Helsingin sanomat varoittaa lapsettomien erittäin ankeasta vanhuudesta!!!

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Mulla on lapsia, mutta kun tässä itse on jo monisairas, mutta silti "naimisissa" lähes satavuotiaiden vanhempieni kanssa, olen jo omille lapsilleni sanonut, että kun mä menen aikanaan sellaiseen kuntoon, niin köyttäkää mut kottikärryihin kiinni ja kipatkaa lampeen. En omille lapsilleni halua samanalaista elämää kuin mitä mulla nyt on omien vanhempieni kanssa. Toivottavasti Suomessa eutanasia on sallittu siinä vaiheessa, kun itse olen vanhempieni kunnossa. 

Et yhtään dramaattisempaa lähtöä keksinyt?

Häkä on nopea, helppo ja tuskaton. 

Sulle ja myös numerolle 62: No joo, mulla on kyllä jo sellainen arsenaali kaliumkloridia, että sillä lähtee useammaltakin mun kokoiselta ihmiseltä henki. En mä nyt oikeasti tarkoittanut, että lasteni pitäisi syyllistyä rikokseen. Mutta lapseni kyllä ymmärsivät, mitä tarkoitin. 

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Minua jaksaa aina ihmetyttää se, miten monet vapaaehtoisesti lapsettomat eivät ymmärrä mitä lasten hankkiminen oikeasti tarkoittaa. He jotenkin ihmeellisesti näkevät vain sen hetkellisen pikkulapsiajan vastuun ja omien asioiden sivuunlaittamisen ja skaalaavat sen koskemaan vuosikymmeniä. Naurattaa aivan. Ettekö todellakaan tajua miten pienestä ajanjaksosta on kyse? Ettekö käsitä miten suurta lisäarvoa tällaiset lähisukulaiset tuovat elämään? Lapset ovat pieniä vain häviävän pienen hetken. Ylivoimaisesti suurimman osan yhteisestä ajasta nämä "lapset" ovat aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.

Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsellisen lapsivihan tms. takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.

Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Hulluja on ne ihmiset jo

Olen osittain kanssasi samaa mieltä, mutta usein yksinäiset vanhukset kaipaavat nimenomaan niitä omia lapsiaan. Sen sijaan lapsettomat eivät kaipaa omia lapsiaan, koska heillä ei sellaisia ole koskaan ollut. Jos ne lapset asuvat kaukana tai niillä on omat kiireiset ellämänsä, niin ei se soitto silloin tällöin tai käynti vanhusta katsomassa pari kertaa vuodessa poista sen vanhuksen yksinäisyyttä. Suurimman osan ajastaan vanhus kaipaa lapsiaan ja tuntee itsensä yksinäiseksi. Silloinkin, kun on jossain hoivakodissa, missä on mujita ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisivat hyväksyä eutanasian suomessa. Itse olen ainakin halukas ottamaan piikin/pillerin/tms sitten kun en enää pärjää itsenäisesti kotona. Ihmettelen miksi tätä päätöstä ei minulle suoda vaan poliitikot muka tietävät paremmin. kärsi, kärsi niin kirkkaamman kruunun saat. NOT. Ja uskon, että tämän ajatuksen jakaa moni muukin  suomalainen. 

Nyt on muuten Kansalaisaloite-sivulla nimienkeräys eutanasian laillistamiseksi. Kävin itse allekirjoittamassa ja suosittelen muillekin, jotka haluaa määräysvaltaa omaan elämäänsä.

Samalla havitellaan määräysvaltaa iäkkäiden ja sairaiden elämään. Vaivihkaa huijataan tai painostetaan vanhus haluamaan eutanasiaa.

Minkä ihmeen takia tämä argumentti isketään aina pöytään

Mikä olisi se ikä ja mitkä ne sairaudet, joissa eutanasiaa ei voisi enää valita?

T. eri

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kylmä totuus miksi sitten lapset täytyi hankkia ennenvanhaan kolmikymppiseksi mennessä kun piti tiedostaa jo oma vanheneminen ja mahdollisen työn siirtäminen sitten lapselle vielä kun oli voimia.

