Onko tää ihan yleinenkin asenne että lapset on toissijaisia parisuhteeseen nähden?

Mitä lapsi tekee vanhemmilla, joiden parisuhde ei voi hyvin? Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii sen että vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsi tekee vanhemmilla, joiden parisuhde ei voi hyvin? Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii sen että vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Kyse siis tilanteesta, jossa vanhemmat on jo eronneet ja siitä, mikä on uuden kumppanin ja uuden suhteen asema. Se todellakin on toissijainen sille, että ne lapset voi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsi tekee vanhemmilla, joiden parisuhde ei voi hyvin? Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii sen että vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Mitä lapsi tekee erovanhemmilla ja kahdella kodilla, joihin kumpaakaan häntä ei haluta parisuhteiden esteeksi? Lasta ei kiinnosta vanhempien parisuhdeonnellisuus.

Minusta lasten ja aikuisten pistäminen ylipäänsä mihinkään kilpailujärjestykseen ei ole kypsää touhua. Kuulostaa ihan alakoululaisten menolta, kun tytöt laittoivat parhaita kavereita numerojärjestykseen. Tiina on ykkönen, Kaisa on kakkonen, Saara on kolmanneksi paras kaveri.

Aikuisen ihmisen pitäisi osata pitää useita ihmisiä elämässä tärkeänä ja läheisenä. Jos ei tähän kykene, ei ehkä kannata hankkia niitä lapsia ollenkaan. Etenkään useampaa. Koska tulee niitäkin tilanteita, joissa sisarusten toiveet ovat ristiriidassa. Aletaanko silloinkin arvottamaan, että sinä esikoinen olet tärkein ja kuopus tulee tärkeysjärjestyksessä jossain hännillä?

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäisi joidenkin tehdä lapsia ollenkaan, esim. narsistien.

Tottakai lapsi on tärkein niin kauan kuin on alaikäinen. Monelle lapsi on se tärkein kuolemaan saakka. Näin pitää kummankin vanhemman suhtautua, eikä se ole parisuhteelta pois, koska rakkaudella ei ole kiintiötä.

Puolisot vaihtuvat, lapset eivät.

Eikä läheisriippojen. 

Oikeassa ja siinä ensimmäisessä rakkausliitossa toki puoliso ensin ja lapset sitten. Tai voi jättää myös koko lapset hankkimatta, koska puoliso on tärkein.

Sitten myöhemmällä iällä kun on jo lapsia niin toki lapset ensin ja uusintakierrossäädöt kakkosena.

Vierailija kirjoitti:

Monella lapsella olisi ehjä koti ja rakastavat vanhemmat jos vanhemmat olisi aina laittaneet parisuhteensa ja toisensa lasten edelle. Lapsi ei ole mikään älykäs otus vaan äärimmäinen narsisti joka imee ympäristönsä tyhjiin jos voi, ne on suunniteltu niin että ne selviää hengissä. Vanhempien tehtävä on näyttää, että lapsi on suojeltu mutta ei perheen keskipiste eikä pomo vaan ihan ikänsä ja kykyjensä puutteenkin vuoksi se pahnan pohjimmainen jolta ei käskyjä oteta ja jonka takia ei päiviä suunnitella ja muuteta. Lapsen tehtävä on kasvaa toimivaksi aikuiseksi joku päivä ja tätä ei tapahdu jos lapsi ei ole mukana elämässä aikuisten ehdoilla ja aikuisten aktiviteeteissa. Jos lapsen koko elämä pyörii siinä lapsen ympärillä lapsen ehdoilla niin parikymppisenä on käsissä videopelejä pelaava, karkeilla elävä aikuinen lapsi jolla ei ole mitään aikuisen elämään tarvittavia taitoja ja kykyjä. Ja näitä aikuisia on nykyisin paljon!

Pelottavaa tekstiä, hae apua, jos sulla lapsia!

Se oli outo keskustelu. Kuvitteleeko aikuinen ihminen, että lasten isälle/äidille on ihan ok  että uusi kumppani ei pidä hänen lapsistaan. 

Parisuhde on sen perheen perustus. Jos parisuhde ei voi hyvin korttitalo kaatuu. 

Pitäisi olla itsestään selvä että lapset on se ykkönen. Se ei tietenkään tarkoita sitä että kaikki tehdään lapsen ehdoilla ja ettei kumppanikin olisi tärkeä. Mutta jos tulee esim tilanne että kumppani lyö lasta niin pitäisi olla selvä tilanne että se suhde loppuu siihen tms.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsi tekee vanhemmilla, joiden parisuhde ei voi hyvin? Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii sen että vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Pääse väliin? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsi tekee vanhemmilla, joiden parisuhde ei voi hyvin? Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii sen että vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Minulla oli joskus tytärpuoli joka kertoi tuhonneensa isänsä kaikki aiemmat suhteet sillä, että ripustautui niihin kumppaneihin ja teki itsestään kaiken keskipisteen. Hän jopa seurasi niitä naisia vessaan ihan tahallaan ja seisoi vieressä. Nämä luuli, ettei hän ymmärrä kun on niin nuori.  Kun hän tuon kertoi minulle hän oli vasta 8 vuotias. Pienetkin lapset tietää kyllä mitä ne tekee ja voi sen tehdä myös omille vanhemmilleen jos kokee hyötyvänsä toisesta enemmän kuin toisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsi tekee vanhemmilla, joiden parisuhde ei voi hyvin? Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii sen että vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Kyse siis tilanteesta, jossa vanhemmat on jo eronneet ja siitä, mikä on uuden kumppanin ja uuden suhteen asema. Se todellakin on toissijainen sille, että ne lapset voi hyvin.

