Miksi korkeakoulutetut ulkomaalaiset pääsee Suomessa vain siivoojiksi??

Ne ei osaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin oli amerikkalainen lääkäri siivoomassa koska ei puhunut suomea. Eipä kauaa tässä maassa viihtynyt...

Ja muita satuja. Kukaan Yhdysvalloissa pätevä lääkäri ei muuttaisi Suomeen siivoamaan.

Ja muita psykoottisia ajatusrakennelmia. Kukaan ei voi sanoa, ettei lääkäri voisi työskennellä siivoojana. 

Olen töissä keskisuuressa suomalaisessa yrityksessä jossa on tuotekehitystä mutta samalla myös suunnittelemiemme laitteiden ja niiden tarvitsemien litkujen valmistusta sekä itse laitteiden valmistusta ja kokoonpanoa. Tuotekehityksessä erityisesti kodareina ja suunnittelupuolella on korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia, samoin markkinoinnissa koska laitteita myydään ulkomaille. Tuotanto/kokoonpanopuoli pyörii kylläkin aika pitkälti suomenkielisenä. Meillä tarvitaan sekä suomenkielistä että englanninkielistä dokumentaatiota joten työtehtävästä riippuen vaatimuksena voi olla myös suomekielen taito vaikka periaatteessa työnimike olisikin sama kuin sellaisella, jolta ei suomenkieltä vaadita.

On tietysti väärin jos ulkomaalaista ei palkata jonkin tekosyyn takia. Mutta on myös iso kynnys palkata ensimmäinen ns. erikielinen pelkästään suomea puhuvaan firmaan, koska se muuttaa kaikkien kommunikaatiota ja useita asioita pitää muuttaa. En siis sano että se on mitenkään huono asia, mutta saattaa aiheuttaa lisätyötä ja siksi vaikeuttaa töihin pääsyä. Kun varmaan monessa pk-firmassa ei tuota monikielisyyttä ole käytössä koska sitä nyt vaan ei ole tarvittu.

Pitää olla sukulaisia tai kavereita päättävissä asemissa. Silloin pääsee peruskoulupohjaltakin vaikka mihin. Ei johdu rodusta eikä sukupuolesta. Suomi on nepotokratia.

Vierailija kirjoitti:

Jopa monet suomalaiset korkeakoulutetut päättäjätkin kuvittelevat, ettei missään muualla osata kouluttaa kuin Suomessa. Kuitenkin suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisessä arvioinnissa siellä ym. joukossa. Lisäksi aina kuvitellaan, että jos ei osaa suomea, ei osaa mitään muutakaan. Kuitenkin on aloja, joilla ei kielellä ole juurikaan mitään tekemistä. Ja monessa suomalaisessa firmassakin käyttökielenä on englanti. Onkohan tämä jonkin asteista protektionismia, että valitaan mieluummin tyhmempi suomalainen kuin todella pätevä ulkomaalainen, jonka ainut negatiivinen puoli on suomen kielen osaamattomuus. Lykätään ulkomaalainen maisteri tai jopa tohtori siivoojaksi tai käsketään opiskella lähihoitajaksi. Paljastaa päättäjän moukkamaisuuden. Ja todennäköisesti myös kielitaidottomuuden eli ei ymmärrä hakijan englannin tai ranskan kielisistä todistuksista höykäsen pöläystä, samoin kuin ei hakijan puheestakaan.

Tekstisi on täynnä ristiriitaisuuksia. Korkeakoulualat nimenomaan ovat sellaisia, joilla kieli on erittäin merkittävässä asemassa koska tehdään esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyötä ja viestitään jatkuvasti eri sidosryhmille. Suomalaiset yliopistossa opiskelleet päättäjät ovat itsekin kokeilleet elämää ulkomaanjaksolla eli käymällä vaihdossa (tai jopa opiskelemalla koko tutkinto osittain tai kokonaan englanniksi), ei tietenkään kaikki mutta monet. Vieraat kielet ja vieraat kulttuurit eivät siis ole heille mikään kummajainen tai vieras juttu, etenkin kun monessa organisaatiossa toimitaan myös englanniksi. Kuitenkin syytät heitä englannin tai ranskan osaamattomuudesta ja haluttomuudesta rekrytä ulkomaalaista. 

????

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä kuuluisasta rakenteisiin piiloutuneesta rasismista.

Maahan tuotetaan etnisesti kantasuomalaisista poikkeavaa halpatyövoimaa, jonka lopputuloksena palkat alenevat, työttmyys lisääntyy ja saadaan aikaiseksi perinteinen vanhanajan rotusortoon perustuva järjestelmä, jossa etninen alaluokka palvelee valkoista yläluokkaa.

