Miten testamentti pitää muotoilla, jos ei halua exän aiempien suhteiden lapsien perivän mitään minulta?

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Oletteko naimisissa? Jos ette, niin mies ei saa ositusta. Eikä peri sinua jos et hänelle testamenttaa. Jos olette, tarvitsette avioehdon jossa perinnöt rajataan avio-oikeiden ulkopuolelle. Muuten osituksen kautta maita voisi joutua hänen lapsilleen. Lapsesi ovat perijöitä ja heidän osaltaan kirjaus kuulostaa mielestäni hyvältä, mutta lisäisin rajauksen, jossa heidän mahdolliset puolisonsa rajataan edunsaajien ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko naimisissa? Jos ette, niin mies ei saa ositusta. Eikä peri sinua jos et hänelle testamenttaa. Jos olette, tarvitsette avioehdon jossa perinnöt rajataan avio-oikeiden ulkopuolelle. Muuten osituksen kautta maita voisi joutua hänen lapsilleen. Lapsesi ovat perijöitä ja heidän osaltaan kirjaus kuulostaa mielestäni hyvältä, mutta lisäisin rajauksen, jossa heidän mahdolliset puolisonsa rajataan edunsaajien ulkopuolelle

Ai isä olikin exä. Sitten vain kommenttini loppuosa on relevantti. :D Exäsi ei peri sinua ellet hänelle testamenttaa.

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Ehto voi olla merkityksellinen ja tärkeä varsinkin osituksessa. Kuten ap:n tapauksessa. Jos perinnön jakaa sovussa, oletan että perinnön jättäjäkin hyväksyisi sen useimmiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten huomaat, suurin osa täällä ei edes tajua mitä kysyt. Mielestäni ehdottamasi kirjaus kuulostaa hyvältä, mutta en ole asiantuntija. Sinun sijassasi varaisin ajan esim  pankin lakimieheltä, he ymmärtääkseni tekevät paljon testamentteja. Tai sitten joltain muulta perintöasioihin perehtyneeltä lakimieheltä.

Sinäkään et tajunnut, mitä kysytään.

Miksi ihmeessä ex-puolison lapset perisivät yhtään mitään?

 

Jos ap:n ja exän yhteinen lapsi (ap:n rintaperillinen) kuolee lapsettomana niin ex perii kaiken mitä lapsensa on aiemmin ap:lta perinyt (jos ei lapsella ole testamenttia) ja exän kuollessa sitten exän lapset perivät hänet ((eli myös ap:lta alunperin yhteisen lapsen kautta kulkeutuneen omaisuuden).

Itseasiassa AP:n exäkin voi kuolla ennen yhteistä lasta ja sisarpuolet perivät, jos ei yhteisellä lapsella ole testamenttia, omaa rintaperillistä tai puolisoa.

Mun suvussani tapahtui niin, että miesserkkuni kuoli sairauskohtaukseen nelikymppisenä. Hänellä oli vaimo ja hänen kanssaan yksi lapsi. Lisäksi hänellä oli nuoruuden suhteesta syntynyt lapsi, johon hän ei ollut missään yhteydessä taaperoiån jälkeen, siis 16 vuoteen. Serkullani ja hänen vaimollaan oli avioehto. Serkkuni nimissä ollut omaisuus jaettiin kahden biologisen lapsen kesken, mitä ihmettelin siltä kantilta, että luulin, että serkkuni olisi tehnyt jonkun testamentin, jolla olisi määrännyt puolet omaisuudestaan tälle nuoremmalle lapselleen, ja puolet sitte jaettaisiin fifty-fifty lasten kanssa. Kun oletin, että hän ei olisi halunnut, että esikoinen perii saman verran kuin nuorempi lapsi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko naimisissa? Jos ette, niin mies ei saa ositusta. Eikä peri sinua jos et hänelle testamenttaa. Jos olette, tarvitsette avioehdon jossa perinnöt rajataan avio-oikeiden ulkopuolelle. Muuten osituksen kautta maita voisi joutua hänen lapsilleen. Lapsesi ovat perijöitä ja heidän osaltaan kirjaus kuulostaa mielestäni hyvältä, mutta lisäisin rajauksen, jossa heidän mahdolliset puolisonsa rajataan edunsaajien ulkopuolelle

Ai isä olikin exä. Sitten vain kommenttini loppuosa on relevantti. :D Exäsi ei peri sinua ellet hänelle testamenttaa.

