Vaimon eroyllätys

Vierailija kirjoitti:

Kysymyksesi siis on, että miten tulisi suhtautua. No, suhtaudu siihen, että ero tulee. Mieti lapsi-ja rahakuviot kuntoon. Eipä siinä muuta voi. 

AP, avioliitto on aina kahden kauppa. Mieti, missä kohden olet itse töppäillyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä provot ovat mammojenherättäjiä. 

Provo kuitenkin!

Ennen kaikkea on äitipuolien herättäjiä, alkavat heti riehumaan narsisteista kun joku sanoo suoraan sen, mitä suurin osa ajattele: ei ole kivaa, että vieraat ihmiset sotkeentuvat omien lasten elämään.

Kukaan ei varmasti ole päästämässä VIERAITA ihmisiä sekaantumaan lastensa elämään. 

Juuri on oikeudessa murhajuttu, jossa isäpuolta syytetään 4-vuotiaan murhasta ja äitiä taposta. Eerikan murhasivat äitipuoli ja isä yhdessä. Ei näitä olisi tapahtunut, jos VIERAAT ihmiset eivät olisi olleet lapsen elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olivatko asiat sellaisia, että ne olisi pitänyt tajuta sanomattakin, jos kerran ovat "helposti korjattavissa"?"

Hei, nyt joku raja jo tuohon miesvihaan. Jos ei ihan oikeasti ole 15v aikana saanut suutaan auki, niin miksi kukaan olisi tajunnut asian sanomattakin? Me ihmiset nyt kun satumme pitämään samoja asioita hyvinä, huonoina ja neutraaleina. Älä peilaa omaa paskaa ukkoasi ap:n aloituksen kautta.

 

Ei ole ukkoa. Mutta jos aloittaisin suhteen, en kyllä jokaista pikkuasiaa rupeaisi kertomaan, miten haluan sen olevan, koska kyllähän ihmisen pitää olla LUONNOSTAAN jotain sellaista, mitä haluan. Miksei ap luonnostaan tee niitä asioita, joita vaimo toivoo? Ovat liian erilaiset keskenään? Ap pitää vaimoa itsestäänselvyytenä? 

Tuli muuten yksi red flag lisää. Narsisti muokkaa itseään toisen toiveiden mukaan (ollessaan motivoitunut, halutessaan ki

Red flag .narsisti...

Siellä taas yksi kyökki psykologi lisää.

Ei tiedä asiasta mitään. Mutta pitää päästä pätemään. Ja luulottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävää miten negatiivisia kommentteja täällä viljellään. Haluaisin heittää teille kysymyksen: miltä teistä tuntuisi jos elämänne käännekohdassa kysyisitte neuvoja ja vastaukseksi saisitte ivallisia kommentteja ventovierailta ihmisiltä, ketkä eivät tunne teitä millään tapaa? Tai mikä teitä motivoi kirjoittamaan pahantahtoisia kommentteja?

ap

Täältä ei kannata kysyä yhtään mitään. Kerran erehdyin kysymään jotain palkanmaksuun liittyen niin sain kuulla vit tuilua vaikka virhe oli palkanlaskijan. Älä koskaan kysy mitään näiltä elämäänsä kyllästyneiltä kotkilta.

Aika hurjia juttuja monilla. Se etten hyväksy ulkopuolista kasvattamaan lapsiani, ei tarkoita että voisin asiaa estää tai edes yrittäisin.

Minun ykkösprioriteettini on lapset, sen jälkeen vaimo ja viimeisenä minä. Eron jälkeen vaimo tiputetaan pois tuosta välistä.

Tiedän kyllä myös mitä teen jos se tilanne tulee. Kuntoilen entistä ahkerammin, hoidan lapsiani vuorollani, hukutan suruni työhön ja ehkä aloitan uuden harrastuksen. Katkeroituminen tai viinalla läträäminen eivät tule isänä mieleenkään.

ap

9/10 näissä on vaimo huomauttanut ongelmista/yrittänyt puhua asiasta ja mies on kuitannut sen : ei ole ongelma, olet liian huomionhakuinen, mitä sä musta haluat, minä minä minä..noh joku kaunis päivä vaimo ei enää puhu näistä ja sitten käy näin ja mies on toki lekalla päähän saanut että tolleen ykskaks toinen heittää kaiken menemään vaikka vaimo on pyörittänyt talouttaan mieslapsen kanssa x-vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla kävi hieman samankaltaisesti. Kuulemma nyt jo ex-vaimo oli kyllä antanut vinkkejä ja vihjaillut, että kaikki ei ole kunnossa jne jne Se oli se suurin loukkaus, että pitäisi olla jokin ennustaja /selvännäkijä jotta naisen oikkuja voisi tulkita. Jos ei osaa avata suutaan ja kertoa ongelmista niin sitten se menee noin. Yllätyserot ovat mielestäni naisväen keino iskeä vielä kerran ja kunnolla. Läheisyys ja empatia on kadonnut niin voi vähän nostaa itseään parrasvaloihin.

