Lue keskustelun säännöt.
Miten esittelet itsesi vapaamuotoisessa tilaisuudessa?
02.05.2025 |
Vappujuhlien jälkeen tuli mieleen kysyä tällaista. Kun olet hetken jutellut uuden ihmisen kanssa, ja esittäydytte ilman, että paikalla on ketään esittelemässä teitä toisillenne, mitä sanot? Kerrotko etunimesi, lempinimesi, koko nimesi, jotain nimen peräänkin?
Olen itse tottunut sanomaan koko nimeni, joskus vielä ammatinkin perään. Häissä tai muissa suvun juhlissa saatan ammatin sijasta sanoa, että olen morsiamen serkku tai vainajan lapsenlapsi.
Olen nyt muutaman kerran huomannut, että aivan aikuiset ihmiset saattavat käyttää pelkkää etunimeään ja jopa vältellä minkään lisätiedon kertomista. Eikä siinä mitään, on vain aivan eri tapa kuin mihin itse olen tottunut.
Kuinka te muut teette?
Kommentit (42)
Vuonna 2007 Solženitsyn sai valtionpalkinnon humanitaarisesta työstään. Palkinnon luovutti presidentti Vladimir Putin Solženitsynin kotona Moskovassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isken munan tiskiin ja en höpöttele mitään liirum- laarumia, vaan sanon, että siitä se malli lähtee valon nopeudella
Kerron etunimeni. Sitten tilanteesta riippuen, miten olen siihen päätynyt. Työkuvioissa kerron työnantajani tai nimikkeeni. Jonkun kaverin juhlissa, kenen tuttu olen ja mistä ympyröistä.
Riippuu täysin kontekstista. Ei ole yhtä suoraa vastausta. Nimeni sanon mutta jatko on tilanneriippuvainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen että työttömän pitäisi sanoa työtön? Kun sinä sanot ammattisi. Ja kertoa siitä työttömyydestä. Entä harrastukset. Vai pitäisikö jonkun sanoa että on köyhä foliohattu ja omaa sen ja sen sairauden. Terveen on helpompi sanoa että sitä sun tätä.
Moi, olen tohtori, professori, dosentti x.x. x:n yliopistolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ammattisi ap?
Ei sillä ehkä ole hirveästi väliä. Olen ammatin takia usein puolimuodollisissa tilaisuuksissa, joissa tapaan työhöni löyhästi liittyviä ihmisiä. Monesti käy niin, että tapaan ihmisen, jonka jo tiedän nimeltä ja teoilta. Tästä ehkä on tullut tapa käyttää koko nimeä ja jopa ammattia.
Nyt on muutaman kerran käynyt niin, että olen itse kertonut oman koko nimeni (ei ammattia) ja jopa niin, että yhteinen tuttu on esitellyt minun uudelle ihmiselle koko nimelläni, ja toinen vastaa pelkällä etunimellä. Tämä on minusta vähän outoa.
Viimeksi olin kutsuilla, joilla juuri tapaamani ihminen esitteli minut tutulleen: -Tässä on Mamma Palstanen. Tuttu kätteli minut ja sanoi: -Hei. Johanna*.
Seuraavaksi Johanna(*nimi muutettu) kääntyi tuttunsa puoleen ja kyseli, olitteko tekin seuraamassa Mantan lakitusta *Terassilla (paikka muutettu), ja muutenkin viittaili keskeisiin paikkoihin ja tärkeisiin tehtäviin.
Minulle jäi olo, kuin minun olisi pitänyt ymmärtää tavanneeni jonkun kuninkaasta seuraavan. Ja en kyllä ymmärtänyt, ei ollut mikään minulle uutisista tuttu henkilö. Ei nyt vakavaa, mutta vähän hassua.
Riippuu ihan tilanteesta. Jos on oikeasti tarkoitus esittäytyä, sanon etu ja sukunimen ja miksi tilanteessa olen ("Helvin miniä, Tiina pyysi mukaan tms.).
Jos ei mitään tarkoitusta jäädä mieleen, niin saatan sanoa vain etunimen. Siis jos ei ole tarkoitus nähdä koskaan uudestaan. Esim. kansalaisopiston viikonloppukurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen että työttömän pitäisi sanoa työtön? Kun sinä sanot ammattisi. Ja kertoa siitä työttömyydestä. Entä harrastukset. Vai pitäisikö jonkun sanoa että on köyhä foliohattu ja omaa sen ja sen sairauden. Terveen on helpompi sanoa että sitä sun tätä.
Pyrin välttämään ammatin mainitsemista, jos tilaisuus ei linkity työhöni. Varsinkaan en kysy sitä toiselta. Saatan kysyä, millä alalla toinen on, jos olemme hetken jutelleet ja henkilö vaikuttaa kiinnostavalta. Mitä vieraampi ympäristö minulle on, sitä yleisluontoisempina yritän pitää keskustelunaiheet
Ap
Vierailija kirjoitti:
Isken munan tiskiin ja en höpöttele mitään liirum- laarumia, vaan sanon, että siitä se malli lähtee valon nopeudella
Ranskassa baaritiskillä voi useinkin nähdä munia niille tarkoitetussa telineessä. Varsin terveellinen aamiainen tai välipala mielestäni.
/ot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. "Hei, olen Liisa, Kaisan opiskelukaveri" tms.
Kiitos vastanneille. Mietin, pitäisikö minun opettaa itseni agenttimoodiin, eli käyttämään pelkkää etunimeä, ainakin selvästi siviilissä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin kontekstista. Ei ole yhtä suoraa vastausta. Nimeni sanon mutta jatko on tilanneriippuvainen.
Etunimen? Koko nimen? Sitähän tässä kysyttiin, kummin?
Riippuen tilaisuudesta, sukujuhlissa etunimi jos ensimmäistä kertaa tapaa
Esittelen itseni aina "Mallisen Maijana" ja esittelyjen jälkeen usein totean, että hauska tutustua. Karjalaisena keksin kyllä kevyttä small talkkia jatkoksi.
Olen kyllä kerran tehnyt oikein klassikkomokan: tapasin juhlissa kollegani ja hänen uuden kumppaninsa, joka esittäytyi etunimellään. Kysyin häneltä, olemmeko tavanneet aiemmin, kun hän on niin tutun näköinen.
Hän oli erään suositun televisio-ohjelman juontaja.
Tajusin sen itsekin hetken päästä. Olemme nykyään aivan normaaleissa väleissä :D
Ap
"Ylioppilas Larvanto", sitten kohotan lakkia.
Vierailija kirjoitti:
Esim. "Hei, olen Liisa, Kaisan opiskelukaveri" tms.
Mutta et ole Liisa kuitenkaan??
Konsultti Kovanen, sitten parikymmentä powerpointtia läppäriltä seinälle ja lasku perään.