Kuritusväkivallalla ei kasvateta hyviä ihmisiä

Kun lapsi syntyy,onko hän tuleva sarjamurhaaja,kolmannen maailmansodan aloittaja,tai maailman nerokas pelastaja.No kukaan ei tiedä,me ollaan ihmisiä.Kuka on kuka sitä toinen ei päätä,hän vain tulee olemaan.Joo mutta että tämä pienikin esimerkki tulisi toimimaan............miljoona sivua  tekstiä jota harva ymmärtää ..ei..joo..ehkäpä.Rauhaa ihmiset ollaan me.Vetäisin runon mutta tämähän on pelkkää sontaa sori,otan kaljan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei koskaan vastaa siihen, että miten se fyysinen kuritus kasvattaa? Jos teet väärin, niin vähän kirpasee. Samoin käy, kun leikkaa sormeen tai kaatuu pyörällä tai juot niin, että tulee krapula, so? Missä se oppi siinä on? Vaikka kuinka batmanlaseillani tiiraan, niin mitään oppimiskohtaa en löydä.

Siinä on sama idea kuin vaikka sakossa. Sakon saaminenkin vähän kirpaisee.

Olisiko sinun mielestäsi siis ok, jos poliisi voisi ylinopeussakon sijasta painaa sinut autosi konepeltiä vasten ja vetää pari kertaa remmillä? Siinähän tuo kirpaisun idea toimii ihan samalla tavalla.

Se pari kertaa remmillä olisi paljon lievempi rangaistus kuin esim. päiväsakot, joten miksi ei. Iso säästö tulisi jos siihen suostuisi.

Eli tämän kesustelun lopputulema on se, että aikuiset joiden mielestä lapsiin on ihan ok kohdistaa väkivaltaa, ovat sitä mieltä että väkivaltainen yhteiskunta on muutenkin ok juttu.

Kuinka yllättävää.

Vihelletään peli poikki,lopetetaan tämä keskustelu.Taikka sanon ruman sanan ,niin kaikki häipyy unholaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei koskaan vastaa siihen, että miten se fyysinen kuritus kasvattaa? Jos teet väärin, niin vähän kirpasee. Samoin käy, kun leikkaa sormeen tai kaatuu pyörällä tai juot niin, että tulee krapula, so? Missä se oppi siinä on? Vaikka kuinka batmanlaseillani tiiraan, niin mitään oppimiskohtaa en löydä.

Siinä on sama idea kuin vaikka sakossa. Sakon saaminenkin vähän kirpaisee.

Olisiko sinun mielestäsi siis ok, jos poliisi voisi ylinopeussakon sijasta painaa sinut autosi konepeltiä vasten ja vetää pari kertaa remmillä? Siinähän tuo kirpaisun idea toimii ihan samalla tavalla.

Se pari kertaa remmillä olisi paljon lievempi rangaistus kuin esim. päiväsakot, joten miksi ei. Iso sää

Eli tämän kesustelun lopputulema on se, että aikuiset joiden mielestä lapsiin on ihan ok kohdistaa väkivaltaa, ovat sitä mieltä että väkivaltainen yhteiskunta on muutenkin ok juttu.

Jos itse saisit valita joko luunapin tai sitten 10.000 euron sakon, niin olisitko niin paljon periaatteen ihminen, että mieluummin ottaisit sen sakon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei koskaan vastaa siihen, että miten se fyysinen kuritus kasvattaa? Jos teet väärin, niin vähän kirpasee. Samoin käy, kun leikkaa sormeen tai kaatuu pyörällä tai juot niin, että tulee krapula, so? Missä se oppi siinä on? Vaikka kuinka batmanlaseillani tiiraan, niin mitään oppimiskohtaa en löydä.

Siinä on sama idea kuin vaikka sakossa. Sakon saaminenkin vähän kirpaisee.

Olisiko sinun mielestäsi siis ok, jos poliisi voisi ylinopeussakon sijasta painaa sinut autosi konepeltiä vasten ja vetää pari kertaa remmillä? Siinähän tuo kirpaisun idea toimii ihan samalla tavalla.

