Olenko haukannut liian ison palan: pienet lapset, ura, puoliso, kuinka tästä selviää?
Toimin erityisasiantuntijatyössä, jossa tienaan mielestäni kohtuullisen hyvin: 5500e/kk+bonarit. Mieheni ansaitsee n. 6000e/kk+bonarit. Molemmilla työ on vaativaa, tosin etätyö onnistuu kummallakin melko rajoituksetta.
Ongelmani on perhe-elämän ja työn yhdistäminen. Meillä 3- ja 5- vuotiaat lapset ja oman työn vaativuuden vuoksi alan olla todella kuormittunut tässä elämäntilanteessa. Vanhempi lapsista on aina ollut hyvin vaativa tapaus, eikä meillä ole tukiverkkoja nimeksikään. En edes ole mitenkään erityisen uraorientoitunut, mutta varmaan suorittajaluonteeni takia päätynyt vaativiin töihin.
Miten teillä muilla riittää paukut työn ja perhe-elämän yhdistämiseen? Puhumattakaan omasta ajasta tai parisuhdeajasta? Olisiko vinkkejä? Palkat laitoin tuohon siksi, että olen pohtinut 80% työaikaa, tosin siinä pelko, ettei työt vähene ollenkaan samassa suhteessa palkan kanssa.
Kommentit (635)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä anekdootti siis kertoo sekä työnantajastani että minusta että nykyajan työelämästä: työnantaja saattaa vaatia kohtuuttomia, työntekijä saattaa vastuullisuuttaan yrittää vastata kaikkiin järjettömiin odotuksiin ja monien mielestä nykyään se on ihan normaalia. "
Mikä anekdootti? Voit toki juoruilla nuista aiheista itseksesi mutta tuossa muuten ei ole mitään anekdoottia. Joko puhut pskaa tai sitten et.
Anekdootti on lyhyt ja pelkistetty kuvaus jostakin tapahtumasta. Kuvasin sillä uupumuksen ja riittämättömyyden kokemusta samassa elämäntilanteessa, jossa aloittaja elää. Tällaisia kuvauksia käytetään tyypillisesti, kun halutaan saada kuulija näkemään jokin puoli käsiteltävästä asiasta. Toki voisi olla myös liitoiteltu ja humoristinenkin anekdootti, jonka tarkoitus on vain viihdytt
Olen eri, mutta myös Wikipediassa anekdootti määritellään aika lailla noin:
Anekdootti on lyhyt ja mahdollisesti todentamaton, usein viihteellinen tai humoristinen, tarina henkilöstä tai tapahtumasta. Anekdootti on yleensä liioiteltu, pelkistetty tai karrikoitu. Sen ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole naurattaa vaan kertoa henkilöstä, tapahtumasta tai asiasta jokin olennainen seikka, yleispätevä ja jopa universaali totuus.
Ihan normaalia lapsiperheen arkea tuo on. Sitä se on muillakin. Kyllä se helpottaa, kun lapset kasvavat. Nauti nyt tästä ajasta.
ÄLKÄÄ VALITTAKO. LAPSET KASVAVAT JA SIIVOUSAPUA SAA KOTIIN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä 80% asiantuntijatöissä, palkka pienenee mutta ei työt.
etsikää joku luotettava lapsenvahti, jota säännöllisesti käytätte.
Ostakaa siivouspalvelu. Tilatkaa lauppatilaus suoraan kotiin. Pihaan aurauspalvelu.
näin meillä toimii arki hyvin samanlaisessa tilanteessa.
Juuri näin! Meillä on isommat lapset, mutta myös vaativat työt. Meillä oli aikoinaan lastenhoitaja,jolle maksoimme hyvin ja joka kävi silloin tällöin lapsia hoitamassa. Ruokaa ollaan aina ostettu/tilattu paljon kotiin. Ja kaikki vastuut jakautuvat eli molemmat vanhemmat hoitavat lapsia ha tekevät kotitöitä. Emme myöskään vaihda sisustusta tai muuta. Siinä säästää myös paljon aikaa.