Vanhemmalla ei siis saa olla mitään omaa kun hän on eronnut? Hänen pitää hyvitellä sitä eroa lapselle ja elämän pyöriä sen lapsen navan ympärillä? 

Lapsen etusijalle laittaminen on myös sitä, että lapsi saa kasvaa turvallisen ja terveen parisuhteen keskellä. Ja joskus se tarkoittaa, että pitää erota. Kylmääviä nämä kommentit että parisuhde ennen lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella lapsella olisi ehjä koti ja rakastavat vanhemmat jos vanhemmat olisi aina laittaneet parisuhteensa ja toisensa lasten edelle. Lapsi ei ole mikään älykäs otus vaan äärimmäinen narsisti joka imee ympäristönsä tyhjiin jos voi, ne on suunniteltu niin että ne selviää hengissä. Vanhempien tehtävä on näyttää, että lapsi on suojeltu mutta ei perheen keskipiste eikä pomo vaan ihan ikänsä ja kykyjensä puutteenkin vuoksi se pahnan pohjimmainen jolta ei käskyjä oteta ja jonka takia ei päiviä suunnitella ja muuteta. Lapsen tehtävä on kasvaa toimivaksi aikuiseksi joku päivä ja tätä ei tapahdu jos lapsi ei ole mukana elämässä aikuisten ehdoilla ja aikuisten aktiviteeteissa. Jos lapsen koko elämä pyörii siinä lapsen ympärillä lapsen ehdoilla niin parikymppisenä on käsissä videopelejä pelaava, karkeilla elävä aikuinen lapsi jolla ei ole mitään aikuisen elämään tarvittavia taitoja ja kyk

Olen oikeassa, koita nyt vain sulatella.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen etusijalle laittaminen on myös sitä, että lapsi saa kasvaa turvallisen ja terveen parisuhteen keskellä. Ja joskus se tarkoittaa, että pitää erota. Kylmääviä nämä kommentit että parisuhde ennen lasta. 

Ehjää kotia ei ole ilman vanhempia. Haluat vain tahallasi ymmärtää jotenkin väärin. Kyllä se lapsikin siitä hyötyy jos vanhemmat rakastaa toisiaan. Erityisesti miehillä rakkaus naiseensa linkittyy siihen rakastaako myös yhteisiä lapsia. Moni mies hylkää lapsensa sen äidin takia, kun tunteet loppuu äitiin niin ne loppuu myös omiin lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta lasten ja aikuisten pistäminen ylipäänsä mihinkään kilpailujärjestykseen ei ole kypsää touhua. Kuulostaa ihan alakoululaisten menolta, kun tytöt laittoivat parhaita kavereita numerojärjestykseen. Tiina on ykkönen, Kaisa on kakkonen, Saara on kolmanneksi paras kaveri.

Aikuisen ihmisen pitäisi osata pitää useita ihmisiä elämässä tärkeänä ja läheisenä. Jos ei tähän kykene, ei ehkä kannata hankkia niitä lapsia ollenkaan. Etenkään useampaa. Koska tulee niitäkin tilanteita, joissa sisarusten toiveet ovat ristiriidassa. Aletaanko silloinkin arvottamaan, että sinä esikoinen olet tärkein ja kuopus tulee tärkeysjärjestyksessä jossain hännillä?

Sana tasapaino on kokonaan unohdettu kun puhutaan  perheistä. 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla itsestään selvä että lapset on se ykkönen. Se ei tietenkään tarkoita sitä että kaikki tehdään lapsen ehdoilla ja ettei kumppanikin olisi tärkeä. Mutta jos tulee esim tilanne että kumppani lyö lasta niin pitäisi olla selvä tilanne että se suhde loppuu siihen tms.

tietenkin se loppuu siihen. Näin ajattelen,  vaikka katson, että parisuhteen tulee tulla ensin. Kuten aiemmin kirjoitin, niin lapsesta kuitenkin  pidetään huolta. Hänelle annetaan, mitä hän tarvitsee, mutta hän ei päätä kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla itsestään selvä että lapset on se ykkönen. Se ei tietenkään tarkoita sitä että kaikki tehdään lapsen ehdoilla ja ettei kumppanikin olisi tärkeä. Mutta jos tulee esim tilanne että kumppani lyö lasta niin pitäisi olla selvä tilanne että se suhde loppuu siihen tms.

Tästä viimeisestä samaa mieltä, mutta se ei minusta ole sama asia kuin se että lapsi olisi aina ykkönen. Lapsen, etenkin alaikäisen lapsen turvallisuus on menee yli kaiken muun, mutta lapsen mielihalut ei automaattisesti mene aikuisten toiveiden yli.

Vierailija kirjoitti:

Se oli outo keskustelu. Kuvitteleeko aikuinen ihminen, että lasten isälle/äidille on ihan ok  että uusi kumppani ei pidä hänen lapsistaan. 

Jos kumppani ei pidä hänen lapsistaan, niin jotain on tehty väärin. Oletettavasti yhteenmuutettaessa niistä lapsista on pidetty, ei kai muuten olisi yhteen menty. Sitten lasten on annettu hyppiä silmille, jolloin lapsista ei enää tykätä.