Lue keskustelun säännöt.
Miten saavuttaa sellaisen itsetunnon, ettei oikeasti välitä yhtään siitä mitä muut ajattelee?
Ei välitä ollenkaan siitä mitä muut ajattelee sinun elämäntavasta, elämänvalinnoista, ulkonäöstä, arvoista, kannanotoista, mielipiteistä. Ei juuri edes uhraa ajatustakaan sille, että mitä muut sinusta ajattelevat. Tietenkin siis edellyttäen, että ei tee muille pahaa tai ole ilkeä tms, eli välittää tottakai kuitenkin siitä, ettei loukkaa ketään tai aiheuta kärsimystä muille. Ymmärrätte varmasti mitä ajan takaa. Miten saavuttaa tällaisen hyvän itsetunnon?
Kommentit (488)
Lääkäriä saatan konsultoida, kun hän on minuun verrattuna terveyden asiantuntija, tai insinööriä remonttia suunnitellessa, hän tietänee aiheesta enemmän kuin minä.
Mutta naapurin Sirpa-Pentillä ei pitäisi olla omaan elämääni ja siihen liittyviin valintoihin nähden mitään sellaista salatietoa, joka tekisi hänestä niihin liittyvän asiantuntijan itseni ohi. Niinpä Sirpa-Pentin mielipiteet voi olla mitä vain, ei paina minua. Saatanhan itsekin diagnosoida itselleni vaikka malarian vaikka onkin oikeasti nuhaflunssa, kas kun ei ole riittävästi tietoa ja osaamista, samaan arvoon voi jättää Sirpa-Pentin veikkaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Henkisen heräämisen avulla..
Tuo pitää paikkansa, olen kokenut. Hyvin tervehdyttävä
ja rakkautta aikaan saava kokemus, joka Jumalalle kiitos jäi asumaan minuun.
Kun tarpeeksi kokee tuskaa ja hyljeksintää on valmis ottamaan vastaan
Kaikkivaltiaan rakkautta,
ei tule mieleenkään mitä muut sanovat! Erittäin puhdistavaa ja armollista.
Totta on armahtava rakkaus. Puhdistaa ja elvyttää, auttaa iloitsemaan armosta.
Mä tunnen jotain samaa. Mustakaan ei oo juuri kukaan pitänyt, oon kai liian omillani ja hiukan pitkästynyt useimpien ihmisten kälätykseen jota keskusteluksi kutsutaan. Mut ikä tuo tietyn itsevarmuuden. Siis ei juurikaan piittaa jos ei kelpaa. En jaksa kuunnella enkä leikkiä kiinnostunutta. Harva ihminen on todella kiinnostava mutta on niitäkin sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme kumminkin myös geneettisesti laumaeläimiä. Tutustu vaikka peilisoluihin. Siksi kysymys on hyvin vaikea.
Suuret hahmot ovat monesti tehneet nousun pohjakosketuksen tai ainakin vaikeuksien kautta. Ehkä siellä pimeässä laumasieluisuus murenee monen muun "normaalin" käytösmallin ohella ja paluu tapahtuukin sitten räväkästi ovenkarmit paukkuen. Tietenkin voi myös olla ihan vaan piittaamaton kaheli samalla mekanismilla ilman mitään suuruutta.
Vaikeuksia kohdatessa voi joutua sietämään muiden ihmisten taholta ymmärtämättömyyttä, halveksuntaa, epäasiallista kohtelua tms. Silloin voi oppia, että muut ihmiset eivät aina ole yhtään niin fiksuja tai hyväntahtoisia, että muiden mielipiteet tai reaktiot omiin asioihin kiinnostaisivat yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät mitä ihmiset sinusta ajattelevat?
Moni olettaa tietävänsä ja antaa noiden oletusten ohjailla valintojaan.
Jeesus eheyttää ja antaa hyvän ja juuri oikeanlaisen terveen itsetunnon. Hän antaa ilon sydämeen. Itsetunto ei perustu siihen kuinka hyvä ja taitava ja paljon muita parempi minä olen vaan siihen että Jumala rakastaa minua tällaisena kuin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin ja ihan hullun tärkeä asia itsetunnon kannalta on riittävä uni. Se on kuin yö ja päivä.