Näin mekin ollaan ratkaistu tämä asia. Ollaan mieluummin ostettu kotiin palveluja kuin tingitty omasta työajasta ja urasta. Ehkä kyse on siitäkin, että mieluummin minä ainakin teen sitä omaa asiantuntijatyötä kuin siivoan kotona. Eikä sitä oikein pystyisi tekemään 80%, palkka vaan pienenisi, ja eläkekertymä.
Kun lapset olivat alle kouluikäisiä, meillä oli au-pair. Se toimi hyvin meidän tapauksessa, kun talossa oli tilaa antaa hänelle oma huone. Nykyään lapset ovat jo koululaisia, siivouspalvelun avulla jää enemmän aikaa olla lasten kanssa. Ruokakassin olen tilannut usein kaupasta kotiin. Valmista ruokaa ei niinkään olla tilailtu kotiin, vaan mieluummin sitten syödään se ruoka ravintolassa, niin ei tule kotiin sotkua eikä tiskiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen tosin vain vaativaa asiantuntijatyötä, mieheni on yrittäjä ja tekee pitkää päivää läpi viikon ja loppuajan harrastaa. Eli kaikki viisi lasta ja sairaat appivanhemmat ovat minun vastuulla. Jos yleinen tästä vielä erityisasiantuntijaksi niin koko korttitalo romahtaa. Nyt pystyn vielä hyvällä lääkityksellä pitämään homman hanskassa.
N41
Olet ruvennut orjaksi. Miksi?
Noh, meillä oli sama tilanne. Päätimme ratkaista ongelman ja "teimme" kolmannen. Auttaa nyt ainakin vanhempainvapaan aikana. Kauhulla odotan töihin paluuta.
Hyvät ihmiset, tämä on provo. Jokainen noilla tuloilla hankkii itselleen lastenhoitoapua kitisemättä siitä vauvapalstalla.
Hoitopalvelut, siivouspalvelut, ruokapalvelut jne. Aikaa pitäisi jäädä parisuhteellekin. Mutta kyllä se aika auttaa, kun lapset lähtevät kouluun alkaa helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo kuormittaa enemmän kuin vaikka hoitoalan työ? Sillä erotuksella, ettei hoitajalla ole mahdollisuutta etätyöhön ja työ on kuormittavaa vuorotyötä.
Sillä erolla että kun sairaanhoitaja on saikulla, hän on saikulla, kun hän lähtee töistä, hän lähtee töistä. Asiantuntijana joudun ihan itse tekemään poissa ollessani rästiin jääneet työt myöhemmin ja lomillakin soitellaan perään. Hoitsut ei tunnu ollenkaan ymmärtävän tätä.
Mun esimies viestitteli mulle jopa SAIRAALAAN että voisinko neuvoa mun työkaveria sairaalassaolon takia väliin jäävän esityksen kanssa. EN pystynyt puhua niin piti mailata ohjeet työkaverille sairaalan sängyltä..
Vierailija kirjoitti:
Näistä muutamista "rahaa kuin roskaa" kommenteista paistaa läpi se ettei ole mitään käsitystä progressiivisesta verotuksesta ja siitä miten kaikesta maksetaan täydet maksut. Hyvä kun puolet jää käteen verojen ja muiden maksujen jälkeen.
Asumisen (Huom. kokonaan omalla rahalla), täysillä päivähoitomaksuilla, auton kuluilla yms. niin ei siinä mitään aupaireja tai hoitajia palkkailla jatkuvasti.
Et sinäkään ymmärrä progressiota. Se progressio nimittäin toimii myös toiseen suuntaan. Jos aloitat 80 % työajan ja bruttotulosi pienenevät 20 %, niin yllätys yllätys, sinun nettotulosi eivät laske lähellekään 20 %.
