Minä ja koulu huolissaan lapsesta. Mistä voisi olla kyse?
10-vuotiaalla (neljännellä) lapsellani on todettu vaikea lukihäiriö ja on nyt koulupsykologin tutkimuksissa. Lukeminen on edelleen katkonaista ja hidasta. Luonnollisesti lapsi välttelee kaikkea lukemista ja koulumenestys on heikkoa, koska esimerkiksi kirjoitetut tekstit ovat virketasoisia. Jos tehtävänanto on vaikkapa, että ympyröi sivulauseen ensimmäinen sana, niin hän ympyröi koko virkkeen. Ongelmaa on siis myös hahmottamisessa. Kaksoiskonsonantit ovat erityisen vaikeita. Käsiala on suttuista. Puheessa lapsi ei aina taivuta sanoja ja siksi hän puhuisi mieluiten englantia, kun on oppinut sitä peleistä.
Välillä lapsi tekeytyy täysin avuttomaksi. Esimerkiksi ruokapöytään hän tuo vieläkin mukaan leluja, mutta keskittyminen ehtii herpaantua moneen kertaan ja lopulta ruoka jäähtyy ja jää syömättä. Muu perhe odottelee aina, mutta se ei vaikuta lapsen käytökseen. Koulussa hän ilmeisesti on ns. hidas eli jää jumittamaan siirtymissä. Hän nauttii saamastaan huomiosta. Olenkin pohtinut, tekeekö lapsi kaiken tahallaan vai onko hänellä oikeasti pahoja ymmärtämisen vaikeuksia? Nään työssäni samanikäisiä ja he ovat hyvin itsenäisiä. Meidän lapsi ei edes vaihda vaatteita tai käy pesulla itsenäisesti.
Olen havahtunut yhtäkkiä siihen, että lapseni saattaa olla jollakin tavalla poikkeava, enkä tiedä mitä voin asialle tehdä. Tietenkin kannustamalla ja tukemalla pääsee jo pitkälle?
Kommentit (110)
Autismin piirteet voivat myös ilmetä lapsen käytöksessä ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa
Pitää mennä lääkäriin. Ja vielä oikealle neurologille. Yleislääkäri ei pysty sanomaan mitään. Kunnon oirepäiväkirja mukaan.
Jos lapsi puhuu sujuvaa englantia (siis oikeasti sujuvaa, eikä vain sinnepäin), näkyy siinä harjoittelun voima. Lapsi pelaa tunteja päivässä ja harjoittelee enkkua koko ajan. Jos hän harjoittelisi muita puutteellisia taitojaan yhtä paljon, olisivat hänen pulmansa paljon pienemmät.
Englanti on yleensä lukivaikeuksista kärsivälle erittäin vaikea kieli kirjoitusasun ja puhutun kielen erilaisuuden takia.
jumittaminen ja tarkkaavaisuuden herpaantuminen voivat johtua myös monista muista tekijöistä eikä välttämättä tarkoita adhd:tä
aautismin tyyppiset oireet voivat olla monimutkaisempia kuin pelkkä käytöksen tarkastelu ja vaativat ammattilaisen arviota.
Ei ole välttämättä oikein tehdä omia diagnooseja lapsen kehityshaasteista ilman asianmukaista ammattilaisten arviota.
Dysfasia voi vaikuttaa lapsen kykyyn oppia lukemista ja muihin kielellisiin taitoihin
lapsen koulunkäyntiä ja kehitystä on seurattava ja tarvittaessa tehtävä alustavat tutkimukset koulun toimesta.
lastenneurologille kääntyminen voi auttaa saamaan asianmukaiset diagnoosit ja tukitoimet lapselle koulussa
Tsrkka järjestys lapselle, milloin mitäkin tehdään. Täällä on vain lumihiutaleita eri kirjainyhdistelmineen. Kasvatus kuntoon.
on tärkeää hakeutua oikean alan ammattilaisen kuten neurologin arvioitavaksi jos on huolta lapsen terveydestä tai kehityksestä. Tarkka asiantuntijan arvio voi auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat varhaisessa vaiheessa.
oirepäiväkirjan pitäminen voi auttaa lääkäriä saamaan paremman kokonaiskuvan lapsen tilanteesta ja mahdollisista oireista. Yksityiskohtainen kirjaaminen voi tuoda esiin toistuvia tai piileviä oireita, jotka voivat jäädä huomaamatta muutoin.
