Miksi vanhempi ei nykyään jaksa hoitaa kahta omaa lastaan samanaikaisesti?

80-luvulla äitini oli kaksi kuukautta poissa töissä ja lapset menivät sen jälkeen heti hoitoon. Kyllähän nykyisin on äideillä valtavan pitkät äitiyslomat. Nämä pitkät vapaat ovat myös maailman mittakaavassa aivan kummallinen poikkeus.

Tynnyrissäkö te aloittajan kaltaiset olette kasvattaneet lapsianne? Olisiko yksi syy, että Suomessa on todella paljon epäsosiaalisia ihmisiä? Kokemuksesta olen huomannut, että pelkän perheen eli yleensä vain toisen lapsen kanssa kasvaneet lapset ovat pulassa kouluaikana, kun sosiaaliset taidot ovat liian heikot.

Miten ihmiset eivät tajua sitä, että lasten pieni ikäero on tässä se ongelma. Eihän vauvasta pysty ollenkaan nauttimaan, jos se max 2-vuotias sisarus häslää siinä vieden kaiken huomion. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset eivät tajua sitä, että lasten pieni ikäero on tässä se ongelma. Eihän vauvasta pysty ollenkaan nauttimaan, jos se max 2-vuotias sisarus häslää siinä vieden kaiken huomion. 

Suurimmalla osalla se isompi sisarus on vanhempi ja jo päiväkodissa, jolloin sitä lasta ei oteta kotiin ihan vain jotta se päivähoitopaikka säilyy.

nyt jotain tolkkua tähän vanhempien syyllistämiseen ja haukkumiseen, ainakin pitäisi muuttaa lasten ikiä, jotta kommentti olisi uskottava. 

 

35% alle kolmevuotiaista on varhaiskasvatuksessa. https://www.stat.fi/julkaisu/ckwd9j2c8fbpq0c53mhrob1za

Voisitko tarkentaa mihin kommenttisi liittyi? Varmasti 35 % alle kolmevuotiaista oli varhaiskasvatuksessa, mutta missään ei taida lukea, oliko heillä vanhempia sisaruksia. Aika monella kun on se tilanne, ettei ihan taloudellisista syistäkään voi kotiäitinä tai -isänä olla siihen saakka, että lapsi on kolmevuotias.

-eri

Nykyään vanhempien pitää omasta mielestä päästä helpolla. Onhan se kiva ottaa nättejä kuvia pikkuisesta ja laittaa niitä someen. Samalla kuvia vielä kodistakin. Näin luodaan illuusio elämän täydellisyydestä. Jos siinä on kokopäiväisesti paikalla myös isompia sisaruksia, aikaa ei jääkään niin paljon somettamiselle. 

Turha puhua, että isomman lapsen on parempi olla päivähoidossa saamassa laadukasta varhaiskasvatusta. Joka oikeasti tietää mitä se todella on, ei vie lastaan hoitoon täysipäiväisesti. Ihan sama onko päiväkoti pääkaupunkiseudulla tai muualla Suomessa. Ei päiväkodin työntekijöillä ole aikaa paljoakaan yksittäiselle lapselle. Ison osan ajasta vie ongelmallisesti käyttäytyvät lapset. Päiväkodin työntekijöiden voimavaroja vie myös draamanhakuiset työkaverit, joiden henkinen kehitys on jäänyt kesken. Eikä siellä päiväkodissa puhalleta yhteen hiileen. On aivan tavallista, että työntekijöillä on hyvin erilaiset suunnitelmat päivän kulusta. Tähän kun lisää henkilöstön puutteelliset sosiaaliset taidot, ei tarvitse ihmetellä, miksi ilmapiiri on huono. Lapset seuraavat siinä sivussa aikuisten ongelmaratkaisua ja tekevät samoin eli kiukuttelevat. Välillä työntekijän epäkunnioittava käytös saattaa kohdistua työkaverin lisäksi myös lapsiin. Kannattaa siis miettiä, olisiko parempi, että isompi sisaruskin olisi kotona, kun itse on siellä vauvan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Aika moni lapsensa kotona hoitanut sankariäiti kertoo, ettei muista niistä vuosista juuri mitään, jotenkin vaan selviytyi siitä läpi. Että eipä sitä koskaan ole kaikki kovin hyvin jaksanut. Toiset on jaksanut ja toiset jaksaa edelleen. Ihmisillä on erilaisia tilanteita ja voimavaroja. 

