Te jotka väitätte ettei parisuhdemarkkinoilla ole tasoja

Vierailija kirjoitti:

Tasoja ei oikeasti voi edes olla. Ne ovat mahdottomia.

Tasoja voisi olla olemassa jos kaikki arvostaisivat ja tavoittelisivat samoja asioita, ja pitäisivät samanlaisia ominaisuuksia viehättävinä.

Ei se ole mitään tasoteoriaa, että ihmiset arvostavat hyvin samantyyppisiä asioita, jopa globaalisti samoja. Esimerkiksi terveys, hyvä parisuhde ja hyvä taloustilanne ovat yleisesti arvostettuja asioita. Myös yhteiskuntaluokkien sisällä on paljon arvostuksia, jotka ovat hyvin yhteneväisiä. 

Kaikki tutkimus ihmisten toiminnasta voitaisiin lopettaa, jos kaikki ajattelisivat kuten sinä teet.

Ja se tasohan kuvastaa sitä minkä verran ihmisellä noita yleisesti positiivisina pidettyjä asioita on kussakin markkinatilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

502. Varallisuuden osalta länsimaissa arvostetaan miehen varallisuutta ihan samalla tavalla. Se näkyy myös tilastoissa eli köyhien miesten riski jäädä parittomaksi on kaikkein suurin. 

Tällaisia asioita on helppo tutkia maissa, missä kerätään paljon dataa toisin kuin maissa (kuten Intia), joissa jopa väestölaskenta on vähän niin ja näin. 

Varallisuuden ja köyhyyden väliin jää aika paljon liikkumavaraa, ja näillä miehillä on ihan hyvät mahdollisuudet pariutua Suomessa. Myös köyhien naisten keskuudessa on omat ongelmansa pariutumisessa. Mutta merkittävällä osalla parisuhteeseen päätyvistä miehistä, jopa monilla suosituilla miehillä, ei ole mitään varsinaista "varallisuutta". En kutsuisi asuntolainaa ja omistusasuntoa vielä sellaiseksi - ja toisaalta sellaisetkin miehet pariutuvat ihan ongelmitta, joissa ei edes sitä asuntolainaa ole.

Tästä on linkattu runsaasti suomalaista tilastodataa palstalle monissa keskusteluissa, joten en lähde nyt siihen.  En sanonut, ettei köyhemmillä miehillä ole mitään mahdollisuuksia pariutua tai että varallisuus ratkaisi pariutumisen täysin. Eikä tasoteoriakaan ole koskaan sellaista väittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina sitä voi vääntää ettei tasoja ole, mutta kyllä ne on olemassa, vaikka jokaisen määritelmä voi olla hieman eri, mutta tietyt raamit näillä tasoilla on. Tätä voisi verrata työhaastatteluun, jossa on vaikkapa viisi eri valitsijaa ja hakemuksia on laidasta laitaan yhteensä sata kappaletta. Viidessä eri haastattelijassa voi olla eroja, että ketä he suosivat lopullisissa valinnoissa, mutta todennäköisesti kaikki haastattelijat pudottavat jo alkuunsa noin 60-70% hakijoista suht yhteneväisesti. Tässä jäljelle jääneessä noin kolmasosassa voi olla sitten valintaeroja haastattelijan omien mieltymysten mukaan, mutta pääraamit ovat kaikkien kohdalla suht samat, jonka sisältä valinnat tekevät. Sama toimii parisuhdemarkkinoilla ja siksi lääkäri ei seurustele esim siivoojan kanssa, mutta voi seurustella tapauskohtaisesti esim sosionomin kanssa, joka ei ole yhtä korkeakoulutettu kuin lääkäri, mutta kuiten

Jos kohtaavat baarissa ja hullaantuvat toisistaan fyysisesti, eli kemiat toimii, niin eivät malta jonkun "tasoeron" vuoksi olla toisistaan erossa, vaan jatkavat tapailua. Biologia voittaa joka kerta, ellei ole joku psykopaatti kyseessä jolle status on kaikki.

