Miksi ihmiset eivät ole valmiita edes keskustelemaan omasta vastuusta omaan hyvinvointiinsa ja esim masennukseen?
Omavastuu, itsensä kantaminen. Miksi tämä on niin vaikea asia suomalaiselle ihmiselle? Siitä ei voida edes keskustella?
Masennuksessa tämä on nimenomaan ihan elintärkeää. On osattava itsekin panostaa omaan parantumiseen, eikä vain ulkoistaa sitä jollekkin muulle taholle tai "Lääkkeelle".
Sama koskee oikeastaan ihan kaikkea mikä littyy hyvinvointiin.
Miksi ihmisille on niin vaikeaa keskustella tästä? tai ottaa vastuuta itsestään? aikuisilla ihmisillä?
Mä annan esimerkin:
Mun oma sisar syö masennuslääkkeitä, se on tehny sitä vuosia. Tiiättekö mitä se ei oo tehny ollenkaan? Se ei oo muuttanu itessään mitään. Se ryypiskelee, elää epäterveellisesti eikä liiku.
Tää on se ongelma.
Kommentit (367)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin suuresti ihmetyttää tämä valtava määrä mielialalääkkeiden syöjiä. Olin itse todella syvissä vesissä tuossa 10 vuotta sitten ja kävin psykologilla juttelemassa. Mukaan tuli myös psykiatri, joka sitten määräsi minulle SSRI lääkettä. Kävin ostamassa yhden paketin. Otin muutamana päivänä lääkettä ja herrajumala kun veti ihan tunnottomaksi koko miehen! Päätin samantien että tätä myrkkyä en syö. Sitten pikkuhiljaa kuntoilemalla ja parisuhteen etsimällä sain mieleni virkenemään. Sanoisin että kuntoilu, hyvä ravinto ja rakkaus ovat parasta lääkettä mielelle ja keholle.
Olen kieltäytynyt syömästä näitä, mutta sen hinta on se että en pysty tekemään töitä tai ylipäätään työllistymään. Kärsin kovasta jännityksestä tietyissä tilanteissa ja se tekee toimintakyvyttömäksi (esimerkiksi työ
En minä ainakaan rupea syömään jotain 24/7 vaikuttavia lääkkeitä SATUNNAISTEN jännitystilojen takia. Silkkaa hulluutta. En ole kokeillut enkä kokeile. Mulle riittää propral jota syön alle kymmenen kertaa vuodessa.
Eikä masennuslääkkeitä pitäisi muutenkaan heppoisin mielin kokeilla koska voi joutua ojasta allikkoon eikä ne toimi ja niihin jää koukkuun vieroitusoireiden takia. Ennemmin on tarjottava lievempiä vaihtoehtoja ja täsmälääkitystä.
Masennuslääkitys sitten kun _mikään muu ei auta _
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin suuresti ihmetyttää tämä valtava määrä mielialalääkkeiden syöjiä. Olin itse todella syvissä vesissä tuossa 10 vuotta sitten ja kävin psykologilla juttelemassa. Mukaan tuli myös psykiatri, joka sitten määräsi minulle SSRI lääkettä. Kävin ostamassa yhden paketin. Otin muutamana päivänä lääkettä ja herrajumala kun veti ihan tunnottomaksi koko miehen! Päätin samantien että tätä myrkkyä en syö. Sitten pikkuhiljaa kuntoilemalla ja parisuhteen etsimällä sain mieleni virkenemään. Sanoisin että kuntoilu, hyvä ravinto ja rakkaus ovat parasta lääkettä mielelle ja keholle.
Olen kieltäytynyt syömästä näitä, mutta sen hinta on se että en pysty tekemään töitä tai ylipäätään työllistymään. Kärsin kovasta jännityksestä tietyissä tilanteissa
Ja minkä vuoksi alapeukut, ai siksi koska en tarvitse lääkitystä? On täällä outoa porukkaa
9mm burana auttaa masennukseen. Varmin tapa parantaa sairaus kuin sairaus.
Jaahas, täällä on nyt sitten päätetty että masennus on aina oma vika. Siis siitä huolimatta, että moni keskustelija on tuonut esiin, että sairastaa masennusta edelleen, moitteettomista elintavoista huolimatta.