Ei peri suoraan, mutta yhteisen lapsen kautta voi periä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Ehto voi olla merkityksellinen ja tärkeä varsinkin osituksessa. Kuten ap:n tapauksessa. Jos perinnön jakaa sovussa, oletan että perinnön jättäjäkin hyväksyisi sen useimmiten.

kenen kanssa ap on osittamassa omaisuuttaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset älynlahjat ja silti olet mennyt tekemään lapsiakin? Olethan myös varmistanut ettei naapurin kissa peri sinulta mitään? 

Näitä ap tapauksia on valitettavasti Suomi pullollaan. Huomasin kun teimme puolison kanssa omaa testamenttia ja satuimme puhumaan muutamalle tutulle asiasta. Voi luoja miten tyhmiin kysymyksiin sai vastata, varsinkin näille joilla on omia lapsia. 

Suomi on pullollaan tapauksissa, jossa suvun omaisuutta on päätynyt ihan vieraaseen sukuun joko eron tai kuoleman kautta.

Ap:n kannattaa tehdä lakimiehen kanssa testamentti kuntoon. Ja huolehtia siitä, että eron jälkeen ositus on tehty ja dokumentoitu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla lukee näin, että mikäli joku testamentin saajista on kuollut ennen minua, hänen osuutensa menee ensisijaisesti hänen omille rintaperillisilleen ja toissijaisesti, mikäli häellä ei ole kuollessaan omia rintaperillisiä, muille elossa olevile testamentin saajille tai heidän rintaperillisilleen. 

Niin, mutta entä kun sinä olet jo ajat sitten kuollut. Ja lapsesi kuolee lapsettomana. Miten sinä haudan taakaa voit määrätä, mihin lapsesi testamenttaa omaisuutensa?

Niinpä. Entä jos lapsi haluaakin testamentata omaisuuden vaikkapa puolisisaren lapselle. Voivat olla hyvinkin läheisiä ja jos muita sukulaislapsia ei ole, niin tämäkö skenaario halutaan estää? 

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Hyöty on siinä että niillä pois suljetuilla osapuolilla ei ole lakiin perustuvaa sijaa perimysjäjrjestyksessä eli heille ei mene mitään ikäänkuin "automaattisesti". Sitä ei toki voi estää että sinä eläessäsi käytät saamaasi perintöä miehesi hyväksi, eikä se usein ole tarkoituskaan. Pointti on siinä että jos esimerkiksi sinulle sattuu jotain tai eroatte miehesi kanssa niin miehelläsi ei ole silloin oikeutta vaatia vanhempiesi perinnöstä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Ehto voi olla merkityksellinen ja tärkeä varsinkin osituksessa. Kuten ap:n tapauksessa. Jos perinnön jakaa sovussa, oletan että perinnön jättäjäkin hyväksyisi sen useimmiten.

lapsi voi vaikka tappaaitsensä masentuneena, jolloin häntä ei voisi vähempää kiinnistaa, mitä äidin jättämälle omaisuudelle tapahtuu. 

 

tajuan, että lapsella on metsää, joka on tullut äidiltä perintönä. Tämä metsä on helppo osoittaa, että se osa menee veljen lapsille. Mutta oikeesti, miten validoit perinnön, jos olet myynyt metsän? Ostanut autoa tms. Olethan voinut vaikka ostaa auton palkkatuloilla ja metsärahat käyttää matkusteluun.

Mitä väliä loppujen lopuksi kuka ne rahat ryyppää? 

