Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minä ja koulu huolissaan lapsesta. Mistä voisi olla kyse?
13.02.2024 |
10-vuotiaalla (neljännellä) lapsellani on todettu vaikea lukihäiriö ja on nyt koulupsykologin tutkimuksissa. Lukeminen on edelleen katkonaista ja hidasta. Luonnollisesti lapsi välttelee kaikkea lukemista ja koulumenestys on heikkoa, koska esimerkiksi kirjoitetut tekstit ovat virketasoisia. Jos tehtävänanto on vaikkapa, että ympyröi sivulauseen ensimmäinen sana, niin hän ympyröi koko virkkeen. Ongelmaa on siis myös hahmottamisessa. Kaksoiskonsonantit ovat erityisen vaikeita. Käsiala on suttuista. Puheessa lapsi ei aina taivuta sanoja ja siksi hän puhuisi mieluiten englantia, kun on oppinut sitä peleistä.
Välillä lapsi tekeytyy täysin avuttomaksi. Esimerkiksi ruokapöytään hän tuo vieläkin mukaan leluja, mutta keskittyminen ehtii herpaantua moneen kertaan ja lopulta ruoka jäähtyy ja jää syömättä. Muu perhe odottelee aina, mutta se ei vaikuta lapsen käytökseen. Koulussa hän ilmeisesti on ns. hidas eli jää jumittamaan siirtymissä. Hän nauttii saamastaan huomiosta. Olenkin pohtinut, tekeekö lapsi kaiken tahallaan vai onko hänellä oikeasti pahoja ymmärtämisen vaikeuksia? Nään työssäni samanikäisiä ja he ovat hyvin itsenäisiä. Meidän lapsi ei edes vaihda vaatteita tai käy pesulla itsenäisesti.
Olen havahtunut yhtäkkiä siihen, että lapseni saattaa olla jollakin tavalla poikkeava, enkä tiedä mitä voin asialle tehdä. Tietenkin kannustamalla ja tukemalla pääsee jo pitkälle?
Kommentit (110)
81/110
|
13.02.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Tässä on kaksi hieman outoa asiaa. Ensin, miten ihmeessä hän ei ole aiemmin ollut tutkimuksissa, jos neljännellä luokalla ei osaa vielä lukea kunnolla ja muutenkin on noin isoja ongelmia? Toiseksi, kuinka paljon lapsi pelaa, jos sitä kautta englanti on tullut vahvemmaksi kieleksi?
Kuulostaa siltä, että lapsi ei ole kasvaessaan saanut tarvitsemaansa huomiota koulussa eikä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kaksi hieman outoa asiaa. Ensin, miten ihmeessä hän ei ole aiemmin ollut tutkimuksissa, jos neljännellä luokalla ei osaa vielä lukea kunnolla ja muutenkin on noin isoja ongelmia? Toiseksi, kuinka paljon lapsi pelaa, jos sitä kautta englanti on tullut vahvemmaksi kieleksi?
Kuulostaa siltä, että lapsi ei ole kasvaessaan saanut tarvitsemaansa huomiota koulussa eikä kotona.
Ei varsinaisesti tutkimuksissa, mutta tehostetulla tuella ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen.
Ap
Laittaisin ainakin nuo pelit tauolle.
Ap kertoi jo kysymyksessään syyn lukiongelmiin.
Pelit.
paljonko hän pelaa päivässä. Tuon ikäisellä tunti max peliaikaa per päivä. Rajat on rakkautta. Vielä ehtii oppia muutakin kuin pelaamaan. Onko lapsella harrastuksia?
olen kouluth ja voin tuhannen lapsen otannalla sanoa että suurin syy ongelmiin ja ADHD: haen on liika pelaaminen ja liika ruutuaika.
Autismia + lukihäiriö? Tsemppiä ja rakkautta ap:n perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei erota sanaa virkkeessä, niin kehitysvamman suuntaan viittaa.
Ehkä on vaan mennyt sanat sekaisin, sana= virke
Ei kuulosta siltä. Ap kuvaili lapsen toimivan tuon suuntaisesti ihan systemaattisesti. Kognitiossa on selvästi puutteellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani huomattiim vasta lukiossa keskivaikea/vaikea lukihäitiö. Oli silti liki kympin oppilas, kävi ns eliittilukion. Sieltä yliopistoon ja nyt 4 vuosi menossa.