Koko tasoajattelun ongelmana on se, että siinä yksinkertaistetaan asioita ihan liiaksi. "Koska en ole pitkä, komea ja varakas, niin naiset eivät edes katso minuun päin ja yksin jään". Noin se ei vaan yleisesti ottaen mene. Toki aina on niitä yksittäisiä ihmisiä, jotka jäävät yksin.

Toisaalta se asia on noin yksinkertainen, hieman käänteisellä tavalla. Jos ihminen typistää parisuhteen muodostumisen noin pinnallisiin asioihin kuin ulkonäkö, varakkuus, ja status, ei ole ihme että jää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ja se on mielestäni paskapuhetta, että lääkäri ottaa toisen lääkärin tai jonkun muun korkeakoulutetun kumppanikseen, koska törmää heihin useammin ja ovat muutoinkin luonnoiltaan samanlaisia. Paskat, olen törmännyt sosiaalisesti parempiin ja älykkäämpiin ihmisiin, jotka ovat olleet ihan normaaleja duunareita verrattuna joihinkin korkeakoulutettuihin, jotka ovat sosiaalisesti kömpelöä seuraa ja juttujen tasot on luokkaa "puhutaan säätiedotuksista merenkulkijoille".

Kyllä siinä valinnassa on paljon pinnallisemmat asiat kyseessä, mutta eihän sitä ole soveliasta ääneen sanoa.

En ymmärrä sitten yhtään tätä lääkärien nostamista jalustalle. Eivätkö ihmiset ole koskaan tavannut lääkäreitä tosielämässä? Lähdetään nyt ihan heidän työajoista, jotka eivät ole mitenkään mukavia useinkaan. Monet ovat suorastaan sadistisia. Toiseksi monella lääkärillä on aika suuri jumalakompleksi. Suurin osa heistä ei todellakaan ole hyvännäköisiä, kauniita tai komeita ja nykyisin moni on ihan tavis ja pieni nainen tai suht iäkäs mies. Ainoa mikä erottaa heidät ihan normitoimistotyöstä on ehkä palkkakuitti. Eikä sekään nyt mikään rikkaan ihmisen palkkakuitti ole.

Ei ole mitään syytä miksei lääkäri voisi seurustella ihanan siivoajan kanssa, mutta todennäköisesti tämä siivoaja lopettaisi työnsä ja jäisi kotiäidiksi, koska sillä hänen 1000€ palkalla ei olisi mitään rahallista merkitystä vaan pikemmin haittaa, koska se rajoittaisi heidän yhteistä vapaaaikaa ja lastenhoitamista. Joten tuon jälkeen kukaan ei enää puhuisi ja tietäsi siivoojavaimosta, koska hän ei enää tekisi sitä työtä. 

Minusta suurin määrittelyjä on aina se toisen viehättävyys omaan silmään. Yksikään raha tai status ei merkitse sen kohdalla mitään. Ja ihmiset viehättävät mitä erilaisimmista asioista. Joku ruskettuneesta surffarista, joku tietokonenörtistä, joku sisarvalkoisesta ja joku pukumiehestä ja joku taas poronhoitajasta tai lastenhoitajasta, koska näissä on ominaisuuksia, joista he pitävät. Ehkä se on reippaus, vahvuus, ulkonäkö, huolehtivaisuus tai älykkyys. 

SYKE sairaalasarjassa huippukirurgit piirittää pullukoita yh-hoitsuja. Liekö todellista ?

Viihde on hyvästä. Kaikkihan sitä kuluttaa!

"

Okei, kiitos selvennyksestä. Eli sinua närästää se, että tällaisella anonyymillä palstalla kerron olevani komea mies, josta monet kauniit naiset kiinnostuu? Sori, mutta tän langan keskusteluna ON ulkonäkö ja sen vaikutukset deittailuun ja parinmuodostukseen. Kerroin omia kokemuksiani ja kuinka ne ovat vaikuttaneet minun käsitykseeni tasoteoriasta. Vastailin myös joidenkin kysymyksiin, kun niitä minulta tiedusteltiin enkä lähtenyt kiertelemään tai vähättelemään itseäni, vaan kerroin suoraan miten minun kohdalla nämä jutut ovat menneet. 