Jos meillä olisi Saudien öljyvarat, niin voisimme levätä laakereillamme ja antaa mustin tehdä ruumiilliset työt, mutta kun ei ole kuin puumetsää, suota ja kuraista pellonpientaretta, rahat eivät tule riittämään tällaisen yhteikunnan rakentamiseen.

Jommankumman on loputtava, hyvinvointiyhteiskunnan tai matalapalkkatyöntekijöiden maahan roudaamisen.

Eikä siitä suostakaan enää saa hyödyntää turvetta. Kiitos vihreät!

"En syytä sinua, jos et halua lähteä, ei ole pakko. mutta toisaalta et suostunut kertomaan, mikä elämäntilanne sinulla estää. Ehkä et kertonut sen takia, koska tiedät, joka toinen saattaisi hyvinkin lähteä samassa tilanteessa, eikä pitäisi sitä esteenä. Ehkä et halunnut saada siitä itsellesi negatiivista palautetta. Kyse on ilmeisesti kuitenkin vain parista kuukaudesta. Entä jos jäätkin täysin työttömäksi? Ajatteletko vielä viiden tai 10 vuoden päästä, että onneksi et lähtenyt vuoden 2024 kesällä toiselle paikkakunnalle harjoitteluun?"

Noh, kun kysyit, tilanne on siis se että mieheni joutuu todennäköisesti leikkaukseen kesällä juuri kun työharjoittelut olisivat ja tarvitsee sen jälkeen apua kotona jonkin aikaa. Eli en voi lähteä täysin pois. Olen itseasiassa kerran jo lähtenyt kotipaikkakunnalle työharkan perässä mutta se jäi kesken koska jouduin onnettomuuteen ja olin niin pitkään sairaslomalla, että työprojekti jossa olin ehti päättyä. Samaan firmaan pääsy uudestaan jatkamaan ei enää onnistunut. -tuo kenelle vastasit

Ihmisenä joka on kasvanut ulkomaalaisten sukulaisten, kavereiden yms ympäröimänä tuo nykyinen asenne kielen oppimista kohtaan on ihan vieras minulle. Ei ennen ollut tällaista, vaan ihmiset piti ihan automaationa että jos asuu jossain maassa niin sen kieli pitää osata. Ei tarvitse olla täydellistä mutta aina pitää edes yrittää. Tuo "en osaa, en jaksa, en halua, ei voi vaatia" asenne on ihmeellinen, minulla on jopa ulkomaalla asuva kaveri joka opetteli suomen kielen huvikseen että voisi puhua kanssani muutakin kuin englantia.

Tuossahan on rakenteellinen ongelma, ammattikorkeat ja yliopistot saa rahoituksensa siitä, kuinka monta oppilasta sieltä valmistuu. Maistereista oma raha ja tohtoreista enemmän. Noiden afrikkalaisten kuskaaminen rahoitusmielessä yliopistoon on hullua, tottakai pelkällä paperilla ei saa töitä, eikä todellakaan sillä, jos ei osaa suomea, eikä pysty kommunikoimaan yritysten kanssa rahoituksen saamiseksi, ihan hullua edes ajatella, että yritykset rahottaisi, jos ei pysty puhumaan niiden kanssa, keneltä rahaa pitää pyytää. Akateeminen maailma on jotain ihan muuta, kuin se paperinpala. Vain parhaat pääsee tutkijoiksi ja saa nobelinsa, siinä saa puhua sekä suomea, että englantia ja olla sosiaalinen ja lahjakas. Ei ole tarkoituskaan, että jokainen joka sen paperin saa, saa automaattisesti akateemisen uran, tai pääsee tutkijaksi yritykseen. Lopettakaa epäpätevien ihmisten kuskaaminen yliopistoihin.

No onhan Suonessa vaikka kuinka paljon korkeakoulutettuja ulkomaalaisia hyvässä työpaikassa. Esimerkkinä vaikkapa uuden presidenttimme vaimo. 

Olin pari vuotta sitten antirasismi-koulutuksessa. Siellä oltiin vahvasti sitä mieltä, että suomea ei tarvitse osata, koska töitä löytyy muutenkin. Kysyttäessä, että mitä ne tällaiset työt ovat, niin kouluttaja sanoi, että siivoaminen ja vaatteiden ompelu.

Ok. Jos antirasistinen kouluttaja näin sanoo, niin sitten asia varmasti on näin. Ei ole siis rasismia, että korkeakoulutettu siivoaa.

Koska niillä on moppitukka.

Erilaisuus on rikkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin oli amerikkalainen lääkäri siivoomassa koska ei puhunut suomea. Eipä kauaa tässä maassa viihtynyt...

Ulkomailla lääkäriksi valmistunut suomalainenkaan ei voi kävellä alan töihin Suomessa tuosta vaan. Ja hyvä näin.