Milloin ennenvanhaan noin on ollut? Yleensä viimeiset lapset tehtiin yli nelikymppisenä. Tämä "lapset pitää tehdä alle kolmikymppisenä" on nykyajan juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Minua jaksaa aina ihmetyttää se, miten monet vapaaehtoisesti lapsettomat eivät ymmärrä mitä lasten hankkiminen oikeasti tarkoittaa. He jotenkin ihmeellisesti näkevät vain sen hetkellisen pikkulapsiajan vastuun ja omien asioiden sivuunlaittamisen ja skaalaavat sen koskemaan vuosikymmeniä. Naurattaa aivan. Ettekö todellakaan tajua miten pienestä ajanjaksosta on kyse? Ettekö käsitä miten suurta lisäarvoa tällaiset lähisukulaiset tuovat elämään? Lapset ovat pieniä vain häviävän pienen hetken. Ylivoimaisesti suurimman osan yhteisestä ajasta nämä "lapset" ovat aikuisia.

Enpä ole ennen kuulluutkaan, että vanhemman vastuu loppuu pikkulapsiaikaan. Olen lapseton, koska odottamaani halua jälkikasvuun ei koskaan tullut, mutta äitini puheiden perusteella se pikkulapsiaika oli huolettomin osuus vanhemmuudesta. Silloin lapsi oli omissa käsissä. Aikuinen lapsi on omissa käsissään, mutta silti vanhemman lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Minua jaksaa aina ihmetyttää se, miten monet vapaaehtoisesti lapsettomat eivät ymmärrä mitä lasten hankkiminen oikeasti tarkoittaa. He jotenkin ihmeellisesti näkevät vain sen hetkellisen pikkulapsiajan vastuun ja omien asioiden sivuunlaittamisen ja skaalaavat sen koskemaan vuosikymmeniä. Naurattaa aivan. Ettekö todellakaan tajua miten pienestä ajanjaksosta on kyse? Ettekö käsitä miten suurta lisäarvoa tällaiset lähisukulaiset tuovat elämään? Lapset ovat pieniä vain häviävän pienen hetken. Ylivoimaisesti suurimman osan yhteisestä ajasta nämä "lapset" ovat aikuisia.

PASKAA SUOLLAT!

Jos lapsia erehtyy tekemään, kyllä ne ovat sitten koko loppuelämän riesa. Ei se lopu pikkulapsiaikaan. Ihan samalla tavalla kouluikäiset, teinit, aikuiset lapset ja lastenlapset pilaavat elämäsi.

mä en ymmärrä, minkä takia siitä eutanasian sallimisesta kouhkataan nyt niin paljon. Onhan se itsensä tap*aminen nytkin sallittua, ei siihen mitään lakia tarvita. Vai ettekö te uskalla? Kyllä ihminen tietää, koska se lähtö lähenee, niin siitä sitten vaan, kun vielä pystyy.

mie en halluu et vako mennee riekaleiks

Vierailija kirjoitti:

Surullista katsottavaa nuo 35+ siideri valaat töissä. -snip-

kato trolliläskiiigorkin tuli tänne. Ai tatjanatkin teillä on siideri valaita? Ottaako se lapsettomuus noin koville että pitää palstalla loppuun asti huutaa?

Elämänsä voi päättää ihan itse ennen kuin se ankea vanhuus alkaa. Ehkä jopa helpompaa kun ei ole lapsia 

Vierailija kirjoitti:

mä en ymmärrä, minkä takia siitä eutanasian sallimisesta kouhkataan nyt niin paljon. Onhan se itsensä tap*aminen nytkin sallittua, ei siihen mitään lakia tarvita. Vai ettekö te uskalla? Kyllä ihminen tietää, koska se lähtö lähenee, niin siitä sitten vaan, kun vielä pystyy.

