Miten saavuttaa sellaisen itsetunnon, ettei oikeasti välitä yhtään siitä mitä muut ajattelee?

Se ei välttämättä ole hyvä juttu.

Ihmisellä on tarve kuulua "laumaan" ja itsekästä mulqvistia karsastetaan

Kun ei välitä muista ihmisistä. Se ei ole itsetuntoa. Se on välinpitämättömyyttä. Se on eri asia.

Sisäinen pohdinta itsensä kanssa, että tietää kuka on ja mikä on kohtelu jota toisilta vaatii. Lähtee toiseen suuntaan ikävien ihmisten seurasta. Sanoo aina kun joku kohtelee huonosti, että tuo ei ole ok. Arvostaa itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsin mielestäni noin neljäkymmentävuotiaana tuolle tasolle. En ole paras missään, mutta tiedän ja osaan paljon lähes joka alalta. Mottoni on: kuka sen osaa, jos en minä. Olen kiltti ja kohtelias ihmisille, jotka kohtelevat muita hyvin sekä ystävä hädässä. Ne jotka yrittävät päteä vailla kompetenssia pudotan maan tasalle. Esimiehien kunnioitus on vaikeaa, jos huomaan vaillinaista logiikkaa tai osaamattomuutta. Valitettavasti tämä onkin se suurin ongelma elämässä.

Tässä tekstissä tuo alku on juuri yksi syy, jolla oma itsetuntoni on korkealla. En ole minäkään kaikessa paras, mutta työ tekijäänsä neuvoo ja kun suunnitellen maalaisjäkeä käyttäen tekee uusiakin asioita, huomaa oppineensa yhtä ja toista.

Kun katsoo tuollaisia 20-30 vuotiaita (itse 51), niin huomaa, että heiltä puuttuu maalaisjärki, mitään ei osata tai uskalleta tehdä itse, kaikista vedetään palkokasvi ilmastointijärjestelmään, kaikesta valitetaan ja muista haetaan syyllistä. Tosin nykyään monessa asiassa tulee eteen järjettömätkin viranomaisvaaatimukset ja kiellot.

Eli oma itsetuntoni on kehittynyt ystävällisyydellä muita ihmisiä kohtaan, jolloin saa itsekin vastaan ystävällisyyttä ja positiivisuutta. Muita ihmisiä kohdatessa pitää olla mahdollisesti jopa herkkä ja haavoittuvainen. Jossain taas kova (muttei kovis) esimerkiksi kun päätetään tehdä jotain, niin se tehdään vaikka läpi harmaan kiven. Tämä periksiantamattomuus pohjautuu Pohjalaisesta luonteestani. Yleinen elämänmyönteisyys ja positiivisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos muiden mielipiteet tai näkemykset eivät ikinä hetkauta sinua millään tavalla, niin olet psykopaatti. 

Tai narsisti.

Väittäisin, että narsisti ERITTÄIN välittää siitä, mitä siitä ajatellaan.

Surkeinta siinä on, että kun ne ei voi sitä tietää ja ovat sen takia aina

epävarmoja, opportunistinen moraalittomuus hallitsee koko ihmistä. 

Ne itse pitää sitä hyveenä ja luulevat, että kukaan ei huomaa, miten

ovat teeskenteleviä ressukoita. Paljasta tämä sellaiselle itselleen ja

näet kostonhaluisen ihmisen, koska se on niin iso häpeä, että se ei

kestä sitä yhtään. Kun siltä ottaa sen esityksen alas, jäljelle jää se

pelkkä raunio ja sen paljastuminen on niile sietämätöntä. Sitä ei vaan

tajuta -näköjään- että se itseponteva esitys on eräänlainen peite.

Sellaisella ei ole mitään tekemistä henkisen kypsyyden kanssa,

minkä perään ketjun aloittaja kyselee. Jos tiedät, mikä olet ja kuka

olet, kaikki peräänkysellyt asiat tulee sen myötä itsestään.

Itsevarmuus ja hyvä itsetunto on suora seuraus itsetuntemuksesta.

Kyllä sitä välittää joidenkin mielipiteistä. Läheisten ja niiden joihin luottaa ja joita arvostaa.

