Kuuluuko 15v ikään että äiti on se ärsyttävin ihminen?

Äitini piti minua nälässä ja löi.

Muutin opiskelija asuntolaan 16 vuotiaana.

En palannut kotiin enää.

90 luvulla sai helposti töitä.

Että kyllä äiti osaa...

Varoitus: aloitus on POIKALAPSIHULLUN tekemä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu. Ei kaikki ole olleet tuollaisia.

Kuuluu. Se, että kaikki eivät ole samanlaisia ei tarkoita, että asia ei kuuluisi teini-ikään. Katosos kun teinejäkin on hyvin monenlaisia ja siksi hyvin monenlaiset asiat kuuluvat teini-ikään, vaikka ne eivät ilmene kaikilla. Nolostelun kyllä väitän olevan osa ihan jokaisen teinin elämää. Toisilla enemmän toisilla vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin vanhempiani ja varsinkin äitiäni ihan syystä, mutta he varmaan kuvittelivat, että kyse on jostain teini-iän kapinoinnista ja hankaluudesta. Olen edelleen sitä mieltä, että vanhempani olivat kelvottomia kasvattajia.

Ja nytkö kuvittelet, että kapinoinnissa on aina kyse siitä, että teini vihaa vanhempiaan? Vai mitä yrität sanoa?

Monessa tapauksessa kyse on vanhempien käytöksestä.

Tietysti. Se käytöshän se on mikä teiniä nolottaa. Siltikin, vaikka se vanhemman käytös olisi täysin normaalia eikä poikkeaisi mitenkään muiden aikuisten käytöksestä. Teiniä nolottaa asiat, jotka ovat teini-iän jälkeen ihan tavallisia ja joita teinikin tekee kunhan kasvaa aikuiseksi. Esimerkkinä nyt vaikka se, että vanhemmat halaavat julkisella paikalla. Se on teinistä ihan sikanoloa, vaikka siinä oikeasti ei ole mitään ihmeellistä.

Ja silti pitää väkisin aiheuttaa teinille epämukavuutta tällä halailulla? Enpä ihmettele miksi teinisi häpeää sinua. Et kunnioita hänen rajojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että teini uskaltaa kapinoida, on luottamuksen osoitus sinulle. Lapsi koettelee eniten sitä, joka on hänelle kaikkein tärkein ja johon hän luottaa kaikkein eniten. 

Jos mää oisin aikoinani tuolla tavalla "osoittanut luottamusta" äidille niin selkään oisin saanu...

Niinpä. Juuri siksi sinä et kapinoinut, koska sinulla ei ollut luottamusta. Kun luottamus on kohdillaan, lapsi uskaltaa kapinoida, koska tietää että siitä ei seuraa mitään pahaa eikä vanhempi lakkaa rakastamasta, vaikka lapsi olisikin välillä äreä tai jopa ilkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tai ei. Meillä ei kuulunut. En ole ollut yhdenkään neljän lapseni mielestä ärsyttävä. Meillä on ollut tosi hauskaa aina yhdessä.

 

Vanhempien ei kuulu olla lapsiensa kaveri 

Voi sua, kun nyt joudun tuhoamaan harhakuvitelmasi. Lapsillani on ollut aina rajat ja rakkautta. Mutta meillä on myös tosi rentoa ja annan nuorille tilaa olla rauhassaan. Jos pyydän tekemään jonkin kotityön, he tekevät ilman vastalauseita. En ole valittavaa ja nalkuttavaa sorttia. Inhoan sellaista. Meillä on tosi paljon huumoria ja hauskaa on. Kunnioitusta molemmin puolin. En ole mikään rage-mutsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin vanhempiani ja varsinkin äitiäni ihan syystä, mutta he varmaan kuvittelivat, että kyse on jostain teini-iän kapinoinnista ja hankaluudesta. Olen edelleen sitä mieltä, että vanhempani olivat kelvottomia kasvattajia.