Mitä seuraavaksi? Syöpä on oma vika? Selän kulumat hoituu jumpalla? Halvaantuneet ylös sohvalta löhöämästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin suuresti ihmetyttää tämä valtava määrä mielialalääkkeiden syöjiä. Olin itse todella syvissä vesissä tuossa 10 vuotta sitten ja kävin psykologilla juttelemassa. Mukaan tuli myös psykiatri, joka sitten määräsi minulle SSRI lääkettä. Kävin ostamassa yhden paketin. Otin muutamana päivänä lääkettä ja herrajumala kun veti ihan tunnottomaksi koko miehen! Päätin samantien että tätä myrkkyä en syö. Sitten pikkuhiljaa kuntoilemalla ja parisuhteen etsimällä sain mieleni virkenemään. Sanoisin että kuntoilu, hyvä ravinto ja rakkaus ovat parasta lääkettä mielelle ja keholle.
Olen kieltäytynyt syömästä näitä, mutta sen hinta on se että en pysty tekemään töitä tai ylipäätään työllistymään. Kä
Siinä tullaan just siihen mikä oli tän koko aloituksen pointti. Aivopestyt ihmiset hyökkäävät kimppuun jos 1 ihminen on päättänyt tehdä ITSE asioille jotain.
Tämä koetaan uhkana, tämä 1 ihminen uhkaa pyramidin huippua, hallitsijoita, auktoriteetteja, jumalia.
Hih
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, täällä on nyt sitten päätetty että masennus on aina oma vika. Siis siitä huolimatta, että moni keskustelija on tuonut esiin, että sairastaa masennusta edelleen, moitteettomista elintavoista huolimatta.
Mitä seuraavaksi? Syöpä on oma vika? Selän kulumat hoituu jumpalla? Halvaantuneet ylös sohvalta löhöämästä?
Itseasias monet syövät on täysin oma vika, ne lähtee ruokavaliosta. Ja halvaantuakkin voi esim kun hyppää pää edellä laiturin nokasta katsomatta mitä veden alla on, sekin on oma vika .
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkitys sitten kun _mikään muu ei auta _
Minäkin ajattelin noin ja lopulta kärvistelin 5 vuotta ilman lääkitystä. Kun lopulta taivuin niitä syömään niin olo koheni heti, mutta entiselleni en enää koskaan toipunut, koska masennus oli saanut liian pitkään tehdä tuhojaan.
Tuttu syö menkkojen aiheuttamiin oireisiin SSRI lääkkeitä, samoin niitä syö ne joilla on vaihdevuodet. Yksi syö univaikeuksiin, toinen siksi että ei liho (omin sanoin kertoi näin)
Onhan nuo vähän niinkuin karkkia joillekin nykypäivänä. Itse mietin mitä tekee tämmöinen lääke ihmiselle joka ei sitä tarvitse, tuleeko millaisia oireita myöhemmin pitkäaikaisella käytöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, täällä on nyt sitten päätetty että masennus on aina oma vika. Siis siitä huolimatta, että moni keskustelija on tuonut esiin, että sairastaa masennusta edelleen, moitteettomista elintavoista huolimatta.
Mitä seuraavaksi? Syöpä on oma vika? Selän kulumat hoituu jumpalla? Halvaantuneet ylös sohvalta löhöämästä?
Itseasias monet syövät on täysin oma vika, ne lähtee ruokavaliosta. Ja halvaantuakkin voi esim kun hyppää pää edellä laiturin nokasta katsomatta mitä veden alla on, sekin on oma vika .
Ja sitten ei ansaitse tai tarvitse hoitoa, vaan itse pitää itsensä hoitaa? Miksi ylipäätään teet eroa syöpien välillä jos kerran masennukset on kaikki samanlaisia ja samasta syystä lähtöisin?
Suomalainen ihminen on koulutettu ulkoistamaan omat ongelmansa koska sillä bisneksellä valtakoneisto pyörii täällä. Se on oksettavaa mutta totta.
