joten kyllä.  Ja kaikilla työkavereillanikin on duunari mies. 

Näinhän se menee ihan tutkitustikin,  että duunarit seurustelee keskenään ja korkeasti koulutetut keskenään. 

Tottakai korkeakoulutettu insinööri eikä mikään duunari. Ei mikään olla sen ihanampaa elämää. Aiemmin minulla oli moukka amismies joka ajoi jollakin m moottoripyörällä ja vanhalla autonrämällä, mutta nyt sentään miehellä auto joka on melkein uusi BMW.

Minulle kumppanin koulutuksella itsessään ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on se kokonaisuus, minkälainen mies muuten on, ei se mitä hän tekee työkseen tai minkälainen koulutus hänellä on.