Kun lopetettiin yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin, KUKAAN ei ole ollut meihin enää yhteydessä
Meillä on kaksi pientä lasta.
Isovanhempia ei kiinnosta, ovat aivan täysin välinpitämättömiä meitä koko perhettä ja myös lapsenlapsiaan kohtaan, alkaen ihan lasten syntymästä asti. Samoin sisaruksemme, jotka ovat myös saaneet tämän tunnekylmän kasvatuksen ja yhteydenpitämättömyyden mallin vanhemmiltamme. Eivät tyyliin onnitelleet tai tulleet katsomaan kun lapsemme syntyivät. Kastejuhliin yksi dramaattisesti jättäytyi pois molempien kohdalla, yksi keksi selkäkipuja yms.
Kukaan sukulaisista ei ole meihin missään yhteydessä. Vietämme lomia, nyt hiihtolomaa aivan yksin. Lapset kyllä tajuavat jo että heillä ei ole mummoa tai vaaria katsomassa. Kummeja ei kiinnosta, samaten serkkuja.
Tyttömme kummit asuvat samalla paikkakunnalla ja he ovat yhteyksissä kanssamme. Muutama muu ystäväperhe on myös.
Pojan kummit eivät ole missään yhteyksissä poikaan. Muuttivat muualle, ja yksipuolisesti laitettu heille viestejä ja jotain kuvia lastemme tekemisistä, eivät koskaan laita meille päin. Eivät soita, eivät käy, eivät pyydä yhteiseen tekemiseen.
Sisaruksen perheet eivät laita viestejä, eivät soita, eivät käy tietenkään.
Kun lopetimme yksipuolisen yht pidon, ei ole lapsilla eikä meillä ketään. Ei mitään tukiverkkoja.
Meillä oli toiveena lapsille normaalit suhteet serkkuihin, normaali elämä perheen ja sukulaisten ja ystävien ympärillä. Välittävä ja rakastava kiintymyssuhde, jossa autetaan muita lähimmäisiä ja ihmisiä. Malli tälläisestä.
Miten ihmeessä eteenpäin tälläisessä, jossa ympärillä ei nähdä tarvetta olla missään normaaleissa tekemisissä? Onko mahdollista saada varamummoa tai uusia kummeja lapsille?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Anna arvaan, nykyään varmaan useammalla samaa ongelmaa...ihmisillä tarpeeksi arjen pyörityksessä, ettei jaksa kylällä kuin aivan parhaiden tuttavien luona? Ja tätäkinhän on, että perheet ei kutsu kuin muita perheellisiä, ei lapsettomia.
Hyvä kun ei kutsu. En menisi enää kun lapsiperheestä sai aina jonkun maha oksennustaudin. Yök. Oikein tautipesiä. 😤
ekaksikin, puhut ristiriitaisesti kokoajan. Sanot lapsen kummit on tekemisissä, ja sitten että kukaan ei ole.
Sanot sisaresi tulivat kastetilaisuuteen, ja sitten että ei ole kukaan tekemisissä. Sit sanot TE LOPETITTE yhteydenpidon , mutta sitten valitat ettei kukaan ole tekemisissä. Miten ne voi olla tekemisissä teihin, jos tekään ette enää ole? Se on molemminpuolista vuorovaikutusta. Ymmärrän kyllä tuon halun testata joskus, millä nopeudella teidät muistetaan jos ette itse ole kokoajan ottamassa yhteyttä, että millon ne toiset ottaa...mutta jos muiden ihmisten elämäntilanne on vaan radikaalisti niin erilainen (eism. on opiskelija, sinkku, matkustelee) niin se yhteydenpidon rytmi tai lapsiperheen huomioiminen jokaisena kissanristiäisenä ei ole heillä mikään prioriteetti. Tokkopa se oli sullakaan kiireisimpinä opiskeluaikoinasi. Eli ei tosiaan kannata lopettaa yhteydenpitoa jos oikeesti haluaa että sua huomioidaan myös.
Perheellisten elämänvaiheet vaan on niin erilainen sinkkuihin nähden.