Näin juuri. Muistetaan vielä, että entisaikoina lapset saattoi jättää myös pihalle ilman vanhempaa leikkimään, eikä lastensuojelusta tullut lasua. Vanhemmuus on nykyään vaativampaa ja se pienentää myös lapsimäärää.

On tärkeää, että voidaan tukea työssäkäyviä naisia ja päivähoito on siihen välttämätön. Ne, joilla on mahdollisuus olla pitkään kotona, ovat työttömiä tai matalammin koulutettuja. Kysymys kuuluu, eikö yhteiskunnan tulisi myös tulla vastaan niitä naisia, jotka kuitenkin pyörittävät tätä yhteiskuntaa ja ovat nettomaksajia?

Ihmettelen suuresti aloituksen motiivia. Trolliksi veikkaan ja pyrkimyksenä on madaltaa syntyvyyttä entisestään.

Mun tuntuman mukaan pienet ikäerot ei kyllä ole ainakaan lisääntyneet. No, yhden tunnen jolla on tosi pienellä ikäerolla lapset, mutta ei se heilläkään ihan suunniteltua ollut - esikoinen oli vuosia kestäneiden hoitojen tulos eivätkä osanneet kuvitellakaan että toinen saisi alkunsa tuosta vaan. Tämä alle 2v esikoinen käy perhepäivähoitajalla parina päivänä viikossa muutaman tunnin. 

Kaikilla muilla tutuilla ikäerot on kolmen vuoden luokkaa tai yli. 

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntuman mukaan pienet ikäerot ei kyllä ole ainakaan lisääntyneet. No, yhden tunnen jolla on tosi pienellä ikäerolla lapset, mutta ei se heilläkään ihan suunniteltua ollut - esikoinen oli vuosia kestäneiden hoitojen tulos eivätkä osanneet kuvitellakaan että toinen saisi alkunsa tuosta vaan. Tämä alle 2v esikoinen käy perhepäivähoitajalla parina päivänä viikossa muutaman tunnin. 

Kaikilla muilla tutuilla ikäerot on kolmen vuoden luokkaa tai yli. 

Meidän noin 60 lapsen päiväkodissa tiedän vain yhden lapsen, jolla oli syntynyt sisarus 1,5 ikäerolla, kaikilla muilla ikäero on ollut 3-4 vuotta. Ihmiset tietävät nykyisin varsin hyvin, että alle 2 vuoden ikäeroja ei suositella. Tämähän on myös WHO:n suositus. Ainoastaan kouluttamattomille noita lapsia syntyy ilman ehkäisyä.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla äitini oli kaksi kuukautta poissa töissä ja lapset menivät sen jälkeen heti hoitoon. Kyllähän nykyisin on äideillä valtavan pitkät äitiyslomat. Nämä pitkät vapaat ovat myös maailman mittakaavassa aivan kummallinen poikkeus.

 

Tynnyrissäkö te aloittajan kaltaiset olette kasvattaneet lapsianne? Olisiko yksi syy, että Suomessa on todella paljon epäsosiaalisia ihmisiä? Kokemuksesta olen huomannut, että pelkän perheen eli yleensä vain toisen lapsen kanssa kasvaneet lapset ovat pulassa kouluaikana, kun sosiaaliset taidot ovat liian heikot.

Pitkät äitiyslomat eikä silti hoideta lapsia? 

Päiväkodissa opitaan sellaisia sosiaalisia taitoja, kuten toisten päälle huutaminen, etuilu jne, kun tapellaan siitä huomiosta. Toki jos toinen vaihtoehto on kasvaa yksin jossain komerossa, niin tuokin varmasti hyvä siihen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset eivät tajua sitä, että lasten pieni ikäero on tässä se ongelma. Eihän vauvasta pysty ollenkaan nauttimaan, jos se max 2-vuotias sisarus häslää siinä vieden kaiken huomion. 

Eli siis vauva on vain äidin nautinto? Oksettava kommentti. Toivottavasti et ollut tosissaan. Totta, ei pitäis kyllä niin pienellä ikäerolla tehdä sisaruksia. Luonnollinen ikäero on 3-4 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntuman mukaan pienet ikäerot ei kyllä ole ainakaan lisääntyneet. No, yhden tunnen jolla on tosi pienellä ikäerolla lapset, mutta ei se heilläkään ihan suunniteltua ollut - esikoinen oli vuosia kestäneiden hoitojen tulos eivätkä osanneet kuvitellakaan että toinen saisi alkunsa tuosta vaan. Tämä alle 2v esikoinen käy perhepäivähoitajalla parina päivänä viikossa muutaman tunnin. 