Pointti olikin se, ettei välitä satunnaisten tuttujen, vastaantulijoiden tai sellaisten ihmisten, jotka eivät arvosta sinua, mielipiteistä. Sellaisen suuren random ihmisten ja massan, mielipiteistä. 

Kun kävelet tuolla kaduilla, huomaat, että monilla ihmisillä on paha olla itsensä kanssa. He purkavat sitä tuntemattomiin elein, katsein, käytöksellään, joskus sanoin. Ovat ilkeitä täysin tuntemattomille. 

Sama pätee esim.työyhteisöä, jossa hierarkia voi aiheuttaa ikävää käytöstä.

Näistä etenkään ei kannata välittää.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis oikeastaan vähän vinkkejä kaipaisin tähän. Ap

Ota mallia Sanna Marinista.

Vierailija kirjoitti:

Stoalaismeininki on jokseenkin suosittu tapa ja sopii vähän jokaiselle.

Ei vouhoteta mitään, ei esitetä mitään, eikä leikitä kuuluvamme mihinkään.

https://www.youtube.com/@thestoicway__/videos

Aiheesta löytyy valtavasti lisää.

 

Miksei saisi kuulua tai haluta kuulua johonkin? Perustarve mutta myös toimivan yhteiskunnan ominaisuus että ihmiset ovat aktiivisia toimijoita ja osallisia. Jopa tänne kirjoittelu voi antaa tunteen kuulumisesta yhteisöön mikä ei ole huono asia. Eikä taida olla yhteisöä mikä olisi ongelmaton tai häiriötön.

Stoalaisuudessa on paljon hienoa tunteiden hallinnan korostamisessa. Kannattaa silti tutustua muuhunkin ajattelun perintöön ja olla ottamatta mitään mallia liian kirjaimellisesti, koska se luo nopeasti orjuuttavuutta.

 

Miten saavuttaa sellaisen telepatian tason, että tietää mitä muut ajattelevat? Jos sitä ei ole joutuu vain luulevansa tietämään mitä muut ajattelevat, ja mitä huonompi itsetunto on sitä huonommaksi ja merkittävämmäksi muiden itseään koskevat ajatukset kuvittelee ja se on se ongelman ydin. Yleensä ihmisiä ei juurikaan kiinnosta toisten tekemiset ja he hyvin tietävät omasta kokemuksestaan ihmisten olevan varsin virhealttiita ja suuntaavat energiansa omien ongelmiensa korjaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ja siis oikeastaan vähän vinkkejä kaipaisin tähän. Ap

Liisa Keltinkangas-Järvinen Tunne itsesi suomalainen -kirja. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. Koen aina häpeän tunnetta,kun töissä ei mennyt putkeen tms. En tiedä, miten tuosta tunteesta pääsee eroon, kun kaikki muut tuntuvat aina olevan kuin ei mitään..

Oikeasti suurin osa miettii vain omia mokiaan. 

Tein kerran pikkumokan töissä ja yksi miespuolinen öykkäri kailotti siitä tunti tunnilta. Täysin kohtuutonta.

Otin härkää sarvista ja sanoin, että etköhän nyt jo lopeta tai kailotan tästä lähtien viikon ääneen sun jokaista mokaa tunti tunnilta.

Jos et nyt heti usko, niin aloitan sen just nyt ja haista paska!

Jäbä meni ihan mykäksi, punastui tomaatiksi ja luikki pitkin nurkkia. Olinkin kovempi luu kuin kuvitteli :)

Ylipäätään en ajattele omia tai toisten mokia, koska jokainen niitä kuitenkin tekee melkein joka päivä ainakin makrotasolla.

Päähän tuossa poksahtaisi jos alkaa miettimään kaikkea turhan syvällisesti. Hyvä jos pysyy suurimmissa kuvioissa jotenkin raameissa. Armoa itselle ja muille.

 

 

Ei sellaista itsetuntoa ole kenelläkään, että ei välittäisi sitä mitä muut ajattelevat.