Myöskin kääntäisin katsetta sinne peiliin päin kummien valinnassa. Yksi ystäväni valitsi tyttärelleen kaksi miestä kummeiksi, eikä läheisiä naisystäviään (ite mietin sillon että haluaa näpäyttää, tms.)...No voin vaan arvailla miten nuori poika ymmärtää huomioida pikku kummityttöään, mutta omapahan on elämänsä...You repeat what you sow
Siis lopetitte yhteydenpidon ja ällistelette nyt ettei ole yhteyttä sukulaisiin?
Ap, missäpäin asutte? Haluaisimme teidät sukulaisiksi, voisimme olla mummu ja vaari.
Kuulostaa siltä että ootte mulkeroita.
Huvittavin kommentti on "Kun te asutte niin kaukana! Ei sinne asti jaksa lähteä (max 1,5h).
Seuraavassa lauseessa: Tulisitteko meille viikonloppuna?
Miten se matka on lyhyempi sinnepäin kun se väitteen mukaan on niin pitkä tännepäin?
Siis ketä kiinnostaa serkkujen tekemiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun vähän ja tunnen tuskasi kyllä. Mutta miten ajattelit että yhtäkkiä he muuttuisivat lämpimiksi ja välittäviksi ihmisiksi jos eivät sitä ole koskaan olleet? Mutta parempi vaan että välit on poikki.
Olimme aiemmin tekemisissä perheen kanssa siten: että me aina yksipuolisesti ajoimme 4-5 h matkan heille. Nyt näin pienten lasten kanssa ei onnistu, että lähdemme jyräämään päiväkotipäivän jälkeen 4-5h automatkaa. Sisaruksilla on jo isoja lapsia, jotka matkan pystyisivät taittamaan, mutta tänne suuntaan se ei onnistu. Isovanhemmilta ei myöskään.
Kun olemme yrittäneet mennä sinne päin, edes sen pari kertaa vuodessa, ei meille ole ollut vuoteita, pottaa, vauvan sänkyä tms tilaa majoittua. Meille on huudettu että jouduttu pesemään lasten pyykkejä yms kamalaa. Tällä isovanhemmalla selvästi mielenterveysongelmia
Miksi kyläpaikassa pitää olla hotellitason varustelu teitä varten? Ei meillä ole pottaa, syöttötuolia, matkavuodetta, nokkamukia, puruleluja, vaippoja jne. siltä varalta, että vauvaperhe haluaa majoittua. Onko kaikilla muilla sairaalasänky, nostolaite, aikuisten vaippoja ja pyörätuoli siltä varalta, että joku sairas vanhus tulee yökylään?
Vierailija kirjoitti:
ekaksikin, puhut ristiriitaisesti kokoajan. Sanot lapsen kummit on tekemisissä, ja sitten että kukaan ei ole.
Sanot sisaresi tulivat kastetilaisuuteen, ja sitten että ei ole kukaan tekemisissä. Sit sanot TE LOPETITTE yhteydenpidon , mutta sitten valitat ettei kukaan ole tekemisissä. Miten ne voi olla tekemisissä teihin, jos tekään ette enää ole? Se on molemminpuolista vuorovaikutusta. Ymmärrän kyllä tuon halun testata joskus, millä nopeudella teidät muistetaan jos ette itse ole kokoajan ottamassa yhteyttä, että millon ne toiset ottaa...mutta jos muiden ihmisten elämäntilanne on vaan radikaalisti niin erilainen (eism. on opiskelija, sinkku, matkustelee) niin se yhteydenpidon rytmi tai lapsiperheen huomioiminen jokaisena kissanristiäisenä ei ole heillä mikään prioriteetti. Tokkopa se oli sullakaan kiireisimpinä opiskeluaikoinasi. Eli ei tosiaan kannata lopettaa yhteydenpitoa jos oikeesti haluaa että sua huomioidaan myös.
Perheellist
Hyi miten hapan kirjoitus. Ei ihme ettei sinua pyydetty tytön kummiksi
Jompi kumpi on aloittajan parisuhteessa narsisti. Narsistin tarkoitus on eristää toinen jotta voi hallita toisen elämää epäterveellä tavalla.
