Vaimon eroyllätys
Meillä on kaksi alle kouluikäistä tyttöä ja olemme olleet yhdessä 15 vuotta. Sanomatta selvää, että lasten jälkeen yhteinen aika on ollut kortilla ja jäätyäni työttömäksi viime kesänä, myös taloutemme ob ollut tuuliajolla. Nyt toki takaisin työelämässä, mutta syksy oli kuluttava monella tapaa.
kuukausi sitten vaimoni tiputti pommin ja kertoi, että hänellä ei enää ole romanttisia tuntemuksia minua kohtaan ja muutenkin vikalista oli pitkä.
Aloitimme pariterapian, mutta vaimoni sanoo että tekee sen vain lasten takia. Itse olen sydän vereslihalla, minkä lisäksi huoli lapsista ja mahdollisesta tulevasta arjesta mietityttää.
Suurin ongelmamme on vaimon puhumattomuus ja tämän hän on itsekin myöntänyt. Tunnen surun lisäksi vihaa siitä, miten rakastamani puoliso ja lasteni äiti on niin itsekäs, että ei ole avautunut näin vakavasta asiasta aiemmin ja nyt kaikki on vaakalaudalla. Kyse on siis todella pienistä asioista, jotka ovat kasaantuneet. Asioita, jotka olisin helposti voinut tehdä toisin jos vain olisin tiennyt.
Miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua? Koen oloni petetyksi ja loukatuksi.
Kommentit (226)
Tiedostan varsin hyvin haasteet mitä meillä on, mutta en minä mikään ajatusten lukija ole. Pidän kohtuuttomana, että näin suurista asioista ei puhuta ääneen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on naisen laatima provo.
Niin on. Miten muka töissä oleva mies, pystyis kirjoittelemaan palstalle keskellä päivää?
Olet ääliö ap !
Nyt on mahdollista tehdä elämällä jotain. Tuota voi pitää hyvänä asiana kun ei jämähdä samaan.
Teen asiantuntijatyötä, joten pystyn itse suunnittelemaan päiväni.
ap
Kysymyksesi siis on, että miten tulisi suhtautua. No, suhtaudu siihen, että ero tulee. Mieti lapsi-ja rahakuviot kuntoon. Eipä siinä muuta voi.
Teitkö kotityöt, kun olit työttömänä?
Ei kanata käyttää energiaa mihinkään terapioihin koska vaimosikaan ei halua enää jatkaa kanssasi, varmaan ihastunut toiseen tms
Vierailija kirjoitti:
Kysymyksesi siis on, että miten tulisi suhtautua. No, suhtaudu siihen, että ero tulee. Mieti lapsi-ja rahakuviot kuntoon. Eipä siinä muuta voi.
Raha-asiat ja käytännön kuviot saa toki järjestettyä. Se kannattaako yrittää vai heittää ydinperhe roskakoriin ensimmäisen kriisin kohdalla on asia minkä kanssa painiskelen. Jo pelkästään lastenkin takia haluaisin uskoa, että asioihin voi aina vaikuttaa. Tai ainakin, että kannattaa taistella. Se mikä käytännössä on paras tapa lähestyä asiaa, kun puolisosta paljastuu tällainen puoli, on asia erikseen.
Ollakko itsekin viileä ja antaa puolison maistaa omaa lääkettä vai yrittää olla entistä lempeämpi.
ap
Miksei terapia voisi auttaa? Katkeruuden tunnetta puolin ja toisin voidaan työstää, jos oletus on ettei toinen kuitenkaan ilkeyttään ole tekemätön tai puhumaton.
Hei sillä on jo uusi mies, siksi sitä eroa halutaan. Nyt vaan haluaa, että asiat menisi niin ettei käy ilmi, että toinen mies on ollut jo avioliiton aikana. Merkit on selvät.
Opettelehan elämään ihan omillasi.
Mulla on tilanteessani paljon samaa, puoliso ei puhunut kunnes oli jo liian myöhäistä. Kyllä tuo minulle aito yllätys oli.
Voimia ap. Eroaminen näin on inhottavimpia tilanteita missä olen ikinä ollut. Kirjoittaisin pidempään vertaistukevaa viestiä, mutta en nyt ehdi. Toivon että vaimosi heräisi terapiassa näkemään menetykset, eikä tahtoisi enää erota.
N34
Vierailija kirjoitti:
Ei kanata käyttää energiaa mihinkään terapioihin koska vaimosikaan ei halua enää jatkaa kanssasi, varmaan ihastunut toiseen tms
Ihastuneilla ne syytökset ovat hatusta vedettyjä, ap selvästi tietää, miten on mokaillut muttei ole välittänyt. Voi se terapointi kohentaa välejä eron jälkeen.
On ok kokea itsensä tuollaisessa tilanteessa petetyksi ja loukatuksi. Kunhan enin tunnekuohu helpottaa, on aika tarkastella, mitä tapahtui. On ihmisiä, jotka eivät osaa ilmaista itseään vaan toivovat toisen tietävän heidän ajatuksensa ja aikeensa sanomatta. Jos vaimosi ei ole tällainen, on todennäköistä, ettet osaa kuunnella. Kuunteleminen on yhtä lailla tärkeä tai jopa tärkeämpi taito. Yleensä näissä kummassakin taidoissa ihmisillä on kehittymisen varaa, joten suosittelen itsetutkiskelua joka tapaukessa.
Hieno juttu, että aloitatte pariterapian! Vaikka parisuhteenne ei jatkuisikaan, teillä on yhteinen tehtävä vanhempina. Sen kannalta olisi hyvä saada kommunikointiasiat kuntoon. Voimia vaikeaan tilanteeseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymyksesi siis on, että miten tulisi suhtautua. No, suhtaudu siihen, että ero tulee. Mieti lapsi-ja rahakuviot kuntoon. Eipä siinä muuta voi.
Raha-asiat ja käytännön kuviot saa toki järjestettyä. Se kannattaako yrittää vai heittää ydinperhe roskakoriin ensimmäisen kriisin kohdalla on asia minkä kanssa painiskelen. Jo pelkästään lastenkin takia haluaisin uskoa, että asioihin voi aina vaikuttaa. Tai ainakin, että kannattaa taistella. Se mikä käytännössä on paras tapa lähestyä asiaa, kun puolisosta paljastuu tällainen puoli, on asia erikseen.
Ollakko itsekin viileä ja antaa puolison maistaa omaa lääkettä vai yrittää olla entistä lempeämpi.
ap
Niin. Että aattelit, että pelaamalla jotain pelejä homma paranee? Kaiveleppa vähän muistiasi olisiko kuitenkin, että ei ole ihan seEKa kriisi teidän liitossa?
Sovi että jatkatte seksin harrastamista niin kauan kuin tarvitset. Vaimo ei eron aloittajana voi asiaa yksipuoleisesti päättää.
Ehkä siihen on joku syy ettei se vaimo puhu ongelmista. Ehkä hän kokee ettei siitä ole apua?
Niin pitkään kun kumpikaan ei ole käynyt vieraissa on usein molemmilla peiliin katsomista.
Vaimosi on päättänyt ettei halua jatkaa kanssasi, siihen mikään terapia auta.