Kaikilla muilla tutuilla ikäerot on kolmen vuoden luokkaa tai yli. 

Kyllähän pienet ikäerot ovat lisääntyneet, tämä on ihan tilastollinen fakta josta löytyy paljon tietoa. Suurin syy on se, että vanhemmaksi tullaan liian myöhään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on tosi surullista ja ilmiö näkyy päiväkodissa. Tämä 1-2v isosisarus tuodaan pitkiksi päiviksi yleensä toisen vanhemman työaikojen mukaan, ei siis haetakaan aiemmin kotiin. Aivan kamalaksi mennyt.

Ihanko oikeasti tämä on ilmiö päiväkodissa, että 1-2v lapsi tuodaan päiväkotiin, kun perheeseen tulee uusi vauva?

Miten se on edes mahdollista, kun raskaus kestää 9kk ja äiti topuu edellisestä synnytyksestä, eikä välittömästi lääketiett. edes tule raskaaksi, kun äärettömän harvoin. 

Nyt jotain tolkkua tähän vanhempien syyllistämiseen ja haukkumiseen, ainakin pitäisi muuttaa lasten ikiä, jotta kommentti olisi uskottava. 

 

On yleistä. Nykyään lapset tehdään vanhempana ja pakon edessä pienemmällä ikäerolla kun hedelmällistä aikaa ei ole niin p

Ei todella ole yleistä, kun suurimmalla osalla perheistä lapsiluku jää yhteen lapseen ja moni jää tietoisesti lapsettomaksi. Ja enkä yhtään ihmettele, kun tämänpäivän vanhemmat saa kaikkialla syyllistämistä ja haukkumista niskaan. Ja syntyvyys on ennätys alhaista. 

Minulla on työuraa takana yli 30v ja voin laskea yhden käden sormilla, uuden raskauden alkaneen alle vuoden aikana, vaikka sitä vanhemmat kovasti toivoisi. Eikä se ole ongelma myöskään päiväkodissa. 

1-2v lapsi päiväkodissa on yleisin syy vanhempien työssäkäynti. Toiseksi, viranomaisten/lääkärin suositus päivähoitoon, joko sosiaalisin tai lääket.syiden takia, hiukan vanhempien lasten kultuurin ja kielen oppimiseen jne. 

Ja näitä syitä, muut vanhemmat tai edes päiväkodissa työskentelevät eivät tiedä, miksi juuri joku lapsi on hoidossa tai mitä lapsen vanhemmat tekevät, eikä sille ole edes mitään tarvetta. 

Jokainen perhe ratkaisee  parhaaksi katsomallaan tavalla asiat, eikä siihen ole muilla nokan koputtamista ja kunnallinen subjektiivinen päivähoito-oikeus on luotu helpottamaan lapsiperheen elämää, koska muut palvelut on nykyään poistettu, kuten kodinhoitajapalvelut kotiin, osittain myös neuvolapalvelut siirretty terv.keskuksiin, puolipäiväkerhot, pyhäkoulut, kaupunkien ja urheiluseurojen kerhot ja harrastukset jne. 

Ja jos vanhemmat eivät käytä lapsilleen kunnallista päivähoitoa riittävästi, nekin lakkautetaan tai siirrytään suurempiin yksiköihin, jossa tehdään karhunpalvelus jäljellä oleville lapsiperheille. Ja siksi se paikka kannattaa säilyttää ja maksavathan vanhemmat siitä paikasta. Ei se ilmaista ole, niin kuin vielä 90-luvulla. 

https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/miksi-sisarusten-ikaero-pienenee/

Meidän lapsi oli jo 6-vuotias, kun vauva syntyi. Eskari alkoikin siitä pian. Oli noin 26 tuntia viikossa päiväkodissa.

Meillä juuri 3v täyttävä siirtyi perhepäivähoitajalta kerhoon pariksi vuodeksi kun keskimmäinen syntyi. Tai oli kyllä puoli vuotta siinä välissä ihan kotona kun alkuvuodesta pienempi sisarus syntyi!