Ei käyttäytymishäiriöihin mitään diagnoosia sen kummemin tarvita. Arki ja säännöt ja säännöllinen elämänrytmi. Mieluisa harrastus. Siinä se.
Turha yrittää piilottaa omaa kasvatuksenpuutetta lääkärin dg:n taakse.
Tässä on kerrottu kaikki oleellinen. Lukihäiriö ei määritä elämän kulkua. Sen kanssa voi oppia elämään ja pärjäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei erota sanaa virkkeessä, niin kehitysvamman suuntaan viittaa.
Ehkä on vaan mennyt sanat sekaisin, sana= virke
Ei kuulosta siltä. Ap kuvaili lapsen toimivan tuon suuntaisesti ihan systemaattisesti. Kognitiossa on selvästi puutteellisuutta.
Mitä tarkoitat?
Ap
Nämä ovat aina monen asian summa. Lapsellasi on todennäköisesti jokin neuropsykiatrinen piirre, koska lukihäiriö varsinkin vaikeana liittyy näihin. Kasvatus on saattanut myös mahdollistaa nepsy-piirteiden korostumisen käyttäytymisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulupsykologin tutkimuksia ei tehdä kevyin perustein
Koulupsykologin tutkimuksissa lähinnä selvitetään sitä, että onko lapsella jotain vaikeuksia tai oireita. Diagnoosia sieltä ei tule, vain suostus hakeutua lääkärintutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on normaali älykkyys, olkaa erityisen varovaisia tukitoimien kanssa. Älkää suostuko mihinkään sellaiseen helpotukseen, joka ei johda taitojen paranemiseen. Opetan lukiossa ja meillä on opiskelijoissa lukivaikeudesta kärsiviä. Aikaisemmin lukio sujui lukivaikeuden omaavilta oppilailta lähes ongelmitta. Nyt ikäluokat ovat käyneet peruskoulun tukia ja helpotuksia saaden. Heidän taitonsa ovat todella heikot entisaikoihin verrattuna. Ylioppilaskoe on kuitenkin kaikille sama. Lukivaikeudesta voi saada lisäaikaa, mutta ei muuta. Näillä nykyajan nuorilla suoritukset ovat pari kirjainta heikompia, kuin mihin älykkyys riittäisi. Korkeakouluopinnoissa ei lukivaikeutta huomioida mitenkään. Asiat on opittava oli vaikeuksia tai ei.
Kyllä korkeakouluopinnoissa saa lukivaikeudesta tenttiin lisäaikaa. Mutta toki joutuu kahlaamaan samat oppimateriaalit läpi kuin muutkin, mikä kannattaa tietenkin ottaa huomioon opiskelualan valinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd testitulos nyt ainakin
asperger testit
Lapsi ei ole kuitenkaan "yliaktiivinen", jonka ainakin minä yhdistän adhdseen.
Ap
ADD on ADHD:n muoto ilman ylivilkkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä rajata voi vaikka olisi lukihäiriö. Ei tarvi istuttaa koko perhettä ruokapöydässä tai raahata leluja ruokapöytään. Ne säännöt!
Jos esim. ADD niin aivot toimivat vain eri tavalla, eikä siihen säännöt auta mitään. Eikä lapsi tee sitä ilkeyttään tai pahuuttaan tai etteikö tiedä sääntöjä.
Ihan sama vasenkätisyydessä.
Tai jos olet oikea kätinen ja lähdet kävelemään, otat ensimmäisen askeleen oikealla jalalla, koska aivot antavat sinulle sen käskyn, näin eivät toimi vasenkätiset.
Ja ADD ei ole sairaus vaan aivot toimivat eri lailla kuin keskimäärin, mutta kaikilla meillä voi olla ADD/ADHD piirteitä, koska se voi olla veden piirretty viiva. Jollakin ne on voimakkaampana toisilla heikompina.
Ja ennen tämä oli helpompaa, kun hyväksyttiin erila
Ap:n kuvauksessa oli myös toiminnanohjaukseen liittyviä ongelmia. Toiminnanohjauksen ongelmat viittaa ADHD:hen ja/tai autismiin.
Lukihäiriö, hahmotushäiriö + add. Jää kiinni testeissä tai sitten ei, riippuu ihan testaajan ammattitaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriö, hahmotushäiriö + add. Jää kiinni testeissä tai sitten ei, riippuu ihan testaajan ammattitaidosta.
