Lue keskustelun säännöt.
Olenko haukannut liian ison palan: pienet lapset, ura, puoliso, kuinka tästä selviää?
Toimin erityisasiantuntijatyössä, jossa tienaan mielestäni kohtuullisen hyvin: 5500e/kk+bonarit. Mieheni ansaitsee n. 6000e/kk+bonarit. Molemmilla työ on vaativaa, tosin etätyö onnistuu kummallakin melko rajoituksetta.
Ongelmani on perhe-elämän ja työn yhdistäminen. Meillä 3- ja 5- vuotiaat lapset ja oman työn vaativuuden vuoksi alan olla todella kuormittunut tässä elämäntilanteessa. Vanhempi lapsista on aina ollut hyvin vaativa tapaus, eikä meillä ole tukiverkkoja nimeksikään. En edes ole mitenkään erityisen uraorientoitunut, mutta varmaan suorittajaluonteeni takia päätynyt vaativiin töihin.
Miten teillä muilla riittää paukut työn ja perhe-elämän yhdistämiseen? Puhumattakaan omasta ajasta tai parisuhdeajasta? Olisiko vinkkejä? Palkat laitoin tuohon siksi, että olen pohtinut 80% työaikaa, tosin siinä pelko, ettei työt vähene ollenkaan samassa suhteessa palkan kanssa.
Kommentit (635)
141/635
|
24.02.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Rahasta: hyvätuloiset usein maksavat varsinkin pk-seudulla jo ihan asumisesta paljon enemmän kuin pienituloiset. Eivät nuo asu missään kaupungin vuokrakerrostalossa huonolla alueella. Se erotus keskituloiseen verrattuna nettopalkoissa ei ole järin suuri, joten todennäköisesti se uppoaa jo ihan eroon asumisen tasossa. Sitten jos lapsilla tosiaan harrastuksia tms., niin ei käyttörahaa jää yhtään enempää kuin keskituloisessakaan perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tämä anekdootti siis kertoo sekä työnantajastani että minusta että nykyajan työelämästä: työnantaja saattaa vaatia kohtuuttomia, työntekijä saattaa vastuullisuuttaan yrittää vastata kaikkiin järjettömiin odotuksiin ja monien mielestä nykyään se on ihan normaalia. "
Mikä anekdootti? Voit toki juoruilla nuista aiheista itseksesi mutta tuossa muuten ei ole mitään anekdoottia. Joko puhut pskaa tai sitten et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeat tulot mahdollistavat monet arkea mahdollistavat palvelut, joista moni voi vain haaveilla. Moni vastaavassa tilanteessa oleva joutuu tekemään kaiken itse pienien tulojen takia. Ap. ei nyt taida ihan ymmärtääkään sitä, miten harva pääsee tuollaisille tuloille elämää helpottamaan. Moni on varmasti ap.:lle kateellinen, vaikka elämä olisikin kiireistä. Olen itse sinkku vela ja pitkäaikaistyötön, jonka tulona on pelkkä työmarkkinatuki 595 euroa ja olen käytännössä sukulaiseni kotiorjana. Vaihtaisin oman elämäni heti tuohon ap.:n elämään.
Sinä et nyt taida ymmärtääkään kuinka ison siivun progressiivinen verotus tuosta vie. Tuosta ei kuitenkaan jää käteen paljoakaa
65 pros tuossa esimerkissä? Kyllä palkankorotuksesta n. 60 pros vain jää enemmän käteen, koska veroprosentti nousee koko palkkasummalle, ei pelkästään korotukselle. Palkastahan lähtee vähän muutakin kuin verotus.
Vierailija kirjoitti:
"Tämä anekdootti siis kertoo sekä työnantajastani että minusta että nykyajan työelämästä: työnantaja saattaa vaatia kohtuuttomia, työntekijä saattaa vastuullisuuttaan yrittää vastata kaikkiin järjettömiin odotuksiin ja monien mielestä nykyään se on ihan normaalia. "
Mikä anekdootti? Voit toki juoruilla nuista aiheista itseksesi mutta tuossa muuten ei ole mitään anekdoottia. Joko puhut pskaa tai sitten et.