Tän takia mä ite diggailen näissä asioissa Idän kulttuureita enemmän missä opetetaan nimenomaan itserefletointi ja sen kautta tuleva parannus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkitys sitten kun _mikään muu ei auta _
Minäkin ajattelin noin ja lopulta kärvistelin 5 vuotta ilman lääkitystä. Kun lopulta taivuin niitä syömään niin olo koheni heti, mutta entiselleni en enää koskaan toipunut, koska masennus oli saanut liian pitkään tehdä tuhojaan.
No mitäs odotit niin kauan, itse kokeilin kaikkea muuta aiemmin ja sitten lääkitystä, noin vuoden jälkeen. Nyt yritän vierottautua kun tullut käsien kouristelua ja epäiltiin että johtuu noista.
Olen kyllä harkinnut vaihtoehtohoitoja, kun niistä kuullut paljon hyvää.
Uskon että avain parannukseen löytyy meidän jokaisen sisältä, mikään ulkoinen tekijä ei voi ratkaista meidän omien korvien välissä olevia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ihminen on koulutettu ulkoistamaan omat ongelmansa koska sillä bisneksellä valtakoneisto pyörii täällä. Se on oksettavaa mutta totta.
Tän takia mä ite diggailen näissä asioissa Idän kulttuureita enemmän missä opetetaan nimenomaan itserefletointi ja sen kautta tuleva parannus
Selitä mitä selität, mutta ajatusvirheesi on selvä. Olet jostain syystä päättänyt, että mielen sairaudet eivät ole oikeita sairauksia kuten fyysiset sairaudet. Ilmeisesti joku tuttusi on sairastunut ja sinua ärsyttää se jostain syystä?
Ja jos idän kulttuureita diggailet, niin luulisi sinunkin törmänneen ajatukseen siitä, että ihminen on kokonaisuus, eikä psyykeä ja ruumista voida erottaa, kuten sinä teet.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että avain parannukseen löytyy meidän jokaisen sisältä, mikään ulkoinen tekijä ei voi ratkaista meidän omien korvien välissä olevia ongelmia.
Lääkkeet parantaa
Tähänkin ketjuun tuli aika paljon vihapuhetta ja suoraa hyökkäämistä vastaan pelkästään siitä että joku mainitsi vastuu sanan ja että sitä pitäisi ottaa.
Se tiivistää hyvin tämän ongelman. Nää ihmiset on niin pelkureita että ne käy samantien kiinni jo pelkästään siitä että joku mainitsee ton vastuu sanan.
Ne alkaa puolustuslinjalle samantien "sinä et ymmärrä mitä masennus on" "sinä et ymmärrä mitä läheisen menettäminen on" "päläpäläpäläpälä"
Ihminen joka ei osaa ottaa vastuuta, käyttäytyy nimenomaan näin. Ei osaa edes argumentoida mitään asiaa, vaa syyttää ja osottelee sormiaan.
Mulla lääkkeet esti im kun lähti suurin mielenkiinto asiaan, mutta en niitä syönyt kuin reilun vuoden. Olivat tavallaan kainalosauvat raskaassa elämänvaiheessa. Voisin kuvitella turvautuvani niihin uudestaan mutta uskon ettei ole tarvetta enää. Lääkityksen avulla uskalsin nähdä sisimpäni jollain tavalla uudestaan ja nyt tiedän mitä masennus on ja en anna sen tunteen enää vallata.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen elää tyylillään. Itse olen poistanut kaikki valittajat sun muut mieltervongelmaiset elämästäni. On paljon helpompaa elämistä, kun ei tartte kuunnella kenenkään negatiivisuutta aivan kaikesta. Se negatiivisuus tarttuu. Mua vtutti kaikki asiat aina, kun kuunteli päivästä toiseen eri ihmisen vinkumista. Sitten riitti. Nyt voin hyvin.
Ymmärrän siltä osin, että itseään ei kannata ympäröidä negatiivisilla ihmisillä. Mutta masennus ei ole ihmisen oma valinta eikä siihen voi itse vaikuttaa. Se on sairaus. Vain läpeensä paska ihminen hylkää sairastuneet läheiset oman napansa takia.
Olen, ei toimi