Ovatko nämä esimerkiksi perusteita erityiselle tuelle ja sitä kautta avustajan saamiseen tai pienluokalle pääsemiseen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap kertoi jo kysymyksessään syyn lukiongelmiin.
Pelit.
paljonko hän pelaa päivässä. Tuon ikäisellä tunti max peliaikaa per päivä. Rajat on rakkautta. Vielä ehtii oppia muutakin kuin pelaamaan. Onko lapsella harrastuksia?
olen kouluth ja voin tuhannen lapsen otannalla sanoa että suurin syy ongelmiin ja ADHD: haen on liika pelaaminen ja liika ruutuaika.
Eivät kaikki lapset koukutu samalla tavalla. Meidän lapsella ei ollut ruutuaikaa ja oman läppärin hän sai 5-vuotiaana, pöytäkoneen ekaluokkalaisena. Tietenkin ennen kuin oppi lukemaan, se tietokoneen käyttö oli lähinnä jotain nettipalapelejä ja Sailor Moonia Youtubesta. Mutta kun oppi lukemaan, se tietokoneen käyttökin monipuolistui. Eikä pelaaminenkaan ollut pelkkää pelaamista. Esim. kun Zeldaa pelasi kaverin kanssa konsoleilla, niin siitä seurasi myös Zelda-aiheista piirtelyä. Netistä löysivät okariinat ja sellaisethan sitten piti tytöille tilata. Sitten opettelivat niillä okariinoilla soittamaan Zelda-pelin melodioita. Tietokoneelta myös kytättiin, milloin tulee uusi Percy Jackson ja se piti heti julkaisupäivänä ladata Amazonista Kindleen, että pääsi lukemaan.
Joku uusi peli saattoi välillä viedä mennessään, mutta yhtälailla se saattoi olla kirjakin. Se, miten lapsi käyttää tietokonetta on tärkeämpää kuin se, montako tuntia päivässä sitä käytetään. Jotkut koukuttuvat niihin peleihin, mutta jotkut toiset innostuvat sitten peleistä sillä tavalla, että opettelevat tekemään omia pelejä.
Jos lapsi on koukuttuvaa sorttia ja käyttää aikansa pelkkään pelaamiseen, silloin sen rajoittaminen on tietenkin paikallaan - tarvittaessa kovinkin ottein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriö, hahmotushäiriö + add. Jää kiinni testeissä tai sitten ei, riippuu ihan testaajan ammattitaidosta.
Ovatko nämä esimerkiksi perusteita erityiselle tuelle ja sitä kautta avustajan saamiseen tai pienluokalle pääsemiseen?Ap
ADHD voi saada neuropsykologista kuntoutusta ja/tai valmennusta. Nykyisin ei tuota ADD:tä käytetä, vaan kaikkien diagnoosi on ADHD riippumatta siitä, onko siinä ylivilkkautta mukana vai ei. Usein ADHD tarvitsee myös lääkityksen. Lääkitys auttaa jo paljon, mutta sen lisäksi tarvitaan sitä kuntoutusta/valmennusta, jotta saadaan arjen hallinta ja toimintakyky paremmalle tasolle. Siinä on aika paljon opiskeltavaa ja opeteltavaa. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan työstää myös minäkuvaa ja itsetunnon ongelmiin liittyviä asioita. Vaikka lapsi on vasta 10, niin kyllä hän varmasti on jo huomannut olevansa kovin erilainen kuin muut ja senkin, että toisille helpot asiat ovat hänelle todella vaikeita. Kyllä tällainen vaikuttaa siihen, miten lapsi näkee itsensä.
Jatkuvat epäonnistumiset käyvät ajan kanssa raskaiksi ja todella monella on ennen pitkää masennusta ja/tai ahdistusta, jos joutuu elämään ADHD:n kanssa ilman diagnoosia ja tukea. Monilla tämä huomataankin vasta aikuisiällä, kun ensin on masennusta ja/tai ahdistusta ja haetaan siihen apua. Näitä voidaan joskus yrittää hoitaa pitkäänkin tajuamatta, mitä siellä taustalla on, kunnes jossain kohtaa hoksataan että voikin olla ADHD ja sitten vihdoin tutkimusten ja diagnoosin jälkeen alkaa saada oikeanlaista apua.
Mistä näitä kusipäitä sikiää näihin ketjuihin?
Alue: Aihe vapaa