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Vanhempasi ovat ajatelleet ihan sinun parastasi - eli kun miehesi vääjäämättä jättää sinut ennemmin tai myöhemmin, koska olet tyhmä kuin saapas, niin et sentään joudu maksamaan miehelle tasinkoa vanhempiesi perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Vanhempasi ovat ajatelleet ihan sinun parastasi - eli kun miehesi vääjäämättä jättää sinut ennemmin tai myöhemmin, koska olet tyhmä kuin saapas, niin et sentään joudu maksamaan miehelle tasinkoa vanhempiesi perinnöstä.

mikä ihme sinun ongelmasi on, kun tuntematonta ihmistä pitää tulla haukkumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Hyöty on siinä että niillä pois suljetuilla osapuolilla ei ole lakiin perustuvaa sijaa perimysjäjrjestyksessä eli heille ei mene mitään ikäänkuin "automaattisesti". Sitä ei toki voi estää että sinä eläessäsi käytät saamaasi perintöä miehesi hyväksi, eikä se

Ymmärrän tämän eropointin, ja se lieneekin ainoa konkreettinen hyöty. Mutta oikeasti vanhemmillani ei ole testamentillakaan valtaa päättää haudan takaa, mihin rahat menevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten huomaat, suurin osa täällä ei edes tajua mitä kysyt. Mielestäni ehdottamasi kirjaus kuulostaa hyvältä, mutta en ole asiantuntija. Sinun sijassasi varaisin ajan esim  pankin lakimieheltä, he ymmärtääkseni tekevät paljon testamentteja. Tai sitten joltain muulta perintöasioihin perehtyneeltä lakimieheltä.

Sinäkään et tajunnut, mitä kysytään.

Miksi ihmeessä ex-puolison lapset perisivät yhtään mitään?

Käsittääkseni mikäli testamenttia ei ole perintö voi tässä tapauksessa mennä ex-puolison lapsille:

AP kuolee ja perintö menee hänen ja exän yhteisille lapsille. Sitten tapahtuu jotakin ja AP: n lapset kuolevat ilman perillistä. Tällöin elossa oleva vanhempi, eli ex perii AP: n lapset. Ex kuolee ja perintö menee hänen rintaperillosilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Ehto voi olla merkityksellinen ja tärkeä varsinkin osituksessa. Kuten ap:n tapauksessa. Jos perinnön jakaa sovussa, oletan että perinnön jättäjäkin hyväksyisi sen useimmiten.

lapsi voi v

Kyllä, mutta riitatilanteessa ehto on merkityksellinen. Jos ehdon alaisella perinnöllä ostaa vaikka talon, se on edelleen ehdonalaista omaisuutta. En muista mikä sen lakitermi on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalliikona ajattelen, että testamentin voi tehdä, mutta ei siitä hyötyä ole.

Minunkin vanhemmillani on testamentti, jossa lapsen puoliso ei ole oikeutettu heidän jättämään perintöön. Mitä luulet, miten he ovat voineet tarkkailla, miten minä olen perintöni käyttänyt? Vaikka olisin ostanut miehelle vaikka mitä lahjoja.

Eli voihan ap tehdä testamentin, mutta ikinä ei tiedä, miten lapsi rahansa käyttää ennen kuolemaansa. Jos on myynyt metsät ja rahat siellä ja täällä, niin kuka niiden alkuperää lähtee selvittämään? Ainua, jolla olisi siihen ontressi, on ap, ja hän on jo haudassa.

Vanhempasi ovat ajatelleet ihan sinun parastasi - eli kun miehesi vääjäämättä jättää sinut ennemmin tai myöhemmin, koska olet tyhmä kuin saapas, niin et sentään joudu maksamaan miehelle tasinkoa vanhempiesi perinnöstä.

            Siis just näin.

           Tämä on se pointti, miksi testamentissa suljetaan pois oma  lapsen puoliso.

            Erotilanteessa lapsen puoliso, ei voi hyötyä puolisonsa  perinnöstä, joka saatta toisilla olla

          melko suuri omaisuus.

            Mahdollinen avioero on se pointti, miksi tuon määräyksen, vanhemmat testamenttiin laittavat.

Lapset perii sinut. Nykyisellä aviopuolisolla (jos sellainen on) on oikeus tasinkoon. Lapsiesi isä ei saa mitään sillä perusteella, että on lapsiesi isä. Ex-aviopuoliso ei saa mitään, jos avioeron jälkeen on tehty ositus.

Suvun omaisuutta suojatakseen sinun vanhempiesi kannattaa tehdä tehdä testamenttiin lisäys, jolla suljetaan lapsien aviopuolisot pois. Samoin sinun kannattaa tehdä avioehto, niin puoliso ja hänen perillisensä eivät saa tästä perinnöstä mitään edes osituksessa.