Jos koet, että on hyötyä terapiaan menosta niin mene. Tuskin muuttaa enää mitään. Usko pois, päätös on jo tehty ja tässä alleviivataan vain hänen oikeaa päätöstään pelastaa itsensä synkkyydestä ja surkeasta elämästä. Et tule sieltä mitään saavuttamaan. Todennäköisesti tässä on klassinen tässäkö elämäni nyt on, tätäkö tämä on loppuun asti kyllästyminen ja luovuttaminen. Kantti pettänyt ruuhka

Tavoite saavutettu: kyllä kaikki naiset ovat ihan hirveän, kauhean kamaliauliuliuliuliuli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan eroa sen takia, että on unohdettu matkustella. Silloin ei valiteta, ettei olla matkustettu vaan sanotaan, että hei, ei olla aikoihin matkustettu, mentäisiinkö vaikka Rukalle laskettelemaan. 

Eroon on joku muu syy. 

Niin paitsi jos on viimeiset 20 vuotta ehdotettu että tehtäisiinkö yhdessä näitä minulle parisuhteessa tärkeitä asioita (oli se sitten matkustelu, seksi tai vaikka ruoan laitto), mutta kumppania ei kiinnosta. Siinä vaiheessa alkaa se katkeruuden määrä olla jo sillä tasolla että siinä ei kauheasti enää keskustelut auta.

Silloinhan vastapuoli ON PUHUNUT, jos on 20 vuotta ehdottanut. Ei silloin voi sanoa, etteikö olisi puhunut. Tämänhän piti tulla täysin puskista. 

Itselläni on takana kaksi "yllätysshokkieroa" miehelle. Just joo. 

Tapaus yksi: Olin useamman kuukauden pyytänyt miestä puhumaan vakavasti kanssani. Olin kirjoittanut kirjeen. Olin sanonut ihan suoraan, että meille tulee ero, jos emme puhu. Olin sanonut ilman mitään puhumissessiota, etten pidä miehen lisääntyvästä tissuttelusta. Hän kuulemma voisi olla juomatta, jos haluaisi. Noin neljä kuukautta yritin puhua, ehdottaa puhumista jne. Emme olleet (vielä) naimisissa, joten en jaksanut yrittää enempää, kun muutenkin korjattavaa olisi ollut paljon (mies oli kontrolloiva ja henkisesti väkivaltainen). Seuraavat neljä kuukautta olin hiljaa. MIes ehkä kuvitteli, että kaikki on nyt hyvin, mutta minä vaan en välittänyt enää. Sitten ilmoitin erosta. Mies olisi halunnut puhua. Minä en.

Tapaus kaksi: jostain syystä mies alkoi pitää minua itsestäänselvyytenä. Sitä oli jatkunut jo aika pitkään. Olin muutaman vuoden ehdotellut kaikenlaista ja ilmaissut suoraan sitä, etten voi hyvin eivätkä tarpeeni täyty. Oli keskustelu, jossa yritin vielä keskustella miehen kanssa. Hän ei suostunut edes sanomaan rakastavansa minua. Sanoin, että tarvitsen paljon enemmän ja tarvitsen jotain sellaista, mitä meillä oli suhteemme alussa ja olin valmis sellaiseen. Tuttu mies lähestyi minua, ihastuin. Jätin lennosta tämän ensimmäisen ja siirryin seuraavan mukaan. Mies järkyttyi, alkoi pommittaa kertoen rakastavansa suuresti ja oli täysin traumatisoitunut lähdöstäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä siihen on joku syy ettei se vaimo puhu ongelmista. Ehkä hän kokee ettei siitä ole apua?

 

Niin pitkään kun kumpikaan ei ole käynyt vieraissa on usein molemmilla peiliin katsomista.