Nämä asiat mitkä yleensäkin vaikuttaa hyvinvointiin ja mielialaan vaikuttavat myös itsetuntoon. Kuten myös ravitseva ruoka ja riittävä aktiviteetti jossain muodossa. Voi olla ihan jotain hyötyhommaakin, tai vaikka shoppailua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jeesus eheyttää ja antaa hyvän ja juuri oikeanlaisen terveen itsetunnon. Hän antaa ilon sydämeen. Itsetunto ei perustu siihen kuinka hyvä ja taitava ja paljon muita parempi minä olen vaan siihen että Jumala rakastaa minua tällaisena kuin olen.
Ai niin ja tämä ei siis ole mikään tietotason juttu jota pitää sitten yrittää aivopestä itselleen ja tuputtaa itselleen ja psyykata itseään, vaan se toimii ihan itsenäisesti. Jumala antaa sen ilon sydämeen niin että on hyvä olla. Että Jumala kyllä haluaa auttaa minua eteenpäin. Kannattaa lukea mitä kaikkea Jumala lupaa häneen uskovalle ihmiselle Raamatussa. Sitä kannattaa lukea niin se auttaa tätä hyvää mieltä ja hyvää itsetuntoa muodostumaan. Samoin kuin seurakunnassa käyminen ehtoollisen nauttiminen ja rukoileminen ja pyrkimys Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
Onneksi ikä on tuonut sekä viisautta että itsetuntoa niin ettei turhien tyyppien mielipiteet enää heilauta. Tunnen itseni ja mitä haluan, joten muiden (media, yhteiskunta, sukulaiset) tuputtamat ideaalit eivät vie pohjaa elämältäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et osaa olla yksin vaikkapa kahta päivää ilman että olet jonkun kanssa puhelimessa tai laitat viestejä. Eli kokeile että miten riippuvainen sinä itse olet muista ihmisistä, koska et voi olla vahva jos roikut muissa. Mieti että oletko elämääsi tyytyväinen ja jos et, niin mikä on vialla. Korjaa ne asiat että alat voimaan paremmin. Se voi tarkoittaa hyvin raskaitakin päätöksiä mutta mieti tätä; se on sinun elämä eikä se kuulu muille. Näin minä tein, aina kaikille liikakiltti kiva nainen pisti kaikkien yllätykseksi elämänsä kerralla kuntoon ja muiden suunnittelemat hommat sekaisin ja oman elämänsä kuntoon. Aikaa se vei mutta oli sen arvoista, voin kiikkutuolissa kertoa melkoisia tarinoita😁
Keskity omaan tekemiseen ja tyytyväisyyteen vapaa-ajalla. Työssä muiden ajatukset voivat estää urakehitystä, mutta jos ehtii tehdä haluamiaan asioita muulloin, ei sillä ole väliä.
Jos muut dissaavat uraa, kun ei välitä muista, dissaukset eivät haittaa. Itse ei useinkaan ole voinut päättää, mihin työhön tulee palkatuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikä ja kokemus ainakin itselläni on tuonut itsetuntoa roppakaupalla lisää. Nuorena itseluottamukseni oli ajoittain ihan nollassa, peilasin aina itseäni sen kautta, että mitähän muut ajattelee.
Nyt osaan ja uskallan tehdä itse omat valintani miettimättä turhia.
Mutta onko sellainen tervettä? Jotenkin tuntuu, että sellaiset ihmiset jotka eivät tippaakaan välitä muiden mielipiteistä, ovat aina itsekkäitä, omassa kuplassaan lilluvia sekopäitä.
Ennemminkin on kyse siitä, ettei anna niin paljon painoarvoa muiden, varsinkaan vieraiden mäkättämisille. Mulle on iän myötä tullut sellainen, että vain niiden ihmisten ajatukset itseeni liittyen on tärkeitä, jotka ovat minulle rakkaita. Ei minulla riitä enää voimavaroja murehtia mitä joka ikinen ohi hiihtävä tyyppi minusta mahtaa tuumata.
