Miksi korkeakoulutetut ulkomaalaiset pääsee Suomessa vain siivoojiksi??

Ihonvärillä on iso merkitys. Mun mies on ulkomaalainen, mutta on aina saanut töitä melko helposti, jo silloin kun ei vielä puhunut suomea. Suomen kielen hän oppi helpommin kuin moni, koska sitä hänen kanssa vuosia kotona tankattiin, eli sai tässä suhteessa ison edun myös sellaisiin nähden joilla ei ole kontaktia kantiksiin.

Ironista tosin, että nyt on hyvässä työssä jossa ei tarvitse suomea lainkaan, vaikka sitä osaisi, samalla kun moni koulutetumpi vain siivoaa. Mieheni siis valkoihoinen ja ammattikoulutasoinen koulutus ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

Jopa monet suomalaiset korkeakoulutetut päättäjätkin kuvittelevat, ettei missään muualla osata kouluttaa kuin Suomessa. Kuitenkin suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisessä arvioinnissa siellä ym. joukossa. Lisäksi aina kuvitellaan, että jos ei osaa suomea, ei osaa mitään muutakaan. Kuitenkin on aloja, joilla ei kielellä ole juurikaan mitään tekemistä. Ja monessa suomalaisessa firmassakin käyttökielenä on englanti. Onkohan tämä jonkin asteista protektionismia, että valitaan mieluummin tyhmempi suomalainen kuin todella pätevä ulkomaalainen, jonka ainut negatiivinen puoli on suomen kielen osaamattomuus. Lykätään ulkomaalainen maisteri tai jopa tohtori siivoojaksi tai käsketään opiskella lähihoitajaksi. Paljastaa päättäjän moukkamaisuuden. Ja todennäköisesti myös kielitaidottomuuden eli ei ymmärrä hakijan englannin tai ranskan kielisistä todistuksista höykäsen pöläystä, samoin kuin ei hakijan puheestakaan.

Tämä on epäsuosittu mielipide, mutta tohtori ei mielestäni ole sen pätevämpi kuin maisterikaan. Varsinainen kehitys töissä tarvittavissa taidoissa loppuu maisteriin, mitä tulee mitattaviin asioihin. Maisteripuolella käydään oman alan syventävät kurssit ja sen jälkeen olet netin, kirjaston ja jatkokoulutusten varassa.

Tohtorin tutkinto on niitä varten, joita kiinnostaa jonkin kapean kysymyksen tutkimus, professorin virka tai jotka haluavat päästä briljeeraamaan keskiaikatyyliin nimen eteen tulevilla kirjaimilla. Joissakin kulttuureissa tämä pokkurointi on vielä paljon näkyvämpää. Se, että vaikka lääkärillä on tohtorin tutkinto ei tee hänestä sen parempaa lääkäriä, ellei hän sitten ole väitellyt satiaisista ja tarvitsen juuri nyt satiaisiin erikoistuneen lääkärin palveluksia. Pitää mennä tittelien taakse ja katsoa mitä se todellinen sisältö on. Tohtorin tutkinto on puuduttavan pitkä yksittäistutkimus, kun taas maisteri on vähän lyhyempi tutkimus, joka tehdään, jotta saa paperin ja palkkaa työstä, jota haluaa tehdä. Myös maisterin tutkinto teetetään monesti työelämän palvelukseen eikä se siis ole enää harjoitustyö muuten kuin nimellisesti. 

Tohtorin tutkinto on esimerkki kielipelistä, joka on alkanut elää omaa elämäänsä ihmisten päässä. Ihmiset nöyristelevät tällaisia tittelejä, mutta ovat unohtaneet sen, että miksi niitä ruvettiin kunnioittamaan ja nöyristelemään. Tämähän tietysti kelpaa tohtoreille ja muille titteli-ihmisille. 

Eli protektionismi sun muut toimivat moneen suuntaan. Toki tohtorin lakki on kiva saavutus, mutta miksi pitäisi palkata ennemmin lihava tohtori kuin raamikas AMK:n käynyt, jonka pelkkä olemus saa ihmiset hyvällä tuulelle ja elämänhallinta näkyy päältä? Mitä jos kunnioitettaisiin kaikkia saavutuksia? Se olisi paska nakki tohtoreille, mutta hyvä juttu kaikille muille, joiden saavutuksia ei voi ilmaista kryptisellä kirjainyhdistelmällä. Entä miksi salsatanssin opettajapätevyys tai musta vyö on jotenkin huonompi meriitti kuin tohtori? Vastauksena on usein sivistyssanoilla kiukuttelua, koska vastausta ei ole. Ihmiset eivät muista mistä tämä tittelien palvonta on saanut alkunsa. Yliopisto itsessää on keskiaikainen laitos. Tutkimusta voi tehdä monessa muussakin paikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin oli amerikkalainen lääkäri siivoomassa koska ei puhunut suomea. Eipä kauaa tässä maassa viihtynyt...

Olisiko hänen tutkintonsa pitänyt hyväksyä suoraan? Jos suomalainen lääkäri menee USA:han, hänellä on täysin sama kohtalo. Tämä nyt vain on ihan normikäytäntö tässä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin oli amerikkalainen lääkäri siivoomassa koska ei puhunut suomea. Eipä kauaa tässä maassa viihtynyt...