Anekdootti on lyhyt ja pelkistetty kuvaus jostakin tapahtumasta. Kuvasin sillä uupumuksen ja riittämättömyyden kokemusta samassa elämäntilanteessa, jossa aloittaja elää. Tällaisia kuvauksia käytetään tyypillisesti, kun halutaan saada kuulija näkemään jokin puoli käsiteltävästä asiasta. Toki voisi olla myös liitoiteltu ja humoristinenkin anekdootti, jonka tarkoitus on vain viihdyttää. Sellaisesta ei nyt ollut kuitenkaan kyse.
Mikä saa sinut suhtautumaan kokemukseeni noin vihamielisesti?
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä 80% asiantuntijatöissä, palkka pienenee mutta ei työt.
etsikää joku luotettava lapsenvahti, jota säännöllisesti käytätte.
Ostakaa siivouspalvelu. Tilatkaa lauppatilaus suoraan kotiin. Pihaan aurauspalvelu.
näin meillä toimii arki hyvin samanlaisessa tilanteessa.
Juuri näin! Meillä on isommat lapset, mutta myös vaativat työt. Meillä oli aikoinaan lastenhoitaja,jolle maksoimme hyvin ja joka kävi silloin tällöin lapsia hoitamassa. Ruokaa ollaan aina ostettu/tilattu paljon kotiin. Ja kaikki vastuut jakautuvat eli molemmat vanhemmat hoitavat lapsia ha tekevät kotitöitä. Emme myöskään vaihda sisustusta tai muuta. Siinä säästää myös paljon aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on POIKALAPSIHULLU.
Aloituksessa ei ole lasta. On vain trollin mielikuvitustarina lapsesta, johon mikään mitä kaikkensa uhraava äiti tekee ei tehoa. Aika naiivi saa olla, jos näihin tosissaan lankeaa. Voisin melkein lyödä vetoa, että viimeistään torstaina meillä on täällä uusi "6-vuotias tekee...." aloitus, jossa taaskaan ei mikään neuvo kelpaa. Eilen oli jo se nukutustarina, jossa mikään ei saanut lasta unille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vanha on hajoitettu, sen uudelleen rakentaminen on vaikeaa. Ongelma ratkeaa lopulta vain yksityiskouluilla, joita vasemmisto tulee vastustamaan loppuun asti. Yksityiskoulut tulisivat nopeasti palaamaan vanhoihin hyväksi havaittuihin käytäntöihin ja se olisi vasemmistolle myrkkyä. Miksi? Koska silloin myös valtion koululaitoksen olisi poliittisesti taivuttava tai taisteltava näitä vastaan. Polarisoituminen johtuisi siis poliittisista syistä, todellisuus on pahinta myrkkyä marxilaisuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Rahasta: hyvätuloiset usein maksavat varsinkin pk-seudulla jo ihan asumisesta paljon enemmän kuin pienituloiset. Eivät nuo asu missään kaupungin vuokrakerrostalossa huonolla alueella. Se erotus keskituloiseen verrattuna nettopalkoissa ei ole järin suuri, joten todennäköisesti se uppoaa jo ihan eroon asumisen tasossa. Sitten jos lapsilla tosiaan harrastuksia tms., niin ei käyttörahaa jää yhtään enempää kuin keskituloisessakaan perheessä.
En tiedä missä asut, mutta minun asuminen on nyt täsmälleen saman hintaista kuin silloin, kun palkkani oli 2500 euroa pienempi. Tietenkin asumiseen menisi enemmän, jos muuttaisin kalliimpaan asuntoon.
Asumisen taso on oma valinta. Hitusen naurattaa tuo ajatus, jossa ilmeisesti se asuminen ei ole osa sitä elintasoa, jota rahalla saa. Jos asuu hienommin, se maksaa. Ihan kuten on kalliimpaa matkustaa perhelomalla Floridaan kuin käydä retkellä lähimetsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeat tulot mahdollistavat monet arkea mahdollistavat palvelut, joista moni voi vain haaveilla. Moni vastaavassa tilanteessa oleva joutuu tekemään kaiken itse pienien tulojen takia. Ap. ei nyt taida ihan ymmärtääkään sitä, miten harva pääsee tuollaisille tuloille elämää helpottamaan. Moni on varmasti ap.:lle kateellinen, vaikka elämä olisikin kiireistä. Olen itse sinkku vela ja pitkäaikaistyötön, jonka tulona on pelkkä työmarkkinatuki 595 euroa ja olen käytännössä sukulaiseni kotiorjana. Vaihtaisin oman elämäni heti tuohon ap.:n elämään.