Se pari kertaa remmillä olisi paljon lievempi rangaistus kuin esim. päiväsakot, joten miksi ei. Iso sää

Eli tämän kesustelun lopputulema on se, että aikuiset joiden mielestä lapsiin on ihan ok kohdistaa väkivaltaa, ovat sitä mieltä että väkivaltainen yhteiskunta on muutenkin ok juttu.

Kuinka yllättävää.

Näinpä juuri.

Tästä keskustelusta opin, että joukossamme on ihmisiä joiden mielestä väkivalta ei ole väkivaltaa, jos tekijä on aikuinen ja lapsi uhri. Eikä lapseen kohdistunut väkivalta ole väkivaltaa ainakaan silloin väkivaltaa, jos lyödään paikkoihin jotka eivät näy vaatteiden alta, eikä myöskään silloin kun ei synny vakavia vammoja. Väkivallasta ei synny myöskään mitään henkisiä vaurioita jos tekijä on aikuinen ja uhri lapsi, eikä etenkään silloin kun tekijän pitäisi olla kyseiselle lapselle se ensisijainen turva.

Tämä oli silmiä avaava ja surullisin keskustelu mitä olen täältä koskaan lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei koskaan vastaa siihen, että miten se fyysinen kuritus kasvattaa? Jos teet väärin, niin vähän kirpasee. Samoin käy, kun leikkaa sormeen tai kaatuu pyörällä tai juot niin, että tulee krapula, so? Missä se oppi siinä on? Vaikka kuinka batmanlaseillani tiiraan, niin mitään oppimiskohtaa en löydä.

Onko sulla esimerkiksi sormia enää ollenkaan, jos yhtään tarkaavaisemmaksi et oppinut, kun sormeen viilsit? 

Tuolla logiikalla aikuisten pitäisi olla myös aina kaatumatta, koska lapsena verille kompuroidut polvet ovat oppettaneet tarkkaavaisemmaksi.

Osa on toki luonnostaan herkempiä kompuroimaan, mutta pääsääntöisesti sanoisin, että aikuiset kyllä kaatuilevat lapsia vähemmän. Eli ovat kehittyneen motoriikan lisäksi myös oppineet olemaan varovaisempia/tarkkaavaisempia. 

Ja en sanonut sen kokonaan lopettavan tätä tai tuota, vaan oppii miettimään tekemisiään tarkemmin, eli siis olemaan tarkempi kuinka nyt esimerkiksi sen veitsen kanssa huitelee.

Jos taas ehdottomana vaatimuksena on, että opetuksen jälkeen lapsi ei missään tapauksessa enää toimi niin, niin ainoa tapa se varmistaa, on päästää koko mukula päiviltä. Mikään määrä haleja saati remmiäkään ei sitä tapahtuman mahdollisuutta poista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei koskaan vastaa siihen, että miten se fyysinen kuritus kasvattaa? Jos teet väärin, niin vähän kirpasee. Samoin käy, kun leikkaa sormeen tai kaatuu pyörällä tai juot niin, että tulee krapula, so? Missä se oppi siinä on? Vaikka kuinka batmanlaseillani tiiraan, niin mitään oppimiskohtaa en löydä.

Siinä on sama idea kuin vaikka sakossa. Sakon saaminenkin vähän kirpaisee.

Olisiko sinun mielestäsi siis ok, jos poliisi voisi ylinopeussakon sijasta painaa sinut autosi konepeltiä vasten ja vetää pari kertaa remmillä? Siinähän tuo kirpaisun idea toimii ihan samalla tavalla.

Se pari kertaa remmillä olisi paljon lievempi rangaistu

Näinpä juuri.