Tämä on varmasti ongelma ihmiselle joka kuvittelee työnsä olevan vaativampaa kuin kaikkien muiden. Jos rahaa on kuin roskaa niin miksi kitistä? Sillä kun voi hankkia lastenhoito apua.
Olen vaativassa asiantuntijatyössä (FT) ja palkka alle 4 tonnia, eikä "bonareita".
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmasti ongelma ihmiselle joka kuvittelee työnsä olevan vaativampaa kuin kaikkien muiden. Jos rahaa on kuin roskaa niin miksi kitistä? Sillä kun voi hankkia lastenhoito apua.
Perheen ja kokopäivätyön yhteensovittaminen on ongelma ihan jokaiselle, jolla on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Joka muuta väittää, valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Korkeat tulot mahdollistavat monet arkea mahdollistavat palvelut, joista moni voi vain haaveilla. Moni vastaavassa tilanteessa oleva joutuu tekemään kaiken itse pienien tulojen takia. Ap. ei nyt taida ihan ymmärtääkään sitä, miten harva pääsee tuollaisille tuloille elämää helpottamaan. Moni on varmasti ap.:lle kateellinen, vaikka elämä olisikin kiireistä. Olen itse sinkku vela ja pitkäaikaistyötön, jonka tulona on pelkkä työmarkkinatuki 595 euroa ja olen käytännössä sukulaiseni kotiorjana. Vaihtaisin oman elämäni heti tuohon ap.:n elämään.
Vaativampi työ kuormittaa enemmän ja vaatii enemmän palautumista. Muistan kun opiskelijana tehtaiden vuorotyöt tuntui niin pilipalihommilta, että tein joskus välipäivinä ekstrahommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmasti ongelma ihmiselle joka kuvittelee työnsä olevan vaativampaa kuin kaikkien muiden. Jos rahaa on kuin roskaa niin miksi kitistä? Sillä kun voi hankkia lastenhoito apua.
Perheen ja kokopäivätyön yhteensovittaminen on ongelma ihan jokaiselle, jolla on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Joka muuta väittää, valehtelee.
Mitä? Meinaat että rahalla ei ole merkitystä? Näinhän ne rikkaat köyhille selittää. Tai sitten vaan sokeutuu sille että kaikilla vanhemmilla ei ole samoja mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeat tulot mahdollistavat monet arkea mahdollistavat palvelut, joista moni voi vain haaveilla. Moni vastaavassa tilanteessa oleva joutuu tekemään kaiken itse pienien tulojen takia. Ap. ei nyt taida ihan ymmärtääkään sitä, miten harva pääsee tuollaisille tuloille elämää helpottamaan. Moni on varmasti ap.:lle kateellinen, vaikka elämä olisikin kiireistä. Olen itse sinkku vela ja pitkäaikaistyötön, jonka tulona on pelkkä työmarkkinatuki 595 euroa ja olen käytännössä sukulaiseni kotiorjana. Vaihtaisin oman elämäni heti tuohon ap.:n elämään.
Vaativampi työ kuormittaa enemmän ja vaatii enemmän palautumista. Muistan kun opiskelijana tehtaiden vuorotyöt tuntui niin pilipalihommilta, että tein joskus välipäivinä ekstrahommia.
Niin ja niiden ekstrahommien lisäksi kandi. Kotona siivoaminen kuormittaa enempi kuin nuo tekemäni vuorohommat.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmasti ongelma ihmiselle joka kuvittelee työnsä olevan vaativampaa kuin kaikkien muiden. Jos rahaa on kuin roskaa niin miksi kitistä? Sillä kun voi hankkia lastenhoito apua.
Monenlaisia töitä on tullut tehtyä ja onhan niissä aivan valtava ero vaativuustasossa ja kuormittavuudessa. 6000 ke/kk on vielä sitä sarjaa, että ajetaan käytetyllä autolla ja maksetaan asuntolainaa. Käytännössä ero perustallaajaan siinä, että osa kodinkoneista ja vaatteista ei ole tehty lapsityövoimalla Kiinassa tms.
🍉