Vaimon eroyllätys
Meillä on kaksi alle kouluikäistä tyttöä ja olemme olleet yhdessä 15 vuotta. Sanomatta selvää, että lasten jälkeen yhteinen aika on ollut kortilla ja jäätyäni työttömäksi viime kesänä, myös taloutemme ob ollut tuuliajolla. Nyt toki takaisin työelämässä, mutta syksy oli kuluttava monella tapaa.
kuukausi sitten vaimoni tiputti pommin ja kertoi, että hänellä ei enää ole romanttisia tuntemuksia minua kohtaan ja muutenkin vikalista oli pitkä.
Aloitimme pariterapian, mutta vaimoni sanoo että tekee sen vain lasten takia. Itse olen sydän vereslihalla, minkä lisäksi huoli lapsista ja mahdollisesta tulevasta arjesta mietityttää.
Suurin ongelmamme on vaimon puhumattomuus ja tämän hän on itsekin myöntänyt. Tunnen surun lisäksi vihaa siitä, miten rakastamani puoliso ja lasteni äiti on niin itsekäs, että ei ole avautunut näin vakavasta asiasta aiemmin ja nyt kaikki on vaakalaudalla. Kyse on siis todella pienistä asioista, jotka ovat kasaantuneet. Asioita, jotka olisin helposti voinut tehdä toisin jos vain olisin tiennyt.
Miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua? Koen oloni petetyksi ja loukatuksi.
Kommentit (226)
Voisitko nyt avata vähän enemmän tuota tilannetta? Tuskin tässä mistään sellaisesta on kyse, että tiskikone jäi tyhjentämättä. Puhut kuitenkin, että pikkujutuista on kyse. Jotenkin todella ristiriitaista. Ei voi olla pikkujutuista kyse, jos toinen ei uskalla ilmaista tyytymättömyyttään ja noista kasvaa sellainen puro, että kaikki tunteet kuolee.
Muuten jää kuva, että olet sellainen tyypillinen mies, jolle ero tulee puskista, vaikka vaimo on vuosia ja vuosia yrittänyt ottaa epäkohtia esille. Eli siis miesten kielellä nalkuttanut sille miehelle, koska ei ole onnellinen.
Ehdota vaimolle anaaliseksiä, se piristää kuivahtaneen seksielämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset sairastuvat fyysisesti ja psyykkisesti onnettomissa = henkisesti ja usein fyysisestikin kuormittavissa oloissa. Toki miehetkin, mutta miehet eivät välitä siitä vaan etäännyttävät itsensä ongelmista alkoholilla tai sairaalloisella treenaamisella ja sitten kuolevat ennenaikaisesti.
Onko siinä jotain vikaa, että nainen haluaa välttyä tuollaiselta? Eloonjäämisvietti toimii.
Ikäänkuin miesten enemmistössä ei ole muita kuin alkoholisteja ja himourheilijoita? Varsinkaan nuoremmissa nykymiehissä jotka juovat vähemmän alkoholia ja ovat terveystietoisempia kuin vanhempansa?
Ihminen on sarjamonogaaminen olento ja suhteista erotaan ihan vaan sen takia että ne tylsistyy ajan kuluessa. Ei siihen välttämättä mitään muuta tarvita, että suomalainen nainen eroaa nykyään.
Tämän kun tiedostaa jo etukäteen, niin on helpompaa vain seurustella eri osoitteissa ilman lapsia. Tulevan todella varman eron myötä on kaikki miljoona kertaa helpompaa.
Uuden kumppaninkin saa helpommin kun on oma kämppä ja ei ole lapsia ja exää riesana kuvioissa.
Minusta on alkanut tuntua että ihmiset keskimäärin ovat ongelmakimppuja ja kykenemättömiä tunnistamaan omia tunteitaan, vaikuttimiaan ja toimintatapojaan. Onnekkaita ovat ne jotka saavat kotoa hyvän mallin. Sen vaikutus on todella suuri.
Kaikki voivat kyllä työstää itseään, mutta osalle se vaatii enemmän työtä kuin toisille. Hienoa on, jos saa kotoa mallin että muihin ihmisiin voi luottaa ja muiden kanssa jaetaan asioita, eikä mallia jossa itsen ja muiden pitää koko ajan todistaa olevansa sen vaivan arvoinen, mitä jokainen ihmissuhde vaatii.