Minulle kaikilla ihmisillä on samanlainen ihmisarvo. Se on eri asia kuin ulkonäön osalta alempitasoinen, jos siis mennään tasoteorian mukaisella termistöllä. Voin inhimilliseltä kantilta ymmärtää, että joillekin näiden asioiden suoraan sanominen voi tuntua ärsyttävältä, mutta eipä se vittuilukaan ketään kaunista. "

Tuo lanka-sanan käyttö kertoo mistä olet tänne löytänyt.. Noloa.

Mitä noloa on käydä Suomen ylivoimaisesti suosituimmalla keskustelufoorumilla? Käyn Ylilaudan lisäksi monilla muillakin keskustelufoorumeilla mm. täällä Vauvalla. Minusta on mielenkiintoista lukea ja kirjoitella erilaisten ihmisten kanssa. Jos liikaa viettää aikaansa vain omassa kuplassaan, niin se käy tylsäksi ja ajatustenvaihtokin tuppaa tuntumaan monotooniselta.

Te kuulostatte aika kamalilta ihmisiltä . On myös kapeakatseista seurustella vain tiettyjen ammattiryhmien edustajien kanssa. Mieluiten ihminen tietenkin seurustelee samanhenkisten ihmisten kanssa, mutta sellaisia löytyy kyllä erilaisista ammateista.

Ihmiset on suurimmaksi osaksi enemmän tai vähemmän kamalia. Tämän toteamiseen riittää, kunhan lukee päivän uutisotsikot tai on ollut aikoinaan edes puolet ajasta paikalla peruskoulun historian tunneilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aivan. Sosionomilla on tuolloin muita avuja tai vaihtoehtoisesti lääkärillä on puutteita, jolloin tasot kohtaavat."

Surettaa että joillain on näin kylmä ajattelutapa, että lääkäri olisi automaattisesti ylempänä kuin sosionomi. Koulutus on pidempi ja palkka parempi, mutta että ylempi, jolloin tarvitaan "puute" laskemaan tasoa?

Minusta jokainen rehellinen työ on yhtä arvokasta. Miten tämä maailma pyörisi, jos kaikki olisivat lääkäreitä, eikä ollenkaan siivoajia tai sosionomeja? Ruma ajattelutapa kerta kaikkiaan, että ammatit ja sitä myötä ihmiset olisivat eri tasoisia. En ymmärrä ollenkaan.

Taso kertoo kysynnän määrästä, ei ihmisen arvosta. Lääkäri on arvostettu ammatti joten se nostaa kysyntää. 

Mutta lääkäri jolla on puute on kuitenkin samalla tasolla sosionomin kanssa? Itselle ei tulis mieleen ottaa hankalaa lääkäriä, vaikka kuinka arvostan lääkärin ammattia. (Eihän nämä asiat edes  ole samalla viivalla; puolison haluttu ammatti ja ammattiarvostus, puurot ja vellit menee taas sekaisin.)

Mut meinaat, et KUNHAN vain saa lääkärin puolisoksi, niin ihminen kestää kaikenlaista ikävää? Et voi sitten ylpeillä, että puoliso onkin lääkäri, joilla on kysyntää? 

Kyllä on oudot arvoasteikot joillain, pinnallista elämää suorastaan. Sorry mutta tuollainen laskelmointi ei tuo oikeaa onnea kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tasoteoreetikot sanoo siihen, kun pienituloisessa (joskin koulutusta vaativassa) työssä oleva naispuolinen ystäväni antoi pakit hyvännäköiselle juristimiehelle? Eihän noin voi käydä tasoteorian mukaan, eihän?

Perusteena oli, että naisen mielestä mies oli liian jäykkis ja hän koki olonsa jotenkin epämukavaksi miehen seurassa.

Mutta ystäväsi oli kuitenkin alkuun kiinnostunut tästä tyypistä, koska hän oli komea ja status-ammatissa. Tämä täsmää tasoteoriaan.

Mutta eihän se kuvaton profiili ole kuvaton kuin hetken, eli silloin aluksi. Kuvan saa yleensä pyytämällä. Ei sun tarvi  pelätä ihastuvasi rumaan vahingossa.