Tämä on peruja vaimon lapsuuden kodista. Siellä ei puhuttu mistään.

ap

 

Tästä minulla on nyt vain sinun väitteesi.

AP, mitähän mahtaisi vaimosi kirjoittaa tähän ketjuun ko. asiasta? Kenties hänen versionsa olisi aivan erilainen kuin sinun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymyksesi siis on, että miten tulisi suhtautua. No, suhtaudu siihen, että ero tulee. Mieti lapsi-ja rahakuviot kuntoon. Eipä siinä muuta voi. 

AP, avioliitto on aina kahden kauppa. Mieti, missä kohden olet itse töppäillyt.

Aina ei ole kyse siitä, että molemmat töppäilevät. Väkivaltainen puoliso voi olla sitä yksin. Laiminlyövä puoliso voi olla sitä yksin. Pettävä voi olla sitä yksin. Jne jne. 

Tosin ap on osoittanut, että vikaa löytyy myös hänestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä provot ovat mammojenherättäjiä. 

Provo kuitenkin!

Ennen kaikkea on äitipuolien herättäjiä, alkavat heti riehumaan narsisteista kun joku sanoo suoraan sen, mitä suurin osa ajattele: ei ole kivaa, että vieraat ihmiset sotkeentuvat omien lasten elämään.

Kukaan ei varmasti ole päästämässä VIERAITA ihmisiä sekaantumaan lastensa elämään. 

Juuri on oikeudessa murhajuttu, jossa isäpuolta syytetään 4-vuotiaan murhasta ja äitiä taposta. Eerikan murhasivat äitipuoli ja isä yhdessä. Ei näitä olisi tapahtunut, jos VIERAAT ihmiset eivät olisi olleet lapsen elämässä.

Nämä eivät ole vieraita vaan vanhemman puolisoita. Ja jos se itse vanhempi olisi ollut päästään terve, tuollaisia kumppaneita ei olisi ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjia juttuja monilla. Se etten hyväksy ulkopuolista kasvattamaan lapsiani, ei tarkoita että voisin asiaa estää tai edes yrittäisin.

Minun ykkösprioriteettini on lapset, sen jälkeen vaimo ja viimeisenä minä. Eron jälkeen vaimo tiputetaan pois tuosta välistä.

Tiedän kyllä myös mitä teen jos se tilanne tulee. Kuntoilen entistä ahkerammin, hoidan lapsiani vuorollani, hukutan suruni työhön ja ehkä aloitan uuden harrastuksen. Katkeroituminen tai viinalla läträäminen eivät tule isänä mieleenkään.

ap

Mene terapiaan. Sinun kuuluu tulla ensimmäisenä itsellesi. Lapsesi tulee tulla ensimmäiseksi itselleen ja vaimosi itselleen. Vain siten voidaan muodostaa terveitä perhesuhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävää miten negatiivisia kommentteja täällä viljellään. Haluaisin heittää teille kysymyksen: miltä teistä tuntuisi jos elämänne

käännekohdassa kysyisitte neuvoja ja vastaukseksi saisitte ivallisia kommentteja ventovierailta ihmisiltä, ketkä eivät tunne teitä millään tapaa? Tai mikä teitä motivoi kirjoittamaan pahantahtoisia kommentteja?

ap

Dude. Oletko ensimmäistä kertaa internetissä?

Tämä vauva on kyllä niin toksinen paikka. Ennen täällä pystyi käymään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Joskus oli hauskaa rölläilyä, mutta nykyään meininki mennyt ihan lapselliselle tasolle. Kertoo kyllä varmaan ihmisten pahasta olosta tai osa kommentoijista kyllä varmaan on ihan kehitysvammaisia.

On olemassa paikka, missä näistä asioista voi puhua ja saa apua, nimittäin miessakit.fi

Vierailija kirjoitti:

Ja jälleen yksi mies, jolle kaikki tuli yllätyksenä. Suomeksi: on varmasti kertonut mihin ei ole tyyyväinen ja mihin toivoisi muutosta, muttet ole ottanut vakavasti. Miehelle kun pitäisi rautalangasta vääntää ja lekalla takoa - eikä sekään yleensä auta. Sitten ihmetellään "yllätyseroa".