Ehkä pääsette tästä yli ja suhteenne paranee, ehkä eroatte. Hae apua miessakeista tai eroseminaarista tai vaikka työpsykologilta.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika
Vielä sinä vaj*kki olet täällä?
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen yksi mies, jolle kaikki tuli yllätyksenä. Suomeksi: on varmasti kertonut mihin ei ole tyyyväinen ja mihin toivoisi muutosta, muttet ole ottanut vakavasti. Miehelle kun pitäisi rautalangasta vääntää ja lekalla takoa - eikä sekään yleensä auta. Sitten ihmetellään "yllätyseroa".
Siinä taas yksi nainen joka kuvittelee kaikkien naisten kertovan kaiken selkeästi. Totuus on, että te naiset ilmaisette itseänne usein todella epäselvästi ettekä edes itse aina tiedä mitä tarkoitatte. Toki poikkeuksellisia naisikin löytyy, mutta iso osa on juuri tuollaisia kuin kuvailin. PISTE.
Mieti ap, sulla on koko maailman pillut nyt tarjolla, ainakin teoriassa.
Et aikas lailla hyvääkin näkisin sun tilanteessa.
Hienosti täällä vedetään johtopäätöksiä, ja alapeukutetaan, kun vastaus onkin ihan eri, kuin oli odotettu. Vaikka ap:n vaimo on itsekin myöntänyt puhumattomuutensa, sekin väännetään kivasti ap:n syyksi. Puhumaton puoliso on minusta ihan hel***in huono asia. Muutenkaan parisuhde ei ole sitä, että miehen kuuluu yksin vastata keskinäisestä kanssakäymisestä, kiikuttaa kukkia ja kuohuviiniä, viedä ravintolaan ja lomille. Miksei se vaimo voisi tehdä aloitteita? Tästäkin taas voimaantuneet naiset saavat syyn alapeukuttaa, mutta siitä vaan. Toimiva parisuhde vaatii panostusta molemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Mieti ap, sulla on koko maailman pillut nyt tarjolla, ainakin teoriassa.
Et aikas lailla hyvääkin näkisin sun tilanteessa.
Hahah. Siitä vaan tinderiin verkot vesille. Voi sitten jonkun ajan päästä tulla itkemään, kuinka tulee vaan huonoja matcheja.
Miltä tuntuu olla saivarteleva kusipää?
Vierailija kirjoitti:
Hienosti täällä vedetään johtopäätöksiä, ja alapeukutetaan, kun vastaus onkin ihan eri, kuin oli odotettu. Vaikka ap:n vaimo on itsekin myöntänyt puhumattomuutensa, sekin väännetään kivasti ap:n syyksi. Puhumaton puoliso on minusta ihan hel***in huono asia. Muutenkaan parisuhde ei ole sitä, että miehen kuuluu yksin vastata keskinäisestä kanssakäymisestä, kiikuttaa kukkia ja kuohuviiniä, viedä ravintolaan ja lomille. Miksei se vaimo voisi tehdä aloitteita? Tästäkin taas voimaantuneet naiset saavat syyn alapeukuttaa, mutta siitä vaan. Toimiva parisuhde vaatii panostusta molemmilta.
Jos se puoliso on puhumaton ja ihan perseestä niin olisiko se ero niin kauhean huono asia?
Ja todellakin totta, hyvä parisuhde vaatii kaksi ihmistä tekemään hommia sen eteen, mutta yksikin ihminen pystyy pilaamaan parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ap, sulla on koko maailman pillut nyt tarjolla, ainakin teoriassa.
Et aikas lailla hyvääkin näkisin sun tilanteessa.Hahah. Siitä vaan tinderiin verkot vesille. Voi sitten jonkun ajan päästä tulla itkemään, kuinka tulee vaan huonoja matcheja.
Miksi vaan läskit yh:t matchaa?
Meillä meni siis todella hyvin ennen lapsia. Olimme hyvä tiimi. Teimme paljon asioita yhdessä ja viihdyimme toistemme seurassa. Nukuimme iho ihoa vasten ja tuntui kuin olisimme luotuja toisillemme. Lasten ja tukiverkoston puutteen myötä tuo dynamiikka särkyi emmekä ole löytäneet yhteistä aikaa, minkä vuoksi yhteys ei ole entisenlainen.
Koen epäonnistuneeni tässä asiassa, mutta silti tuntuu rajulta vaimon voimakas reaktio asiaan.
