Luetellaan miten aikuiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla hienovaraisesti

"Unohdetaan" toistuvasti kertoa yhdelle, että kokous pidetäänkin eri neukkarissa ja tämä palloilee käytävillä kyselemässä, missä muut ovat. Puhelimeen ei vastata, se on toki äänettömällä. Pomo ihmettelee, mikä huithapeli tämä yksi on, kun se on taas hukassa. Ylipäätään moni tärkeä asia unohtuu kertoa. Työparina toimiessaan kiusaaja myöhästelee tahallaan, kun kyse on toisen omasta asiakkaasta. Tilanne näyttäytyy asiakkaalle sellaisena, kuin hänen oma työntekijänsä myöhästyisi sovitusta.

Taukohuoneessa ihmetellään, onko tuo kaikki ruoka sulle. Suositellaan vaatekauppaa, jotta voisit pukeutua kivasti. Meikkejä ja toimenpiteitä, jotta voisit näyttää paremmalta. Kehutaan kuin lasta, jos kävelee työmatkan koska liikunta tekee sinulle hyvää.

Itseeni tämmöinen hienovarainen kiusaaminen on kohdistunut niin ettei ole kutsuttu illanviettoihin mihin on vakiintunut se oma porukkansa eikä juurikaan näihin viestirinkeihin.Toki olen aika uusi työntekijä,mutta näin vuoden talossa olon jälkeen koen itseni aivan ulkopuoliseksi.

Puhuttaessa ei katsota silmiin vaan jonnekkin seinään. Vapaa-ajalla ei tervehditä. Liioitellun iloinen käytös muille kun ollaan samassa tilassa ja kiusatun täysi ignooraaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kutsuta lounaalle jotain henkilöä

Lounas ei ole työaikaa, joten en todellakaan vietä sitä kaikkien henkilöiden kanssa. Toki isompi työyhteisö, joten vain yhtä en jätä pyytämättä. 

Samat. Mielestäni lounaalta kutsumatta jättämistä on vähän vaikea sanoa kiusaamiseksi vaikka se ikävältä voikin tuntua. Ei kai lounasta ole mikään pakko viettää sellaisen kanssa, jonka seurassa ei viihdy? Oli se syy mikä tahansa. 

Kerrotaan selän takana paikkansapitämättömiä juttuja siitä kuinka ilkeä tämä kiusattu muka on, ja siten saadaan muut mukaan ignooraamaan tätä yhtä, vaikka ennen ovat tulleet hyvin toimeen keskenään.

Kasataan yhdelle liian iso työmäärä.

Vierailija kirjoitti:

Puhuttaessa ei katsota silmiin vaan jonnekkin seinään. Vapaa-ajalla ei tervehditä. Liioitellun iloinen käytös muille kun ollaan samassa tilassa ja kiusatun täysi ignooraaminen.

Tähän olen minä törmännyt ettei vapaa-ajalla haluta edes nyökätä kun kaupassa törmätään tai kuten kerran lasten harrastuksessa.Katsotaan jonnekin aivan muualle.

Äänensävyllä ja eleillä ilmaistaan inho toista kohtaan, muttei muuten käyttäydytä epäsopivasti

Ollaan väheksyviä ja aina ollaan vastaan kaikissa jutuissa.

Vierailija kirjoitti:

Puhuttaessa ei katsota silmiin vaan jonnekkin seinään. Vapaa-ajalla ei tervehditä. Liioitellun iloinen käytös muille kun ollaan samassa tilassa ja kiusatun täysi ignooraaminen.

Vapaa-ajalla ei tarvitse tervehtiä ketään työkaveria. Minä ainakin käyttäydyn niin, kuin en näkisikään heitä. He ovat minulle vapaa-ajalla ILMAA.

Kommentoidaan ihan mitä tahansa asiaa vähän negatiivisesti, kuten oleminen/käveleminen/syöminen/puhuminen/vapaa-ajan pukeutuminen/mikä tahansa on hassua/aina samaa/usein erilaista/erikoista/hiljaista/kovaäänistä/mitä tahansa yleisesti negatiiviseksi miellettävää. Asiat ei liity mitenkään töihin, ja kommentoidaan toistuvasti.

Kotikäynnillä väkivaltaisen asiakkaan luona, työpari "lipsautti vahingossa" että minulla on omia lapsia ja missä päiväkodissa he ovat. Näin ei koskaan saa toimia, ja hän tiesi sen kyllä.

Itsekehu lemuaa silloin kun kiusaajan inhokki on tilassa. Kiusaaja pönkittää egoa korostamalla omaa osaamista ja ehkä sivulausessa mitätöi kiusatun.

Ulkopuolelle jättäminen ja muiden työpanoksen kehuminen ja kiusatun kehumatta jättäminen. 

Sysätään kiusan kohteelle kaikki jo ajat sitten umpisolmuun menneet hommat, joissa ei ole minkäänlaisia menestyksen edellytyksiä. Jätetään työtehtävästä suoriutumisen kannalta kaikki oleellinen tieto kertomatta.

Vierailija kirjoitti:

Itseeni tämmöinen hienovarainen kiusaaminen on kohdistunut niin ettei ole kutsuttu illanviettoihin mihin on vakiintunut se oma porukkansa eikä juurikaan näihin viestirinkeihin.Toki olen aika uusi työntekijä,mutta näin vuoden talossa olon jälkeen koen itseni aivan ulkopuoliseksi.

Mite se on kiusaamista, jos ei kutsuta illanviettoihin? Se on herranjumala ihmisten vapaa-aikaa, jolloin työkavereiden kanssa voi olla HALUTESSAAN myös vapaa-ajan kavereita. Se ei ole työpaikkakiusaamista, jos he ovat ystäviä keskenään vapaa-ajalla. Jestas... Eri asia toki on, jossei sinua kutsuta työpaikan tyhy-iltaan tms.?

Nämä kaikki kuulostaa hyvin tutuilta etenkin naisvaltaiselta hoito-alalta.Kokenut joissain määrin näistä kaikki ja kuullut heistä ketkä myös joutuneet näihin.

Otetaan yhdestä "uhri" ja joukko sysää uhriin turhautumat ja suojelevat toisiaan , sallivat käytöksen toisiltaan .

Mulle oli tullut pieni joulupaketti omalta asiakkaaltani. No, paketti oli viety odottamaan esimieheni pöydälle ja kas, se olikin kadonnut! Myöhemmin kuulin, että esimies oli kehunut tätä paketissa ollutta tuotetta jollekin. Kiusa se on pienikin kiusa.

Vastaamatta jättäminen, on se sitten tervehdys kahvihuoneessa tai työhön liittyvä sähköposti. Tiedon pimittäminen aivan viime minuutille saakka, jolloin en ehdi käydä sitä ajoissa kunnolla läpi. 

Ilmeiden, eleiden, eväiden, vaatteiden kommentointi asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai työkavereiden kesken. "Miksi sulla on tuollainen ilme?", "Aiotko siis syödä tuon?", "Mikäs paloauto täällä on, punainen taitaa heijastua puserostasi naamaan", jne.

Annetaan ikävimmät tehtävät aina yhdelle.