Ihminen on sosialinen eläin, zoon politicon, joka elää vuorovaikutuksessa muihin. On pelkästään tervettä ajatella muidenkin tunteita eikä vain omiaan.  

 

Toki toisten sanomiset pitää laittaa oikeisiin mittasuhteisiin, ja kriittinenkin on hyvä olla. Mutta rajansa kaikella tässäkin.

Olemalla riippumaton muiden mielipiteistä, työssä, kotona, elämässä. Sellainen työ jossa ei ole muita vaikuttamassa, sellainen kotielämä jossa muut eivät voi vaikuttaa jne.

EI kaikilla ihmisillä ole laumasielua. Itsekin oppinut tulemaan toimeen omillani, varmasti kuuluisa kotikasvatus ja luotto siihen, että osaan ja mitä en osaa opin. Tosin kyllä tämän näkee monissa ihmisissä, että kapasiteetti ei siihen riitä, joten ollaan hyvin riippuvaisia muista ihmisistä.

Joskus saatan muutaman sekunnin miettiä mitä joku ajattelee tekemisistäni, mutta yleensä en mieti niitä itsekään, joten muutamaa sekuntia myöhemmin olen jo keskittynyt omiin tekemisiini. Siinä kai se asian ydin, keskity siihen mitä olet tekemässä tai mitä haluaisit tehdä? Silloin muiden ajatukset jää miettimättä.

MInulle on usea ihminen sanonut, että haluaisi saman taidon, eli pystyä olla välittämättä muista ja muiden ajatuksista. En ole pitänyt itseäni mitenkään hyvän itsetunnon omaavana.Totta se on, että kun keskittyy omaan elämään ja tavoitteisiin, aina mietin jonkun pyytäessä jotakin mitä vastaan ja onko minulla halua auttaa/ osallistua. Näin rakentuvat oamt rajat ja itsetunto.

Narsisteilla on taas korkea ego, joka on taas aivan eri asia ja kyseessä pelkkä kylmä hyötymistarkoitus muista ihmisistä. Se ei ole hyvää itsetuntoa, vaan kaikkea muuta.

Iän mukana se tulee. Ja tietynlaisen ajatuskuvion. Pitää olla itse tyytyväinen itseensä ja valintoihinsa.

elä tervettä elämää, hyvä ruokavalio ja liikunta. ja sitten yli 70 - ei ole väliä, mitä muut sjattelee. olet vsi  onnellinen kun pystyt mävrlrmään horjumatta ja jos vielä etrlän suri ko paistaa poskiisi ja virkistää, mitä väliä pikkusieluisella ahtaalla ajattelulla, jots  iin monilla tuntuu näin presidentinvaalin alla olevan . mitä väliä - patsi  jos oma ehdokas ei  voitakkaan..............

Vierailija kirjoitti:

Ja siis oikeastaan vähän vinkkejä kaipaisin tähän. Ap

Jos olet itse sinut itsesi ja valintojesi suhteen, se auttaa paljon. Itseltä vaatinut ja vaatii edelleenkin paljon päänsisäistä pohdintaa. Että olen itse sinut valintojeni kanssa. 

Tää ehkä liittyy vähän siihen perinteiseen itsensä rakastamiseen.

En tiedä itsetunnosta, mutta itse ajattelen niin, että parinkymmenen vuoden päästä olemme steikkejä anyway, joten miksi stressata mistään.

Jos tiedät ajattelevasi liikaa muiden sanomisia tai tunteita, luultavasti niin teetkin mutta eroon siitä pääsee vain lopettamalla sen ajattelun, aktiivisesti siis.

Ei se niinkään ole itsetunnosta kiinni.

Itsellä heikko ja aina miellyttänyt muita mutta yli 40 v, en enää jaksanut sitä itsekään, joten otin hieman itsekkäämmän ajattelumallin, itsellehän kaikki täälä elää ja olen lopettanut sen miettimisen mitä muut ajattelee.

Nykyään ajattelen että aivan sama mitä ne ajattelee.

Ja tunnen olevani vapaa.

Heikko itsetunto edelleen on, ei nuo ole sama asia.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan: lopeta välittäminen muiden mahdollisista ajatuksista!