Olisiko hänen tutkintonsa pitänyt hyväksyä suoraan? Jos suomalainen lääkäri menee USA:han, hänellä on täysin sama kohtalo. Tämä nyt vain on ihan normikäytäntö tässä maailmassa.

 

Ei ole. Lääkäri saa kyllä lääkärinoikeudet, kun käy läpi tietyn prosessin. Jos koulutus on EU/ETA-maasta, tutkinto on sellaisenaan pätevä, mutta kielitaito pitää olla riittävä.

Tarina siivoavasta amerikkalaislääkäristä on vain lööperiä. Ei kukaan jenkkilääkäri tulisi Suomeen siivoamaan.

90-luvulla olin hetken aikaa siivoojana. Paikan toinen siivooja oli iranilainen mies jolla oli tohtorintutkinto. Osasi suomea, ei täydellisesti mutta kuitenkin. Tosi surullista jos tilanne edelleen sama. Ei ihme ettei talous kehity.

Vierailija kirjoitti:

Ei suomalaisetkaan lähde muille maille töihin ja odota, että paikallista kieltä ei tarvitse oppia. Monissa maissa höpöhöpötutkinnon voi myös ostaa. Se on ihan hyväkin, ettei mikä tahansa paperi kelpaa, etenkin kun/jos on kyse lääkäreistä, sairaanhoitajista tai insinööreistä, joiden virheillä voi olla kuolemaan johtavat seuraukset.

Mars kielikouluun! Siihen asti mopin varteen tai bussin rattiin!

Suomalaiset kyllä lähtevät muihin maihin töihin ilman, että välttämättä opettelevat paikallista kieltä juurikaan. Monella kansainvälisellä alalla työkieli on pelkästään englanti ja työkaverit voivat olla kaikkialta maailmasta. Ei välttämättä ole mitään tarvetta eikä myöskään realistista mahdollisuutta oppia kieltä (työnantaja maksaa yleensä työstä eikä ajankäyttö kieltenopskeluun ole sen näkökulmasta aina etu, toki poikkeuksia on). Moni myös vaihtaa maata ennen kuin kieltä voisi kunnolla oppia.

Englanninkielisillä mailla on valtava etu muihin nähden parhaan työvoiman houkuttelussa kun mitään kieltä ei muuton vuoksi enää varmuudella tarvitse erikseen opetella, samoin hyvin pärjäävät maat, joissa moni asia onnistuu englanniksi. Huonommin pärjäävät maat, joiden kieltä puhuu muutama miljoona yhdessä kohtaa planeettaa, ja jotka eivät voi hyväksyä englanniksi elämistä edes silloin jos töissä se on ainoa käytetty kieli.

Hyvä, että pääsee edes siivoojiksi. Kaikki ei pääse.

Vierailija kirjoitti:

"Syksyllä suomalaiseen yliopistoon avautui virka, johon Ndomon koulutus olisi ollut täydellinen. Mutta: En ollut pätevä työhön, koska en osaa suomea.

Ndomo on harkinnut muita maita, joissa tarjolla on pidempiä työsopimuksia ja joissa selviää englannilla."

Vai että yliopiston virka. Tyyppi hakee töitä, joihin on satoja muitakin hakijoita - ja siis samalla satoja muitakin, joita ei kutsuta edes haastatteluun, vaikka koulutus (ja kielitaito) on kunnossa. Miksi juuri hän olisi oikeutettu saamaan sen työpaikan? En tajua.

A Stubb vuosia maailmalla proffana, tuskin pelkällä suomen kielellä hänkään hommiaan hoitanut. 

Mitä surullista siinä jos tohtori siivoaa. Onko siivoojan ammatissa jotain tosi pahaa tai hävettävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Syksyllä suomalaiseen yliopistoon avautui virka, johon Ndomon koulutus olisi ollut täydellinen. Mutta: En ollut pätevä työhön, koska en osaa suomea.

Ndomo on harkinnut muita maita, joissa tarjolla on pidempiä työsopimuksia ja joissa selviää englannilla."

Vai että yliopiston virka. Tyyppi hakee töitä, joihin on satoja muitakin hakijoita - ja siis samalla satoja muitakin, joita ei kutsuta edes haastatteluun, vaikka koulutus (ja kielitaito) on kunnossa. Miksi juuri hän olisi oikeutettu saamaan sen työpaikan? En tajua.

Luulen, että monikaan ulkomailta Suomeen tuleva ei tiedä eikä ymmärrä mikä on maan työllisyystilanne oikeasti ja mitä "työvoimapula" tarkoittaa. On kuitenkin monia maita, joissa varsinkin koulutettu työllistyy käytännössä varmasti ja joissa on aidosti työvoimapula. Suomi ei ole tällainen maa mutta he eivät tiedä sitä. Suomi ja suomalaiset oppilaitokset tuskin markkinoivat sillä, että esim. yhtä huonopalkkaista, määräaikaista työtäkin hakee 500 ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

A Stubb vuosia maailmalla proffana, tuskin pelkällä suomen kielellä hänkään hommiaan hoitanut. 

Ei mutta ei oletettavasti myöskään italiaksi koska kertoi neuvottelevansa italiaksi vain ruokalistasta. Eiköhän opetus- ja työkieli ole ollut englanti. Stubbilla on kyllä varsin laaja kielitaito mutta edes hän ei osaa äidinkielentasoisesti kaikkien niiden maiden kieliä, joissa hän on asunut.