Arvostan teitä jotka jaatte omia kokemuksianne, mutta samaan hengenvetoon haluaisin todeta, että nämä tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä, eikä suoraan peilattavissa muiden suhteisiin.
ap
"Pitkä vikalista. Asioita joita olisin voinut tehdä toisin".
Kerro nyt muutama esimerkki.
Työttömyys oli luultavasti se viimeinen pisara, ei rahan takia, vaan koska vaimo joutui tekemään kaikki kotityöt vaikka sinä olit kotona. Ja siitä seurasi päätös avioerosta.
Tämä on minun arvaukseni.
Enkä myöskään haluaisi tehdä tästä mitään sukupuolten välistä kamppailua, mutta kieltämättä jos olisin tehnyt saman vaimon ollessa aivan loppu kotona pienten tyttöjemme kanssa ilman tietoa tulevista työkuvioista, olisi reaktiot ollut täälläkin hyvin erilaisia.
Minussa on varmasti vikoja. En ole täydellinen ihminen, mutta koen kohtuuttomana, että minun pitäisi pienten lasten isänä samaan aikaan kyetä lukemaan vaimoni ajatuksia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miehenä lisääntyä länsimaissa ainoastaan, jos lapsen saaminen on elämän tärkein asia, jonka tekisit silti jos pystyisit katsomaan "kristallipallosta" etukäteen, että tämä tulee johtamaan parisuhteen tuhoutumiseen ja tulevaan eroisyyteen lapsen synnyttyä joidenkin vuosien päästä.
Yksiaivoinen loppuelämän kestävä parisuhde ei ole millään tavalla varma asia meidän kulttuurissa.
"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 7080 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.Naiset ovat aktiivisempia.
Yksi ero on myös suhtautuminen uskottomuuteen. Nainen tyypillisesti pettää ja lähtee tämän uuden matkaan. Mies saattaa tyytyväisenä pyörittää kahta naista vaikka vuosia, ilman aikomustakaan lähteä tai tunnustaa. Ehkä se omalla tavallaan kielii sitoutumisesta liittoon, mutta ei välttämättä terveellä tavalla, vaan kulissiin takertumisesta rehellisen ja aidon ihmissuhteen rakentamisen kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Enkä myöskään haluaisi tehdä tästä mitään sukupuolten välistä kamppailua, mutta kieltämättä jos olisin tehnyt saman vaimon ollessa aivan loppu kotona pienten tyttöjemme kanssa ilman tietoa tulevista työkuvioista, olisi reaktiot ollut täälläkin hyvin erilaisia.
Minussa on varmasti vikoja. En ole täydellinen ihminen, mutta koen kohtuuttomana, että minun pitäisi pienten lasten isänä samaan aikaan kyetä lukemaan vaimoni ajatuksia.ap
Eihän sinun tarvitsekaan. Tuskin syy on oikeasti siinä. Vaimosi haluaa nyt erota, syystä tai toisesta, se on tosiasia ja hänen perustelunsa omalla tavallaan epäolennaisia.
Vierailija kirjoitti:
Enkä myöskään haluaisi tehdä tästä mitään sukupuolten välistä kamppailua, mutta kieltämättä jos olisin tehnyt saman vaimon ollessa aivan loppu kotona pienten tyttöjemme kanssa ilman tietoa tulevista työkuvioista, olisi reaktiot ollut täälläkin hyvin erilaisia.
Minussa on varmasti vikoja. En ole täydellinen ihminen, mutta koen kohtuuttomana, että minun pitäisi pienten lasten isänä samaan aikaan kyetä lukemaan vaimoni ajatuksia.ap
No, nyt se ei enää vaadi ajatustenlukua. Mitä siinä listassa on? Myöskään me emme ole ajatustenlukijoita!
Itse olen sanonut, koska se on totuus eikä mitään erolla uhkailua. Silloin, kun ollaan jo ihan oikeasti viittä vaille erossa ja tietää, että todella toteuttaa sen, mutta on vielä valmis antamaan tämän viimeisen mahdollisuuden.
Ihan samoin on ok treffailussa kertoa omat deal breakerit ja riman korkeus. Mitäpä eroa sillä on kertoa se suhteessa. Voithan sinä avioliitossakin sanoa, että eroat, jos mies pettää sinua, vaikkei sillä hetkellä mitään sellaista olisikaan ilmassa. Eikö sitten voisi sanoa, jos on ihan akuuttina olemassa joku asia, joka johtaa eroon?