Ei kaikki kerro. Olettavat vaan että toinen tajuaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja jälleen yksi mies, jolle kaikki tuli yllätyksenä. Suomeksi: on varmasti kertonut mihin ei ole tyyyväinen ja mihin toivoisi muutosta, muttet ole ottanut vakavasti. Miehelle kun pitäisi rautalangasta vääntää ja lekalla takoa - eikä sekään yleensä auta. Sitten ihmetellään "yllätyseroa".

Tässä tapauksessa kuitenkin nainen itsekin myöntänyt että hänen puhumattomuutensa on ollut ongelma eli ei ole kertonut. Luitko vain otsikon vai onko lukutaidossasi vika?

Ei ne erot niin kauheita ole. Avioliitot pitäisi solmia vain määräaikaisiksi.  Uutta putkeen ja uusi elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävää miten negatiivisia kommentteja täällä viljellään. Haluaisin heittää teille kysymyksen: miltä teistä tuntuisi jos elämänne käännekohdassa kysyisitte neuvoja ja vastaukseksi saisitte ivallisia kommentteja ventovierailta ihmisiltä, ketkä eivät tunne teitä millään tapaa? Tai mikä teitä motivoi kirjoittamaan pahantahtoisia kommentteja?

ap

Palstailevien miesten kanssa on se ongelma, että huonosti käyttäytyvä 99% on pilannut muiden maineen. Miehet ovat täällä oksentaneet naisvihaansa palstailevien naisten niskaan niin kauan, ettei kukaan jaksa luottaa enää asiallisesti käyttäytyvään mieheen. Yleensä sellaiselle kun menee tosissaan ja asiallisesti vastailemaan saakin vastaukseksi jonkun trollioksenuksen kun on mennyt kävelemään ansaan.

Kiitos. Jotain tällaista oletankin olevan

AP, vastaus kysymyksiisi löytyy paremmin terapeutin luota kuin palstoilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jälleen yksi mies, jolle kaikki tuli yllätyksenä. Suomeksi: on varmasti kertonut mihin ei ole tyyyväinen ja mihin toivoisi muutosta, muttet ole ottanut vakavasti. Miehelle kun pitäisi rautalangasta vääntää ja lekalla takoa - eikä sekään yleensä auta. Sitten ihmetellään "yllätyseroa".

Tässä tapauksessa kuitenkin nainen itsekin myöntänyt että hänen puhumattomuutensa on ollut ongelma eli ei ole kertonut. Luitko vain otsikon vai onko lukutaidossasi vika?

Ei kai erossa kannata pistää paukkuja syyllisyyden etsintään, vaan tilanteen ratkaisemiseen: joko eron peruminen, jos sille on perusteet tai mahdollisimman sujuva ero.

Henkisen väkivallan kokeneena voin todeta, että olisin hyvin voinut myöntyä miehen väitteeseen siitä, etten ole puhunut lapsuuskotini ongelmien vuoksi ihan vaan säästyäkseni pahemmalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jälleen yksi mies, jolle kaikki tuli yllätyksenä. Suomeksi: on varmasti kertonut mihin ei ole tyyyväinen ja mihin toivoisi muutosta, muttet ole ottanut vakavasti. Miehelle kun pitäisi rautalangasta vääntää ja lekalla takoa - eikä sekään yleensä auta. Sitten ihmetellään "yllätyseroa".

 

Kun erohalusta noin ilmoitetaan niin silloin ollaan todella valmiita eroamaan. Ei siinä auta enää, että lupaan jatkossa aina tyhjentää astianpesukoneen. Jos nämä "viat" mitä nainen on listannut, ovat aiheuttaneet jatkuvia riitoja niin silloin se on voinut ehkä vaikuttaa tunteisiin. Muuten tuollainen syiden listaaminen on vaan juuri sitä; syiden listaamista, koska pitää olla joku syy.

Oikea syy on: rakkaus on poissa. Halua ei ole olla yhdessä. Ei haluta läheisyys, eikä yhteinen harrastaminen. Ärsytyskynnys on valahtanut alas, joten siitä se pitkä vikalista.

Syy ja seuraus: rakkaus häviää kun kunnioitus toista kohtaan häviää, jos toinen ei tee mitään perheen ja parisuhteen eteen.

Vaimollasi on uusi hoito kierroksessa, siitä johtuu haluttomuus puhumiseen koska hänen näkökulmastaan puhuminen on turhaa, ei ole mitään mitä voisit sanoa joka saisi hänet t untemaan toisin uutta hoitoaan kohtaan. 

Otan osaa.