Tästä keskustelusta opin, että joukossamme on ihmisiä joiden mielestä väkivalta ei ole väkivaltaa, jos tekijä on aikuinen ja lapsi uhri. Eikä lapseen kohdistunut väkivalta ole väkivaltaa ainakaan silloin väkivaltaa, jos lyödään paikkoihin jotka eivät näy vaatteiden alta, eikä myöskään silloin kun ei synny vakavia vammoja. Väkivallasta ei synny myöskään mitään henkisiä vaurioita jos tekijä on aikuinen ja uhri lapsi, eikä etenkään silloin kun tekijän pitäisi olla kyseiselle lapselle se ensisijainen turva.

Tämä oli silmiä avaava ja surullisin keskustelu mitä olen täältä koskaan lukenut.

Ylivoimainen enemmistö maailman vanhemmista käyttää ruumiillista kuritusta eivätkä he koe, että se olisi jotenkin vihamielinen teko lasta kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän he ovat määritelleetkin ja he ovat määritelleet sen niin, että kurittaminen ei ole kohtuullinen rangaistus missään lapsen kasvatukseen liittyvässä tilanteessa. 

Jos asia jätettäisiin "pitkälti" vanhempien harkintakyvyn varaan, niin miten eroteltaisiin joukosta ne lapset, jotka kokevat kotonaan sitä oikeutetumpaa ja parempaa väkivaltaa niistä, jotka pitäisi ottaa pikaisesti huostaan? Jos lapsi kokee säännöllisesti väkivaltaa, niin miten hän uskaltaa tai ymmärtää hakea apua? Pitäisikö pienen lapsen ymmärtää vanhempaansa paremmin missä menee raja? Jos vanhempi kerran vahingos

"Minusta keinon kovuus ei tarkoita sitä, että kyseessä olisi väkivalta. Toki ymmärrän sen, että sijaisvanhempana olet tottunut siihen, että jo lapsen kädestä kiinni pitäminen on kiellettyä ja väkivaltaista. Voimankäyttö kuten lapsen raahaaminen eristyshuoneeseen on laitoksissa käytetty keino."

Käytin yleistäen sanamuotoa "kovat keinot" kun en jaksanut luetella koko väkivallan repertuaaria, mitä täällä on kuvailtu. Tukkapöllystä läimäisyyn ja remmiin nyt esimerkiksi. Kirjoitin että keskustelun joka sivulta löytyy joku joka kannattaa väkivaltaa kasvatuksessa. Lue läpi, kyllä löytyy kuritusväkivallan kannattajia.

Ei laitoksissakaan saa noin vain "raahata" lapsia eristykseen. Lapsia ei kuulu kohdella kuin vankeja Venäjällä. Laitoksista kerrotaan monenlaista, mutta se ei tarkoita että "kuritushuonetyyppinen" kohtelu olisi oikein ja lainmukaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän kotiarestin kasvatuksellisena keinona. Jos lapsi riehuu, niin hänet komennetaan omaan huoneeseen rauhoittumaan. Kun hän on rauhottunut, niin kotiaresti päättyy. Kyse ei ole vankeusrangaistuksesta vaan siitä, että lapsi poistetaan tilanteesta ja hän voi ottaa yksinään henkeä. Jos lapsi riehuu ja on selvästi kierroksilla, niin se, että aikuinen alkaa huutaa ja tukistaa, vain eskaloi tilannetta.

Mun mielestäni kaikissa kasvatuksellisissa keinoissa raja menee siinä, että onko kyse kostamisesta vai kasvatuksesta. Jos lapsi on liikaa puhelimella, niin voin ottaa puhelimen pois määrätyksi a

"

Ruumiillisen kurituksen vastustajien mielestä ruumiillinen kuritus on keino millä vanhempi purkaa raivoaan lapseen.

Sen sijaan ruumiillisen kurituksen kannattajat suhtautuvat siihen samoin kuin muihinkin rankaisukeinoihin."

Näinhän se tutkitusti on. Vanhempi lyö pikaistuksissaan, kun lapsi pöljäilee. Vanhemman tunnetila on viha, raivo, turhautuminen. Ajatuksena ei ole kasvattaa, vaan kostaa. Ja se vanhempi kuitenkin selittää sen "kurittamisena", "kasvattamisena". "Lasta piti rangaista". 