Ja nytkö kuvittelet, että kapinoinnissa on aina kyse siitä, että teini vihaa vanhempiaan? Vai mitä yrität sanoa?

Monessa tapauksessa kyse on vanhempien käytöksestä.

Tietysti. Se käytöshän se on mikä teiniä nolottaa. Siltikin, vaikka se vanhemman käytös olisi täysin normaalia eikä poikkeaisi mitenkään muiden aikuisten käytöksestä. Teiniä nolottaa asiat, jotka ovat teini-iän jälkeen ihan tavallisia ja joita teinikin tekee kunhan kasvaa aikuiseksi. Esimerkkinä nyt vaikka se, että vanhemmat halaavat julkisella paika

Missä kohtaa tuossa luki, että minä halailen? Tai edes, että minulla olisi teini-ikäisiä lapsia? Älä tee tulkintoja asioista, joista et tiedä mitään. Ja opettele lukemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tai ei. Meillä ei kuulunut. En ole ollut yhdenkään neljän lapseni mielestä ärsyttävä. Meillä on ollut tosi hauskaa aina yhdessä.

 

Vanhempien ei kuulu olla lapsiensa kaveri 

Voi sua, kun nyt joudun tuhoamaan harhakuvitelmasi. Lapsillani on ollut aina rajat ja rakkautta. Mutta meillä on myös tosi rentoa ja annan nuorille tilaa olla rauhassaan. Jos pyydän tekemään jonkin kotityön, he tekevät ilman vastalauseita. En ole valittavaa ja nalkuttavaa sorttia. Inhoan sellaista. Meillä on tosi paljon huumoria ja hauskaa on. Kunnioitusta molemmin puolin. En ole mikään rage-mutsi.

Rajoja ollut vähän liikaakin, kun lapset eivät uskalla sanoa vastaan. Normaali, terveessä ympäristössä kasvanut lapsi ei aina alistu vanhemman tahtoon mukisematta. Jossain on vika, jos ikinä mistään ei sanota vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tai ei. Meillä ei kuulunut. En ole ollut yhdenkään neljän lapseni mielestä ärsyttävä. Meillä on ollut tosi hauskaa aina yhdessä.

 

Vanhempien ei kuulu olla lapsiensa kaveri 

Voi sua, kun nyt joudun tuhoamaan harhakuvitelmasi. Lapsillani on ollut aina rajat ja rakkautta. Mutta meillä on myös tosi rentoa ja annan nuorille tilaa olla rauhassaan. Jos pyydän tekemään jonkin kotityön, he tekevät ilman vastalauseita. En ole valittavaa ja nalkuttavaa sorttia. Inhoan sellaista. Meillä on tosi paljon huumoria ja hauskaa on. Kunnioitusta molemmin puolin. En ole mikään rage-mutsi.

Upeaa, että joukossamme on Täydellinen Äiti, joka oikein kieriskelee omakehussa. Kyllä olisi maailma parempi paikka, jos kaikki olisivat yhtä Täydellisiä kuin sinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin vanhempiani ja varsinkin äitiäni ihan syystä, mutta he varmaan kuvittelivat, että kyse on jostain teini-iän kapinoinnista ja hankaluudesta. Olen edelleen sitä mieltä, että vanhempani olivat kelvottomia kasvattajia.

Ja nytkö kuvittelet, että kapinoinnissa on aina kyse siitä, että teini vihaa vanhempiaan? Vai mitä yrität sanoa?

Monessa tapauksessa kyse on vanhempien käytöksestä.

Tietysti. Se käytöshän se on mikä teiniä nolottaa. Siltikin, vaikka se vanhemman käytös olisi täysin normaalia eikä poikkeaisi mitenkään muiden aikuisten käytöksestä. Teiniä nolottaa asiat, jotka ovat teini-iän jälkeen ihan tavallisia ja joita teinikin tekee kunhan kasvaa aikuiseksi. Esimerkkinä nyt

Missä kohtaa tuossa luki, että minä halailen? Tai edes, että minulla olisi teini-ikäisiä lapsia? Älä tee tulkintoja asioista, joista et tiedä mitään. Ja opettele lukemaan. 