Kielen sujuvuus voi todellakin olla seurausta jatkuvasta harjoittelusta ja altistumisesta kielelle, erityisesti jos lapsi käyttää kieltä päivittäisissä aktiviteeteissaan ja viettää aikaa englanninkielisessä ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä rajata voi vaikka olisi lukihäiriö. Ei tarvi istuttaa koko perhettä ruokapöydässä tai raahata leluja ruokapöytään. Ne säännöt!
Jos esim. ADD niin aivot toimivat vain eri tavalla, eikä siihen säännöt auta mitään. Eikä lapsi tee sitä ilkeyttään tai pahuuttaan tai etteikö tiedä sääntöjä.
Ihan sama vasenkätisyydessä.
Tai jos olet oikea kätinen ja lähdet kävelemään, otat ensimmäisen askeleen oikealla jalalla, koska aivot antavat sinulle sen käskyn, näin eivät toimi vasenkätiset.
Ja ADD ei ole sairaus vaan aivot toimivat eri lailla kuin keskimäärin, mutta kaikilla meillä voi olla ADD/ADHD piirteitä, koska se voi olla veden piirretty viiva. Jollakin ne on voimakkaampana toisilla heikompina.
Ja ennen tämä oli helpompaa, kun hyväksyttiin erilaisuus ja puhuttiin niistä haaveilija mirjameista, taiteilijasieluista, vilkkaista vaahteramäen eemeleistä jne.
yleislääkäri voi antaa arvokasta apua ja ohjausta tilanteen arvioimisessa ja tarvittaessa ohjata asianmukaiselle erikoislääkärille, mutta on tärkeää saada kokonaisvaltainen arvio lapsen tilanteesta. Monet oppimisvaikeudet voivat ilmetä moninaisina oireina, ja oikea diagnoosi vaatii usein moniammatillista näkökulmaa.
oppimisvaikeuksien syitä voi olla monia ja niiden tunnistaminen vaatii monipuolista arviointia ja ammattilaisen apua, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen ja avun. Oikea diagnoosi voi auttaa räätälöimään lapselle sopivan tukijärjestelmän ja hoitosuunnitelman, mikä voi parantaa hänen elämänlaatuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä rajata voi vaikka olisi lukihäiriö. Ei tarvi istuttaa koko perhettä ruokapöydässä tai raahata leluja ruokapöytään. Ne säännöt!
Jos esim. ADD niin aivot toimivat vain eri tavalla, eikä siihen säännöt auta mitään. Eikä lapsi tee sitä ilkeyttään tai pahuuttaan tai etteikö tiedä sääntöjä.
Ihan sama vasenkätisyydessä.
Tai jos olet oikea kätinen ja lähdet kävelemään, otat ensimmäisen askeleen oikealla jalalla, koska aivot antavat sinulle sen käskyn, näin eivät toimi vasenkätiset.
Ja ADD ei ole sairaus vaan aivot toimivat eri lailla kuin keskimäärin, mutta kaikilla meillä voi olla ADD/ADHD piirteitä, koska se voi olla veden piirretty viiva. Jollakin ne on voimakkaampana toisilla heikompina.
Ja ennen tämä oli helpompaa, kun hyväksyttiin erilaisuus ja puhuttiin niistä haaveilija mirjameista, t
mitä
Olen eri mieltä siitä, että aina tarvitaan neurologin arviota. Usein yleislääkäri pystyy antamaan riittävän arvion ja tarvittaessa ohjaamaan erikoislääkärille.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä siitä, että aina tarvitaan neurologin arviota. Usein yleislääkäri pystyy antamaan riittävän arvion ja tarvittaessa ohjaamaan erikoislääkärille.
Yleislääkäri ei välttämättä tunnista kaikkia hienovaraisia oireita ja diagnooseja. Neurologi voi tarjota tarkempaa arviota ja tarvittavia lisätutkimuksia.
On tärkeää tunnistaa lapsen mahdolliset kehityshaasteet ja hakea niihin asianmukaista apua