On säälittävää, että omaa väkivaltaisuutta ja itsehillinnän puutetta yrittää vielä selittää "lapsen kasvattamisena". Säälittävää pskanpuhumista. Ja tämä koskee ihan kaikkia kansallisuuksia, myös niitä maita joissa tämä on luvallista. Ei niissäkään maissa kaikki vanhemmat sitä hyväksy. Mutta perustelut on kannattajilla aina samat. "Minuakin piiskattiin, ihan ok minusta tuli" (mitä nyt vähän empatiakyvytön).

Vierailija kirjoitti:

Ei myöskään paapomalla, hyysäämällä ja pumpuliin kietomalla. 

Ehkä joku välimuoto olisi ollut parempi.

Mikä on väkivallan ja väkivallattomuuden välimuoto? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei koskaan vastaa siihen, että miten se fyysinen kuritus kasvattaa? Jos teet väärin, niin vähän kirpasee. Samoin käy, kun leikkaa sormeen tai kaatuu pyörällä tai juot niin, että tulee krapula, so? Missä se oppi siinä on? Vaikka kuinka batmanlaseillani tiiraan, niin mitään oppimiskohtaa en löydä.

Siinä on sama idea kuin vaikka sakossa. Sakon saaminenkin vähän kirpaisee.

Olisiko sinun mielestäsi siis ok, jos poliisi voisi ylinopeussakon sijasta painaa sinut autosi konepeltiä vasten ja vetää pari kertaa remmillä? Siinähän tuo kirpaisun idea toimii ihan samalla tavalla.

Se p

"Ylivoimainen enemmistö maailman vanhemmista käyttää ruumiillista kuritusta eivätkä he koe, että se olisi jotenkin vihamielinen teko lasta kohtaan."

Ja mikä on näiden vanhempien ymmärrys lapsen kehityksestä. Onko heillä muuta esimerkkiä kuin väkivaltainen koti? 

Vaikka esim Usassa kuritus on sallittua, ei sitä todellakaan jokainen vanhempi siellä tee tai hyväksy. 

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se tutkitusti on. Vanhempi lyö pikaistuksissaan, kun lapsi pöljäilee. Vanhemman tunnetila on viha, raivo, turhautuminen. Ajatuksena ei ole kasvattaa, vaan kostaa. Ja se vanhempi kuitenkin selittää sen "kurittamisena", "kasvattamisena". "Lasta piti rangaista". 

On säälittävää, että omaa väkivaltaisuutta ja itsehillinnän puutetta yrittää vielä selittää "lapsen kasvattamisena". Säälittävää pskanpuhumista. Ja tämä koskee ihan kaikkia kansallisuuksia, myös niitä maita joissa tämä on luvallista. Ei niissäkään maissa kaikki vanhemmat sitä hyväksy. Mutta perustelut on kannattajilla aina samat. "Minuakin piiskattiin, ihan ok minusta tuli" (mitä nyt vähän empatiakyvytön).

Kun et muuta argumenttia keksi, niin yrität demonisoida ruumiillisen kurituksen kannattajia. On niin kova halu osoittaa, että ruumiillinen kuritus ei millään voi olla harkittu asia, vaan se on jotain epämääräistä väkivaltaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän kotiarestin kasvatuksellisena keinona. Jos lapsi riehuu, niin hänet komennetaan omaan huoneeseen rauhoittumaan. Kun hän on rauhottunut, niin kotiaresti päättyy. Kyse ei ole vankeusrangaistuksesta vaan siitä, että lapsi poistetaan tilanteesta ja hän voi ottaa yksinään henkeä. Jos lapsi riehuu ja on selvästi kierroksilla, niin se, että aikuinen alkaa huutaa ja tukistaa, vain eskaloi tilannetta.

Mun mielestäni kaikissa kasvatuksellisissa keinoissa raja menee siinä, että onko kyse kostamisesta vai kasvatuksesta. Jos lapsi on liikaa puhelim

Ruumiillisen kurituksen vastustajien mielestä ruumiillinen kuritus on keino millä vanhempi purkaa raivoaan lapseen.