Toi pitää paikkansa silloin, jos kroppa hajoaa, mutta pää vielä toimii. Jos taas käy toisinpäin eli kroppa toimii, mutta pää hajoaa, silloin ei ihminen enää ymmärrä, että nyt olisi aika siirtyä ajasta ikuisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

No tämän palstan useimmat mammat tuntuvat vain vihaavan vanhempiaan, rahat pitäisi antaa, mutta ei puhettakaan huolehtimisesta, vaan etsitään laitospaikkaa heti kun mahdollista.

 

Kunhan sinäkin olet vuoden verran juossut vähintään kerran viikossa öisin ja monta kertaa kesken työpäiväsi päivisin vanhempiesi luokse auttamaan heitä milloin missäkin asiassa tai etsimään kotoaan lähtenyttä muistisairasta vanhempaasi pitkin katuja, uskoisin, että sunkin mielesi saattaa muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.

Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Ilmeisesti et ymmärrä että vanhapiika tarkoittaa naimatonta naista. Lapsettomuus on surullista tai sitten ei. Ensimmäisen ihmissuhteen koettuasi voit miettiä lapsia.

Eli siis lapsia pitäisi tehdä, siksi että pitävät sinusta huolta ja hyödyt heistä, ei siksi että haluaisit omia lapsia ja pitäisin heistä huolen?

Parempi, että lapsi saa hyvän perheen kuin sellaisen, joka haluaa lapsestaan hyötyä ja siksi tekee.

Ymmärrän, että lapset tuovat rikkautta ja syitä elää ja jaksaa, he voivat jopa olla tukenasi vanhoina päivinäsi, mutta en ole saanut vauvakuumetta, tai halunnut lapsia vaikka haluaisin haluta. Joskus jopa kadehdin sitä kun toiset haluavat lapsia ja saavat lapsia ja näen heidän onnensa. Silti en vain halua.

Ja rehellisesti: Maailma on liian paha pienille. En halua heidän syntyvän tänne kärsimään..

Siksi olen vela. 

Vierailija kirjoitti:

No tämän palstan useimmat mammat tuntuvat vain vihaavan vanhempiaan, rahat pitäisi antaa, mutta ei puhettakaan huolehtimisesta, vaan etsitään laitospaikkaa heti kun mahdollista.

Vanhempaansa hoitanut vanhempani huolehti omatoimisesti siitä että omille lapsille ei jää samaa taakkaa. Se on puhuttu ja paperille laitettu lakimiehen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvovalintoja. Itse otan mieluummin nämä 70 huoletonta ja vapaata vuotta ja vähän ankeamman lopun.

Minua jaksaa aina ihmetyttää se, miten monet vapaaehtoisesti lapsettomat eivät ymmärrä mitä lasten hankkiminen oikeasti tarkoittaa. He jotenkin ihmeellisesti näkevät vain sen hetkellisen pikkulapsiajan vastuun ja omien asioiden sivuunlaittamisen ja skaalaavat sen koskemaan vuosikymmeniä. Naurattaa aivan. Ettekö todellakaan tajua miten pienestä ajanjaksosta on kyse? Ettekö käsitä miten suurta lisäarvoa tällaiset lähisukulaiset tuovat elämään? Lapset ovat pieniä vain häviävän pienen hetken. Ylivoimaisesti suurimman osan yhteisestä ajasta nämä "lapset" ovat aikuisia.

Hetkellisen pikkulapsiajan? Ei se vanhemman vastuu lopu mihinkään pikkulapsiaikaan. Esimerkiksi 15-vuotiaan teininkin kanssa voi olla melkoista vääntöä ja huolta ja paljon haastavampaa kuin pikkulapsen kanssa. 15 vuotta on kyllä aika iso osa elämästä esimerkiksi väli 30-45. Ei 45-vuotias enää ole mikään nuori huoleton ikä...

En todellakaan halua olla riesa ja rasite lapselleni vanhana. Eli olen samassa asemassa kuin lapsettomat..

On sevverta hyvä eläke, että tuon "lapsen" thaimaasta, täysi-ikäisen toki.