Tuossa tulee usein eteen sellainen dilemma, että kirjoittelun kautta voi herätä jonkinlainen kiinnostus tähän kuvattomaan naiseen, mutta sitten kun pärstä lävähtää ruudulle, niin totean etten voi ihastua häneen ulkonäön riittämättömyyden vuoksi. Parempi siis nettideittaillessa varmistua ensin, että se ulkonäkö on riittävän tasokas mun kriteereihin. Sen jälkeen sitten aloitetaan muu tutustuminen ja kartoitetaan (molemmin puolin) henkistä yhteensopivuutta. Ja ei kai kukaan nyt netin kautta kirjoitellessa voi ihastua? Kyllä siihen vaaditaan live-kohtaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja se on mielestäni paskapuhetta, että lääkäri ottaa toisen lääkärin tai jonkun muun korkeakoulutetun kumppanikseen, koska törmää heihin useammin ja ovat muutoinkin luonnoiltaan samanlaisia. Paskat, olen törmännyt sosiaalisesti parempiin ja älykkäämpiin ihmisiin, jotka ovat olleet ihan normaaleja duunareita verrattuna joihinkin korkeakoulutettuihin, jotka ovat sosiaalisesti kömpelöä seuraa ja juttujen tasot on luokkaa "puhutaan säätiedotuksista merenkulkijoille".

Kyllä siinä valinnassa on paljon pinnallisemmat asiat kyseessä, mutta eihän sitä ole soveliasta ääneen sanoa.

En ymmärrä sitten yhtään tätä lääkärien nostamista jalustalle. Eivätkö ihmiset ole koskaan tavannut lääkäreitä tosielämässä? Lähdetään nyt ihan heidän työajoista, jotka eivät ole mitenkään mukavia useinkaan. Monet ovat suorastaan sadistisia. Toiseksi monella lääkärillä on a

On tässä asiaakin.

Mutta: viehätytkö sinä aina noin kategorisesti? Tyyppisi on lastenhoitaja, tai tietokonenörtti? Miksi ihmeessä ylipäänsä mietit ihmistä ammatin kautta.... Miksi joku ihastus voi olla tietonörtti, toinen surffari, kolmas sairaanhoitaja?  Pelottavaa tuollainen takertuminen yhteen tyyppiin.

Tuolla aiemmin oli hyvä klippi: "Don't have type". Tuon kun kaikki omaksuisi, niin voisi avoimesti tutustua muihinkin kuin vain vaikka ruskettuneisiin surffareihin ja todennäköisyys rakkauden löytymiseenkin kasvaa exponentiaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tasoero tarkoittaa vaan sitä, minkälaista kumppania hakee itselleen.Mitä toivoo että toisessa on.Esim.Haluaisin miehen joka on aktiivinen (ei siis pelkästään röhnötä sohvalla), haluaa käyttää rahaa minuun ja vie ulos, on vakavarainen ja komea.

En Kuitenkaan vastaa tuota.Röhnötän paljon sohvalla, en vaadi prinsessakohtelua enkä.ole näyttävän näköinen, olen pienituloinen ja tavallisen näköinen.Silti tuo on se mitä haluan, enkä tyydy vähempään

No, oletkos löytänyt etsimäsi?

Vierailija kirjoitti:

Tai miksi fiksu ihminen ei seurustele sellaisen ihmisen kanssa, joka puhuu ihmissuhteissa tasoista? Niinpä.

Ei näitä tasoteoriaan liittyviä termejä tietenkään kasvotusten kenenkään naisen kanssa puhuta. Kyllä fiksu mies sen ymmärtää.

T. Parisuhteessa elävä mies, joka uskoo enemmän tai vähemmän tasoteoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tasoteoreetikot sanoo siihen, kun pienituloisessa (joskin koulutusta vaativassa) työssä oleva naispuolinen ystäväni antoi pakit hyvännäköiselle juristimiehelle? Eihän noin voi käydä tasoteorian mukaan, eihän?

Perusteena oli, että naisen mielestä mies oli liian jäykkis ja hän koki olonsa jotenkin epämukavaksi miehen seurassa.