Sen sijaan ruumiillisen kurituksen kannattajat suhtautuvat siihen samoin kuin muihinkin rankaisukeinoihin."

Näinhän se tutkitusti on. Vanhempi lyö pikaistuksissaan, kun lapsi pöljäilee. Vanhemman tunnetila on viha, raivo, turhautuminen. Ajatuksena ei ole kasvattaa, vaan kostaa. Ja se vanhempi kuitenkin selittää sen "kurittamisena", "kasvattamisena". "Lasta piti rangaista". 

 

On säälittävää, että omaa väkivaltaisuutta ja itsehillinnän puutetta yrittää vielä selittää "lapsen kasvattamisena". Säälittävää pskanpuhumista. Ja tämä koskee ihan kaikkia kansallisuuksia, myös niitä maita joissa tämä on luvallista. Ei niissäkään maissa kaikki vanhemmat sitä hyväksy. Mutta perustelut on kannattajilla aina samat. "Minuakin piiskattiin, ihan ok minusta tuli" (mitä nyt vähän empatiakyvytön).

Säälittävyyden lisäksi nämä perustelut ovat myös täysin epäloogisia.

Uskon, että moni täälläkin puolustelee lapsen väkivaltaista kohtelua, mutta samalla on sitä mieltä, että puolison lyöminen on lähisuhdeväkiltaa. Millä ihmeellä kahden aikuisen välinen väkivallanteko muuttuu joksikin muuksi kun uhrina onkin aikuisen sijasta lapsi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän kotiarestin kasvatuksellisena keinona. Jos lapsi riehuu, niin hänet komennetaan omaan huoneeseen rauhoittumaan. Kun hän on rauhottunut, niin kotiaresti päättyy. Kyse ei ole vankeusrangaistuksesta vaan siitä, että lapsi poistetaan tilanteesta ja hän voi ottaa yksinään henkeä. Jos lapsi riehuu ja on selvästi kierroksilla, niin se, että aikuinen alkaa huutaa ja tukistaa, vain eskaloi tilannetta.

Mun mielestäni kaikissa kasvatuksellisissa keinoissa raja menee siinä, että onko kyse kostami

Säälittävyyden lisäksi nämä perustelut ovat myös täysin epäloogisia.

Uskon, että moni täälläkin puolustelee lapsen väkivaltaista kohtelua, mutta samalla on sitä mieltä, että puolison lyöminen on lähisuhdeväkiltaa. Millä ihmeellä kahden aikuisen välinen väkivallanteko muuttuu joksikin muuksi kun uhrina onkin aikuisen sijasta lapsi? 

Onko tuo sen kummempaa kuin puhelimen takavarikointiin tai kotiarestiin liittyvä ristiriita? Jos sen teon uhrina on lapsi, niin ihmiset yleensä hyväksyvät sen, kun taas jos uhrina on puoliso (eli ottaa puolisolta puhelimen väkisin tai estää puolisoa poistumasta kotoa) niin sitä paheksutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se tutkitusti on. Vanhempi lyö pikaistuksissaan, kun lapsi pöljäilee. Vanhemman tunnetila on viha, raivo, turhautuminen. Ajatuksena ei ole kasvattaa, vaan kostaa. Ja se vanhempi kuitenkin selittää sen "kurittamisena", "kasvattamisena". "Lasta piti rangaista". 

On säälittävää, että omaa väkivaltaisuutta ja itsehillinnän puutetta yrittää vielä selittää "lapsen kasvattamisena". Säälittävää pskanpuhumista. Ja tämä koskee ihan kaikkia kansallisuuksia, myös niitä maita joissa tämä on luvallista. Ei niissäkään maissa kaikki vanhemmat sitä hyväksy. Mutta perustelut on kannattajilla aina samat. "Minuakin piiskattiin, ihan ok minusta tuli" (mitä nyt vähän empatiakyvytön).