Sinä et nyt taida ymmärtääkään kuinka ison siivun progressiivinen verotus tuos
Et nyt ymmärtänyt mitään. Marginaalivero tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa palkankorotuksesta menee veroihin ja maksuihin. Kirjoittaja väittää, että 2000 euron palkankorotuksesta jäisi vain 700 euroa käteen.
Se ei ole mahdollista varsinkaan tuossa tuloluokassa. 50 prosenttia olisi mahdollista, jolloin käteen jäisi tonni. Toki veroprosenttia voi nostaa verotettavat luontoisedut, mutta rahan arvoisia nekin on ja vapaaehtoisia useimmiten.
Tonni enemmän käteen kuussa tekee vuodessa 12 000 euroa ja kymmenessä vuodessa 120 000 euroa lisää käteen. Jos sen rahan käyttää lasten harrastuksiin ja inisee siitä, kyse on kyllä ihan omasta valinnasta.
Teillä on niin isot tulot, että helposti voitte käyttää vaikka 1000 euroa kuukaudessa palveluihin eikä tunnu missään. Kerran viikossa hoitaja hakee lapset ja hoitaa muutaman tunnin tai viikonloppuna jonkun pätkän, siitä saatte vaihdellen kumpikin omaa aikaa tai parisuhdeaikaa. Välillä hoitaja yön yli ja käytte jossain hotellissa puolisosi kanssa. Siivooja kahden viikon välein tai vaikka viikottain, ei tarvi kun vähän pahimpia ottaa välissä. Ruokaa valmiina kotiin ja kauppatavarat tilauksella. Ja mitä muuta nyt keksittekään. Eniten tietysti helpottaa lastenhoitajan käyttö, mutta perheaika käy jo aika pieneksi jos päiväkodin lisäksi kovin monena päivänä on ulkopuolinen hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen Au par tai joku suomalainen työtön tuohon hommaan tekemään kotityöt ja hoitamaan lapset. Ehkä tuttavapiirin kautta voisi löytyä sopiva henkilö. Noin suurilla tuloilla tällaiselle on varaa maksaakin enemmän kuin 595 euroa kuukaudessa. Tämä pari tienaa kuukaudessa enemmän kuin mitä itse tienaan vuodessa. Olen siis työtön, jonka ainoa tulo on työmarkkinatuki.
Ei tule ainakaan au pairia ikinä meidän taloon. Miesten suosikkigenrejä pornovideoissa nuo "au pair/babysitter"-fantasiat, joissa naidaan sitä nuorta lapsenlikkaa kun vaimo ei ole kotona. Vaikka luotan mieheeni ja parisuhde on hyvä, niin ei mitään järkeä luoda turhia houkutuksia kutsumalla joku parikymppinen pimu asumaan saman katon alle tai käymään jatkuvasti, niin että miehellä on mahdollisuus tutustua ja tykästyä. Pahimmillaan mies alkaisi nähdä lastenhoitajan pehmeänä ja naisellisena, joka hoitaa meidän lapsia, ja vaimo alkaisi tuntua kylmältä uranaiselta. Ei kiitos.
ET OLE TOSISSASI.
Ihan normaalia elämää tuo on. Miksi ette hanki lastenhoitajaa noilla tuloilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on nyt tullutkin jo muutamia hyviä ehdotuksia. Kodin ei tarvitse olla tiptop koko ajan ja kannustan vaatimaan lapsia jo nyt korjaamaan omat lelunsa pois leikin jälkeen. Osaavat sen päiväkodissa mutta meillä ainakin kotona kummasti taito unohtuu helposti. Siivooja edes välillä, robotti-imurikin vapauttaa aikaa vaikka toki siinä pitää olla irtotavarat pois lattialta. Ruoat ja päivittäistavarat kotiinkuljetuksella kerran viikossa isompina erinä. Tai joku puolivalmiita ruoka-annoksia toimittava palvelu. Ja oletan että jaatte kotityöt jo nyt tasan. Jos ette, kiireesti miehen kanssa keskustelua siitä että molempien panosta tarvitaan.