Kyllä voi. Suomalaisia joutuu menemään opiskelemaan omalla kustannuksella esim. tsekkeihin koska suomessa ei oteta tarpeeksi opiskelijoita sisään vaan lääkäriliitto pitää jotain kiintiötä. Kun olet valmis niin pääset suomessa heti töihin.

Jos on joku hutumajan pilipali paperi, se ei riitä. Pitää olla aito paperi, osata lukea ja laskea.

Vierailija kirjoitti:

Mutta maisteriopiskelijoiden pitäisi saada myös sitä työkokemusta ja opiskelijana voi olla todella hankala lähteä kesäksi jollekin toiselle paikkakunnalle töihin ja löytää kesäksi itselleen asunto.

Vähän asian vierestä, mutta siis mitä ihmettä? Miksi ihmeessä olisi hankalaa lähteä kesäksi toiselle paikkakunnalla töihin tai löytää asunto? Tai no joo, ehkä vähän hankalaa mutta näinhän se pitää tehdä eikä jäädä käkkimään jonnekin ja voivotella, kun just tällä paikkakunnalla ei ole alan kesätöitä.

Aikanaan luin lakia ja sain todella upean harjottelupaikan Lapista vaikka opinnot olikin Helsingissä. Ja koska opiskelemaan olin tullut Hämeenlinnan läheltä eli muuttanut jo muutenkin, niin ei tuommoinen muuttaminen nyt tunnut missän jos sillä saa kesätyöpaikan.

Jos ei tiedä, että se kesätyöpaikan saaminen on elämän ja kuoleman kysymys, ei sen eteen ehkä osaa tehdä niitä uhrauksia, mitä se vaatii. Onhan se aikamoinen show ja rumba etsiä tilapäinen asunto kesän ajaksi, mielellään valmiiksi kalustettu ja muuttaa sinne tarvittavien henkilökohtaisten tavaroiden kanssa. Ja opiskelupaikkakunnan asunnosta pitää silti maksaa vuokraa. Jos ei tiedä, että ilman kesätyökokemusta on mahdollisesti tuomittu ikuiseen työttömyyteen, niin voi olla vaikea perustella itselleen, miksi pitää lähteä jonnekin kauas, jos siitä jää itselle vähemmän rahaa kuin omalla paikkakunnalla tehtävästä siivoustyöstä. 

Suomessa ei taida tohtoreille niitä töitä olevan muutenkaan ainakaan siinä mittakaavassa, kuin mitä niitä tohtoreita valmistuu. Monellahan se väitöskirja valmistuu työn ohessa ja he jatkavat niissä samoissa hommissa väitöskirjan jälkeenkin. Riippuu vähän alastakin, onko siitä väitöskirjasta yhtään mitään iloa vai onko se pikemminkin työllistymisen este, kun rekryssä katsotaan ylikoulutetuksi. 

Tämä on suuri ongelma, mistä vaietaan. Eikä auta kielen opettelukaan. Esimerkiksi perhesyistä tänne tulleen ei kuitenkaan kannata vastaanottaa matalapalkkatöitä, koska sille tielle jäät, etkä tee asiantuntijatöitä enää koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

No onhan Suonessa vaikka kuinka paljon korkeakoulutettuja ulkomaalaisia hyvässä työpaikassa. Esimerkkinä vaikkapa uuden presidenttimme vaimo. 

Voisiko olla, että Alexin verkostot ovat hieman auttaneet vaimon työllistymistä? Suomessa oikeastaan vain yliopistot palkkaavat halukkaasti vierasmaalaisia.

Suomessa tohtorin töitä on muutenkin vähän. Ei niitä riitä edes kantasuomalaisille. Palkkakin on suht pieni muihin maihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Jopa monet suomalaiset korkeakoulutetut päättäjätkin kuvittelevat, ettei missään muualla osata kouluttaa kuin Suomessa. Kuitenkin suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisessä arvioinnissa siellä ym. joukossa. Lisäksi aina kuvitellaan, että jos ei osaa suomea, ei osaa mitään muutakaan. Kuitenkin on aloja, joilla ei kielellä ole juurikaan mitään tekemistä. Ja monessa suomalaisessa firmassakin käyttökielenä on englanti. Onkohan tämä jonkin asteista protektionismia, että valitaan mieluummin tyhmempi suomalainen kuin todella pätevä ulkomaalainen, jonka ainut negatiivinen puoli on suomen kielen osaamattomuus. Lykätään ulkomaalainen maisteri tai jopa tohtori siivoojaksi tai käsketään opiskella lähihoitajaksi. Paljastaa päättäjän moukkamaisuuden. Ja todennäköisesti myös kielitaidottomuuden eli ei ymmärrä hakijan englannin tai ranskan kielisistä todistuksista höykäsen pöläystä, samoin kuin ei hakijan puheestakaan.

Afrikkalaiset eivät kuulu suomeen