Pointti oli se, että tehdään ihan tahallaan jotain sikanoloa eikä tajuta miltä se teinistä tuntuu. Se on huonoa vanhemmuutta eikä mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu. Ei kaikki ole olleet tuollaisia.

Kuuluu. Se, että kaikki eivät ole samanlaisia ei tarkoita, että asia ei kuuluisi teini-ikään. Katosos kun teinejäkin on hyvin monenlaisia ja siksi hyvin monenlaiset asiat kuuluvat teini-ikään, vaikka ne eivät ilmene kaikilla. Nolostelun kyllä väitän olevan osa ihan jokaisen teinin elämää. Toisilla enemmän toisilla vähemmän. 

Niin, toiset teinit ei nolostele ja ei ole ilkeitä vanhempia kohtaan.

Pointti oli se, että tehdään ihan tahallaan jotain sikanoloa eikä tajuta miltä se teinistä tuntuu. Se on huonoa vanhemmuutta eikä mitään muuta.

Halaaminen on täysin normaali asia. Siinä ei ole mitään sikanoloa. Teininkin on tervettä oppia tämä eikä kuvitella, että maailma pyörii hänen ja hänen nolostelujensa ympärillä. Käytännössä mitään ei voisi tehdä, jos kaikki teinistä nolot asiat pitäisi lopettaa. Miksi muuten mielestäsi teinin ei tarvitse huomioida muita ihmisiä, mutta kaiken pitäisi pyöriä teinin tunteiden ympärillä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tai ei. Meillä ei kuulunut. En ole ollut yhdenkään neljän lapseni mielestä ärsyttävä. Meillä on ollut tosi hauskaa aina yhdessä.

 

Vanhempien ei kuulu olla lapsiensa kaveri 

Voi sua, kun nyt joudun tuhoamaan harhakuvitelmasi. Lapsillani on ollut aina rajat ja rakkautta. Mutta meillä on myös tosi rentoa ja annan nuorille tilaa olla rauhassaan. Jos pyydän tekemään jonkin kotityön, he tekevät ilman vastalauseita. En ole valittavaa ja nalkuttavaa sorttia. Inhoan sellaista. Meillä on tosi paljon huumoria ja hauskaa on. Kunnioitusta molemmin puolin. En ole mikään rage-mutsi.

Rajoja ollut vähän liikaakin, kun lapset eivät uskalla sanoa vastaan. Normaali, terveessä ympäristössä kasvanut lapsi ei aina alistu van

En aseta sellaisia vaatimuksia, että lasteni täytyisi niitä vastustaa. Suurin osa vastustamisesta taitaa tulla siitä, että vanhemman vaatimus/rajoituslista on pitkä. Minulla ei ole. Ei mun lapset siis edes keksi mitään, mistä voisi pultit vetää. Kaveripiirinsäkin on ihania tyyppejä.Ja kaikki viihtyvät mielellään kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu. Ei kaikki ole olleet tuollaisia.

Kuuluu. Se, että kaikki eivät ole samanlaisia ei tarkoita, että asia ei kuuluisi teini-ikään. Katosos kun teinejäkin on hyvin monenlaisia ja siksi hyvin monenlaiset asiat kuuluvat teini-ikään, vaikka ne eivät ilmene kaikilla. Nolostelun kyllä väitän olevan osa ihan jokaisen teinin elämää. Toisilla enemmän toisilla vähemmän. 

Niin, toiset teinit ei nolostele ja ei ole ilkeitä vanhempia kohtaan.

Niin? Eikös "teinejä on hyvin monenlaisia" tarkoita juuri tuota? 