Tuonikäiset lapset eivät päiväkodin lisäksi tarvitse harrastuksia. Jos sellaisia kuitenkin halutaan, ota sellaisia joiden aikana pystyt itse ottamaan omaa lenkkiaikaa tai vaikka lukea kirjaa.
Miehen kanssa vuoroviikoin yksi lapsivapaa ilta niin että toinen on lasten kanssa. Ja kerran kuussa lapsenvahti ja pidätte treffi-illan miehen kanssa.
Osittaisessa työajassa käy helposti niin että palkka pienenee mutta työn määrä ei.
Miksi se puoliso on lisää työtä aiheuttava eikä arkea helpottava tekijä? Lähtisin siitä liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se puoliso on lisää työtä aiheuttava eikä arkea helpottava tekijä? Lähtisin siitä liikkeelle.
Tässä se aapeen ongelman ydin taisi kiteytyä. Myös noista annetuista neuvoista todella monet lähtee liikkeelle siitä oletuksesta, että mieskin haluaisi osallistua perhe-elämään ja parisuhteen ylläpitoon. Näin ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole, jolloin aapee saattaa olla aika yksin tuon kuormansa kanssa, eikä se siitä helposti puhumalla muuksi muutu (kaikki miehet eivät ole sellaisia, että jos sanot, että hoidatko lapsia tästä lähtien joka toinen ilta, mies oikeasti suostuisi tuohon). Mutta jos ei suostu, suosittelen eroa.
Olen tässä juuri perehtynyt uupumiseen ja jaksamiseen eri ammattilaisten ja kirjojen kautta.
Vastaus on
1) tunnista tunteesi ja sano ne
2) ajattele kaikesta positiivisesti ja luennoi muillekin miksi epäonnistuminen on hyvä juttu
Siinä se. Nuo kun teet, elämä on pinkkiä hattaraa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se puoliso on lisää työtä aiheuttava eikä arkea helpottava tekijä? Lähtisin siitä liikkeelle.
Tässä se aapeen ongelman ydin taisi kiteytyä. Myös noista annetuista neuvoista todella monet lähtee liikkeelle siitä oletuksesta, että mieskin haluaisi osallistua perhe-elämään ja parisuhteen ylläpitoon. Näin ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole, jolloin aapee saattaa olla aika yksin tuon kuormansa kanssa, eikä se siitä helposti puhumalla muuksi muutu (kaikki miehet eivät ole sellaisia, että jos sanot, että hoidatko lapsia tästä lähtien joka toinen ilta, mies oikeasti suostuisi tuohon). Mutta jos ei suostu, suosittelen eroa.
Asia voi toki olla noinkin, mutta voi myös olla niin, että aloittaja mainitsee puolison siksi, että kokee riittämättömyyttä paitsi työssä, äitinä että kumppanina tälle puolisolle.
Tunnistan itse sen tunteen, että kun arki tuntui nuorena olevan yhtä kiirettä ja räpistelyä, tuli välillä myös sellainen ajatus, että miten ihmeessä saan tehtyä oman osani vielä tämän parisuhteenkin eteen. Iltaisin teki mieli lähinnä kääntää kylkeä, kun päivän hommat oli edes jotenkuten plakkarissa, ja välillä huolestutti ihan oikeasti, käykö meidän avioliitolle niin kuin melkein kaikille muillekin.
Moni ainakin koulutetumpi mies kyllä näyttää minusta haluavan olla ihan täysivaltainen vanhempi myös pienille lapsille. Eikä se vanhemmuus kenellekään mikään lepoloma yleensä ole. Järjestin työssäni firman sisäisiä koulutuksia, joissa yövyttiin. Noin kolmekymppiset miehet yleensä sanoivat jo päivällisen alussa, että ajatuskin siitä että saa nukkua kokonaisen yön ihan rauhassa on ihana. Me vähän vanhemmat sitten istuttiin baarissa juttelemassa myöhään, kun nuoret perheenisät kuittasivat univelkojaan.
MInä olen vaativalla alalla erikosierityisasiantuntijana,hyvin riittäätunnit.
Ja tuolla sun tittelillä pitäs olla palkka 10k,vähintään ja työaikaa sulla ei varmaankaan ole,kuten ei kellään asiantuntijalla.