Tähän auttoi todella paljon se, kun poistuin jo vuosia sitten somesta. Ei tule lueskeltua vieraiden tyyppien typeriä kommentteja ja loukkaannuttua muidenkin puolesta. Olen ihmisten kanssa tekemisissä vain kasvotusten.
Some on vähän sama kuin kävelisi kadulla ja ihmiset huutelisivat koko ajan jotain toisilleen. Sellainen ei ole ihmiselle luontaista kommunikointia, vaan meille luontaista on toimia omissa tiiviissä ryhmissämme.
1. Pidä kehosi kunnossa. Hanki lihaksia enemmän kuin keskivertojantterilla ja jonkinlainen juoksukunto esim cooper 2600 ja yli. Tämä on tärkein, vaikka olisit heikko ja laiha ja vihaat urheilua tämä on tehtävä. Ei tarvitse mennä salille. Käytä oman kehon painoa ja aloita yhdestä toistosta per päivä.
2. Opiskele, mitä tahansa, aina. Kiinasta kirkonkellojen tekoon. Jos ei kiinnosta vaihda, älä lopeta. Älä kerro kenellekään asioistasi näin varmistat sen ettet yritä tehdä vaikutusta muihin.
3. Käytä somea vain vähän esim. opiskeluryhmät.
4. Vältä kaljan lipittelyä ja dokaamista yleensä.
5. Älä harrasta yhden illan suhteita. Fwb on siinä rajoilla. Pidättäydy runkkaamisesta.
6. Älä jahtaa naisia.
7. Hylkää haittaavat ystävät.
8. Tee aina parhaasi, vaikka et aina hommasta tykkäiskään.
9. Jos sinulla on naisystävä, katso ja kuuntele tukeeko hän sinun muutostasi. Jos ei , kts kohta 7.
10. Kohtele naisystävääsi hyvin, mutta älä koskaan tee asioita joita et halua. Kerro selkeasti mitä haluat hänen tekevän.
Näillä on hyvä aloitella ja muistathan ,että et todellakaan onnistu tässä kokoaikaa kyseessä on matka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttaa vain se, että olen riittävän vähän tekemisissä ihmisten kanssa.
Tämä toimii mainiosti! Vähän ihmiskontakteja, vähän harmeja.
Ihmiset älyttömän arkoja olemaan eri mieltä, ja ne jotka porukassa ovat ns.pomoja, ohjailevat laumaa kenen kanssa saa tai ei saa kaveerata. Naisporukat ja -yhdistykset ovat juuri tällaisia. Asenteeni on että itse elän elämääni, itse maksan kuluni, kenelläkään ei ole aihetta kitistä yhtään mistään mitä teen, pidän päällä, tai mitä mieltä olen mistäkin. Ja jos haluaa pitää salaisuudet, yksinkertaisesti ei kerro kenellekään, siis ei kenellekään. Toimii.
Muuten ihan hyvä, ja olen monella tapaa samaa mieltä.
Mutta...
Piileskely muilta ei ole elämää.
Juttu on siinä, että ei tarvi piileskellä, vaan olla sama itsensä kaikkialla.
Jokaista ei miellytä, eikä tarvitsekaan.
Aikaa myöten löytyy ne oikeat ihmiset ympärille.
Ei tosin liene, että niitä on aika vähän.
Stoalaismeininki on jokseenkin suosittu tapa ja sopii vähän jokaiselle.
Ei vouhoteta mitään, ei esitetä mitään, eikä leikitä kuuluvamme mihinkään.
https://www.youtube.com/@thestoicway__/videos
Aiheesta löytyy valtavasti lisää.
Vanhene, ikä tuo mukanaan vapauksia.
Suuret hahmot ovat monesti tehneet nousun pohjakosketuksen tai ainakin vaikeuksien kautta. Ehkä siellä pimeässä laumasieluisuus murenee monen muun "normaalin" käytösmallin ohella ja paluu tapahtuukin sitten räväkästi ovenkarmit paukkuen. Tietenkin voi myös olla ihan vaan piittaamaton kaheli samalla mekanismilla ilman mitään suuruutta.