 

Kolmannen syntyessä vajaa 6v pian eskariin siirtyvä oli päiväkodissa kolmena päivänä viikossa klo9-15 välillä vaihtelevasti, mutta siis alle 25h/viikossa muutaman kuukauden ajan. Kesän oli kokonaan tietenkin lomalla, kun isompi sisaruskin oli ja itse myös vauvan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntuman mukaan pienet ikäerot ei kyllä ole ainakaan lisääntyneet. No, yhden tunnen jolla on tosi pienellä ikäerolla lapset, mutta ei se heilläkään ihan suunniteltua ollut - esikoinen oli vuosia kestäneiden hoitojen tulos eivätkä osanneet kuvitellakaan että toinen saisi alkunsa tuosta vaan. Tämä alle 2v esikoinen käy perhepäivähoitajalla parina päivänä viikossa muutaman tunnin. 

Kaikilla muilla tutuilla ikäerot on kolmen vuoden luokkaa tai yli. 

Missä perhepäivähoitaja ottaa edes jonkun lapsen muutamaksi tunniksi päivässä, kun vie kokonaisen paikan? Ellei joku vanhempi maksa sitten koko päivästä. Sellaisesta en ole koskaan kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuntuman mukaan pienet ikäerot ei kyllä ole ainakaan lisääntyneet. No, yhden tunnen jolla on tosi pienellä ikäerolla lapset, mutta ei se heilläkään ihan suunniteltua ollut - esikoinen oli vuosia kestäneiden hoitojen tulos eivätkä osanneet kuvitellakaan että toinen saisi alkunsa tuosta vaan. Tämä alle 2v esikoinen käy perhepäivähoitajalla parina päivänä viikossa muutaman tunnin. 

Kaikilla muilla tutuilla ikäerot on kolmen vuoden luokkaa tai yli. 

Missä perhepäivähoitaja ottaa edes jonkun lapsen muutamaksi tunniksi päivässä, kun vie kokonaisen paikan? Ellei joku vanhempi maksa sitten koko päivästä. Sellaisesta en ole koskaan kuullut.

Juu ei, kyllä moni vanhempi laskee ihan minuutilleen sen hoitoajan joka heille ikäänkuin kuuluu joka päivä oli vanhempi itse kotona tai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset eivät tajua sitä, että lasten pieni ikäero on tässä se ongelma. Eihän vauvasta pysty ollenkaan nauttimaan, jos se max 2-vuotias sisarus häslää siinä vieden kaiken huomion. 

Eli siis vauva on vain äidin nautinto? Oksettava kommentti. Toivottavasti et ollut tosissaan. Totta, ei pitäis kyllä niin pienellä ikäerolla tehdä sisaruksia. Luonnollinen ikäero on 3-4 vuotta.

Tämä 3-4 vuotta onkin yleisin ikäero Suomessa tällä hetkellä. Yhä useampi jättää myös sen toisen lapsen tekemättä, jolloin ei ainakaan kenenkään tarvitse paheksua sitä että joku makaa vauvan kanssa kotona. Kokonaissyntyvyys Suomessa oli viime vuonna 1,32.

Todella pieni vähemmistö on ylipäätään se joukkio, jolla on vauva ja 1-2-vuotias yhtä aikaa. Ja kun tosiaan vain 35 prosenttia alle kolmivuotiaista on ylipäätään päivähoidossa, puhutaan todellakin marginaalisesta ryhmästä.

-eri.

Monissa maissa alkaa koulu jo tosi pienenä. Esimerkiksi espanjalaislapset menevät 3-vuotiaana kouluun. Tämä koulunkäynti on hyvin leikkikoulumaista ja enemmänkin päiväkoti kuin vielä oikea koulu. Heilläkin pikkusisaruksia ja silti lapset menevät sinne ns.kouluun sinä vuonna kun täyttävät 3.

Jos Suomessa päiväkotia ja varhaiskasvatusta kutsuttaisiin kouluksi, olisiko ihmisten asenne erilainen?

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa alkaa koulu jo tosi pienenä. Esimerkiksi espanjalaislapset menevät 3-vuotiaana kouluun. Tämä koulunkäynti on hyvin leikkikoulumaista ja enemmänkin päiväkoti kuin vielä oikea koulu. Heilläkin pikkusisaruksia ja silti lapset menevät sinne ns.kouluun sinä vuonna kun täyttävät 3.

Jos Suomessa päiväkotia ja varhaiskasvatusta kutsuttaisiin kouluksi, olisiko ihmisten asenne erilainen?

Nämä ulkomailla varhain alkavat koulut ovat kerhotyyppisiä ja kestävät esim aamupäivän ajan. Suomessa edelleen on aivan normi että se 1-2v isompi sisarus viedään koko isän työpäivän ajaksi säilöön pienten ryhmään. Ei sen ikäisille ole kouluja missään maailmalla!!