Mutta ystäväsi oli kuitenkin alkuun kiinnostunut tästä tyypistä, koska hän oli komea ja status-ammatissa. Tämä täsmää tasoteoriaan.

Onko mahiksen antaminen kiinnostumista? Voit käydä treffeillä uteliaisuudesta tai vaikka säälistä, mutta ei se aina ole sama kuin valtaisa kiinnostuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole jaksanut lukea koko ketjua, mutta onko ap avannut syytä sille, miksi tuo tasoteoria on hänelle niin tärkeä aihe? Mitä hän siis hyötyy siitä, jos saa todistettua sen olemassa olon? Joku motivaatiohan hänellä on oltava taustalla, että jaksaa tätä aihetta jankata, niin mikä se on?

Ap:lle on vaikea myöntää että luonteensa on niin inhottava että siksi kukaan häntä ei huoli. Olisi niin paljon mukavampaa syyttää vaikka hiusrajaa tai pituutta tai mitä tahansa ulkoista asiaa ennemmin kuin sitä mitä sisältä löytyy. 

Niin, tässä on nyt kohta 30 sivua tunteen palolla vedettyä väittelyä tasoteoriasta, joten alkaa pikku hiljaa vaikuttaa siltä, että aika moni muukin kuin vain AP on kiinnostunut tästä aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän se kuvaton profiili ole kuvaton kuin hetken, eli silloin aluksi. Kuvan saa yleensä pyytämällä. Ei sun tarvi  pelätä ihastuvasi rumaan vahingossa.

 

Tuossa tulee usein eteen sellainen dilemma, että kirjoittelun kautta voi herätä jonkinlainen kiinnostus tähän kuvattomaan naiseen, mutta sitten kun pärstä lävähtää ruudulle, niin totean etten voi ihastua häneen ulkonäön riittämättömyyden vuoksi. Parempi siis nettideittaillessa varmistua ensin, että se ulkonäkö on riittävän tasokas mun kriteereihin. Sen jälkeen sitten aloitetaan muu tutustuminen ja kartoitetaan (molemmin puolin) henkistä yhteensopivuutta. Ja ei kai kukaan nyt netin kautta kirjoitellessa voi ihastua? Kyllä siihen vaaditaan live-kohtaaminen.

Oliko tää ironiaa, sarkasmia tai muuta vastaavaa? Sanoitko ihan oikeasti, ettei netin kautta kirjoittamalla voi ihastua?? Kautta aikain ihmiset ovat, eivät vain ihastuneet vaan jopa rakastuneet nimenomaan kirjeiden lukemisen myötä. Silloinhan sä pääsen sen toisen sielun syövereihin ihan eri tavalla, kun se habitus ja fyysisyys ei hyvässä tai pahassa haittaa tutustumista. 

Mutta tuo "ulkonäkö ei riitä" kyllä kertoo sinusta kaiken, sääliksi käy. Yksinäinen onneton olet viimeistään parinkymmenen vuoden päästä kun tajuat, että arvosi, pinnallisuutesi ja sairas maailmankuvasi vei sinulta mahdollisuuden oikeaan onneen.

Tässä muuten on yksi iso ja painava syy miksi tavikset on "komistuksia" parempia. 

On tasoja olemassa. Miehen tasoon vaikuttaa ulkonäön lisäksi koulutustaso ja palkka. 

Mitä vähemmän kouluttautunut mies on sitä vähemmän naiset siitä viehättyy ja sama pätee myös palkkaan eli mitä vähemmän mies saa palkkaa niin sitä huonompi tasoisempi se on. 

Naisen tasossa taas korostuu ulkonäkö eikä naiset pariudu miehen kanssa joka on naista itseään vähemmän kouluttautunut ja miehen kanssa joka tienaa naista vähemmän.

Jos tasoja ei ole olemassa niin miksi ei ole olemassa yhtään pariskuntaa missä nainen on lääkäri,juristi,yritysjohtaja.. jne ja mies on raksamies,lähihoitaja,kaupankassa... jne

On ihan tutkittua tietoa että kun mies jää työttömäksi tai jos miehen tulot tippuu niin silloin nainen ottaa eron.