Pointti oli se, että tehdään ihan tahallaan jotain sikanoloa eikä tajuta miltä se teinistä tuntuu. Se on huonoa vanhemmuutta eikä mitään muuta.

Jos  tuo oli pointti, miksi kirjoitit "ei ihme, että sinua hävetään"? Sinähän et tiedä, mitä minä teen tai onko minulla teinejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tai ei. Meillä ei kuulunut. En ole ollut yhdenkään neljän lapseni mielestä ärsyttävä. Meillä on ollut tosi hauskaa aina yhdessä.

 

Vanhempien ei kuulu olla lapsiensa kaveri 

Voi sua, kun nyt joudun tuhoamaan harhakuvitelmasi. Lapsillani on ollut aina rajat ja rakkautta. Mutta meillä on myös tosi rentoa ja annan nuorille tilaa olla rauhassaan. Jos pyydän tekemään jonkin kotityön, he tekevät ilman vastalauseita. En ole valittavaa ja nalkuttavaa sorttia. Inhoan sellaista. Meillä on tosi paljon huumoria ja hauskaa on. Kunnioitusta molemmin puolin. En ole mikään rage-mutsi.

Rajoja ollut vähän liikaakin, kun lapset eivät uskalla sanoa vastaan. Normaali, terveess

Joo. Ihan hirveän pitkä lista onkin, että lapsen edellytetään osallistuvan kotitöihin :D Teillä vissiin teinille riittää, että pistää takin naulakkoon. 

Vierailija kirjoitti:

Pointti oli se, että tehdään ihan tahallaan jotain sikanoloa eikä tajuta miltä se teinistä tuntuu. Se on huonoa vanhemmuutta eikä mitään muuta.

Jos  tuo oli pointti, miksi kirjoitit "ei ihme, että sinua hävetään"? Sinähän et tiedä, mitä minä teen tai onko minulla teinejä. 

Toivottavasti ei ole eikä tule :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointti oli se, että tehdään ihan tahallaan jotain sikanoloa eikä tajuta miltä se teinistä tuntuu. Se on huonoa vanhemmuutta eikä mitään muuta.

Jos  tuo oli pointti, miksi kirjoitit "ei ihme, että sinua hävetään"? Sinähän et tiedä, mitä minä teen tai onko minulla teinejä. 

Toivottavasti ei ole eikä tule :)

Ikävä pilata fantasiasi, mutta oli jo :)

Vierailija kirjoitti:

Vain jos se äiti todella on ärsyttävä. Olen pahoillani.

Joko on ilkeä oikeasti tai sitten äiti on ärsyttävä oikeasta syystä eli huolehtii. Kokemuksella tämäkin tieto. Nuoret ovat erilaisia ja hyvälle äidille on helppo osoittaa mieltänsä ja syyttää häntä koska se on turvallista. Lapselle ei tapahdu mitään pahaa. Tätä opetettiin aktiivisesti vielä noin 15 vuotta sitten mutta nykyisin asioita käännellään väärinpäin ja tehdään tahallaankin kiusaa. On myös tilanteita joissa nyt ei suostuta hyväksymään sitä tosiasiaa että nuorella voi olla itsellänsä psyykkisiä ongelmia ja hyvin voimakasta kipuilua hyvin monella tavalla. Stop kiusaamiselle. Se ei tietenkään ole äidistä mukavaa että hänen päällensä käydään mutta kuuluu elämään ja omien lastensa vuoksi sitä kärsii moninkin tavoin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi myös tulla järkytyksenä huomata, että äiti onkin superihmisen sijaan ihan tavallinen ihminen. 

Muistan itse tuon havainnon ja sen aiheuttaman epävarmuuden. Tuli tunne, että jos omat vanhemmatkin tekevät virheitä ja ovat toisinaan osaamattomia, miten sitä uskaltaa aikuistua. Eikö aikuisuus tuokaan osaamista ja varmuutta ja miten sitten elämästä selviää?