Kun et muuta argumenttia keksi, niin yrität demonisoida ruumiillisen kurituksen kannattajia. On niin kova halu osoittaa, että ruumiillinen kuritus ei millään voi olla harkittu asia,

Totta kai väkivalta voi olla harkittua. Sen takia meilläkin on esim. kaksi eri juridista termiä tappo ja murha. Jälkimmäisen tuomion saa, kun väkivalta on ollut harkittua ja suunniteltua.

Aijaa.

Minua kyllä pieksettiin päivittäin kunnes täytin 13 ja olin isompi kuin pieksäjä. Silti olen kunnollinen, työssä käyvä, päihteetön ja väkivallaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän he ovat määritelleetkin ja he ovat määritelleet sen niin, että kurittaminen ei ole kohtuullinen rangaistus missään lapsen kasvatukseen liittyvässä tilanteessa. 

Jos asia jätettäisiin "pitkälti" vanhempien harkintakyvyn varaan, niin miten eroteltaisiin joukosta ne lapset, jotka kokevat kotonaan sitä oikeutetumpaa ja parempaa väkivaltaa niistä, jotka pitäisi ottaa pikaisesti huostaan? Jos lapsi kokee säännöllisesti väkivaltaa, niin miten hän uskaltaa tai ymmärtää hakea apua? Pitäisikö pienen lapsen ymmärtää vanhempaansa pare

 

Enpä muista, että koko sinä aikana, kun laitoksessa asuin, olisi kehenkään lapseen käytetty mitään fyysistä rangaistuskeinoa. 

Totta kai väkivalta voi olla harkittua. Sen takia meilläkin on esim. kaksi eri juridista termiä tappo ja murha. Jälkimmäisen tuomion saa, kun väkivalta on ollut harkittua ja suunniteltua.

Eli näihän se on,eli jos mulkivsti hyökkää aseen kanssa kotiini uhkaa tappaa,odotanko laukausta vai ammunko ensin?Vai tujiotetaanko toisia kummalla pettää pokka?Niin vai onko se valintakysymys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän kotiarestin kasvatuksellisena keinona. Jos lapsi riehuu, niin hänet komennetaan omaan huoneeseen rauhoittumaan. Kun hän on rauhottunut, niin kotiaresti päättyy. Kyse ei ole vankeusrangaistuksesta vaan siitä, että lapsi poistetaan tilanteesta ja hän voi ottaa yksinään henkeä. Jos lapsi riehuu ja on selvästi kierroksilla, niin se, että aikuinen alkaa huutaa ja tukistaa, vain eskaloi tilannetta.

Mun mielestäni kaikissa kasvatuksellisissa keinoissa raja menee siinä, että onko kyse kostami

Säälittävyyden lisäksi nämä perustelut ovat myös täysin epäloogisia.

Uskon, että moni täälläkin puolustelee lapsen väkivaltaista kohtelua, mutta samalla on sitä mieltä, että puolison lyöminen on lähisuhdeväkiltaa. Millä ihmeellä kahden aikuisen välinen väkivallanteko muuttuu joksikin muuksi kun uhrina onkin aikuisen sijasta lapsi? 

Minusta tuo ruumiillisen kurituksen kutsuminen väkivaltaisuudeksi on se epäloogisin juttu tässä. Ikään kuin jossain on vaan päätetty, että se nyt on väkivaltaista rangaista sellaisella tavalla mikä tuottaa kipua. Ja koska edelleen väkivaltaisuus on kaikin tavoin tuomittava asia, niin ruumiillisen kurituksen käyttäjä on sitten paha ihminen.

Eli "asia on paha koska se on paha". Tämä ei ole mikään looginen argumentti vaan päinvastoin osoitus syvästä ideologisuudesta missä käytännön näkökohdilla ei ole merkitystä.

Väkivallaton maailma olisi unelma,MUTTAeihän Jumalakaan ollut väkivallaton..kun johti .. kansaa ,vai mitenkä se meni.Olisi se mahtava olla ja elää ilman pelkoa ja väkivaltaa..mutta se on.........