Itse olen lapseton sinkku ja sisarusteni lasten kummi. Mutta eipä noita lapsia koskaan näe, koska sisarukseni haluavat viettää aikaa vain oman ydinperheensä kanssa. Eivät halua ulkopuolisia vierailemaan ja lapsia hoitamaan en koskaan ole kelvannut. Olen normaali työssäkäyvä ihminen, ei elämänhallintaongelmia.
Olette rasittava ja hankala perhe, jonka kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä. Koko suku on helpottunut, kun ette jatkuvasti ole vaatimassa jotain ja esittelemässä kaikkea sitä ihanaa, mitä teillä on 5 tunnin matkan päässä muusta suvusta.
Mieti, heillä on toisensa ja hyvä olla yhdessä, sinä perheinesi olet yksin omasta tahdostasi. Jos et itse kykene osoittamaan lapsillesi, että maailma on hyvä paikka olla ja elää, niin miksi oletat, että muut ihmiset sen tekisivät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun vähän ja tunnen tuskasi kyllä. Mutta miten ajattelit että yhtäkkiä he muuttuisivat lämpimiksi ja välittäviksi ihmisiksi jos eivät sitä ole koskaan olleet? Mutta parempi vaan että välit on poikki.
Olimme aiemmin tekemisissä perheen kanssa siten: että me aina yksipuolisesti ajoimme 4-5 h matkan heille. Nyt näin pienten lasten kanssa ei onnistu, että lähdemme jyräämään päiväkotipäivän jälkeen 4-5h automatkaa. Sisaruksilla on jo isoja lapsia, jotka matkan pystyisivät taittamaan, mutta tänne suuntaan se ei onnistu. Isovanhemmilta ei myöskään.
Kun olemme yrittäneet mennä sinne päin, edes sen pari kertaa vuodessa, ei meille ole ollut vuoteita, pottaa, vauvan sänkyä tms tilaa majoittua. Meille on huudettu että jouduttu pesemään lasten pyykkejä yms kamalaa. Tällä isovanhemmalla
Voi mikä Provo sinulta. Miksi teet lapsia, kun et saa heitä kerran-kaksi per vuosi edes majoitettua kotiisi?
Ihan samat kokemukset itsellä, yksikään sukulainen ei pidä mitään yhteyttä oma-aloitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Siis lopetitte yhteydenpidon ja ällistelette nyt ettei ole yhteyttä sukulaisiin?
Vuosikausia kestäneen 1-puolisen yhteydenpidon, lukee aloituksessa
Sukulaiset eivät edes tulleet katsomaan kun Apn lapset syntyivät
Opettele lukemaan
Vierailija kirjoitti:
Olette rasittava ja hankala perhe, jonka kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä. Koko suku on helpottunut, kun ette jatkuvasti ole vaatimassa jotain ja esittelemässä kaikkea sitä ihanaa, mitä teillä on 5 tunnin matkan päässä muusta suvusta.
Mieti, heillä on toisensa ja hyvä olla yhdessä, sinä perheinesi olet yksin omasta tahdostasi. Jos et itse kykene osoittamaan lapsillesi, että maailma on hyvä paikka olla ja elää, niin miksi oletat, että muut ihmiset sen tekisivät?
Voi miten surkea provotuherrus sinulta. Etkö todella parempaan pystynyt siellä Alakylän Öllölässä?
Vierailija kirjoitti:
Ap, missäpäin asutte? Haluaisimme teidät sukulaisiksi, voisimme olla mummu ja vaari.
Ap kertoo tuossa että on ollut valmis matkaamaan yksipuolisesti vuosien ajan jopa 5h suunta. Oletteko te tälläisiä varamummoja, että myös yksipuolisesti odotatte että oltava täsmälleen samalta paikalta? Naapurista jopa?
Mikä sinusta on 2v lapsen normaali suhde 14v ikäiseen serkkuun? Koska jotain tuollaista olet nyt toivomassa.
Epäuskottavaa, että kaikki molempien suvuissa karttavat aloittajan perhettä ilman syytä...
Tuskin ap:n perhekään kutsuu lapsettomia kun kirjoittaa ystäväperheestä.
Anyway, toivottavasti löytävät muita suhteita, ikäviltä kuulostavat sukulaiset.