Kokemuksia - omakotitalo haja-asutusalueella? Hyvät ja huonot puolet?

Haja-asutusalueella on susia, joita ei ole kaupungin keskustassa.

Siis haja-asutusalueella eläminen on todellakin ihan eri asia siellä 40min ajomatkan päässä lähimmästä taajamasta ja kilometrien päässä naapurista, kuin jossain muutaman kilsan päässä taajamasta ja sen palveluista. Jotkut mieltää haja-asutusalueella asumiseksi jopa sellaisessa isohkossa kylässä/pienessä taajamassa asumisen, siis paikassa jossa on kuitenkin katuvalot, joku päiväkoti ja vähintäänkin luistelurata. 

Toisaalta kaupungissakin on aivan eri asia asua jossain ihan ydinkeskustassa tai edes kerrostalolähiössä kuin sopivan väljästi rakennetulla omakotialueella. 

Näistä on aivan mahdotonta keskustella, kun osa puhuu aina aidasta ja toinen aidanseipäästä kirjaimellisesti. Ja osa vetää ihan puolustuskannalle heti, haukkuen kaikki muut vaihtoehdot kauheiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksin puolison kanssa ehkä. Lapsia saisi olla kokoajan kuskaamassa jonnekin. Rauha ja tila olisi varmasti ihanaa, kunhan sitten olisi mm. autot ja lumiaurat omasta takaa...

Mitä kauemmas tulen täältä haja-asutus alueelta sitä huonommassa kunnossa tiet, yms on. Paikallinen toimija ei siitä ota montaa euroa, kun auraat pihat, yms. Täällä on myös elyn, että kunnan teitä. Eli koko matkaa ei kaupunkiin tarvitse itse aurata. :D 

 

Mun lapsuudenkodin luona oli myös ihan superhyvä linkomies, aina oli kylätie vimpan päälle hyvin aurattu ja jo aikaisin aamulla. Nyt kaupungissa menee helposti pari päivää ennen kuin aura ennättää meidän kadulle... Mutta toisaalta taas yhden lapsuuden kaverin kotikylällä oli huomattavasti huonompi traktorikuski ja tiet usein huonossa kunnossa. Että se on vähän

Lapsuudenkotisi superhyvä linkomies ei kuitenkaan ollut ilmainen, vaan tienkäyttäjät maksavat hänelle palkan, jokaisesta keikasta ja se on vasta kallista lystiä. Tien kunto ei ole traktorikuskin syy, vaan työntilaajan ja maksajien, mistä ollaan valmiita maksamaan ja mitä sovittu. Tuntipalkka 70-120€/tunti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksin puolison kanssa ehkä. Lapsia saisi olla kokoajan kuskaamassa jonnekin. Rauha ja tila olisi varmasti ihanaa, kunhan sitten olisi mm. autot ja lumiaurat omasta takaa...

Mitä kauemmas tulen täältä haja-asutus alueelta sitä huonommassa kunnossa tiet, yms on. Paikallinen toimija ei siitä ota montaa euroa, kun auraat pihat, yms. Täällä on myös elyn, että kunnan teitä. Eli koko matkaa ei kaupunkiin tarvitse itse aurata. :D 

 

Mun lapsuudenkodin luona oli myös ihan superhyvä linkomies, aina oli kylätie vimpan päälle hyvin aurattu ja jo aikaisin aamulla. Nyt kaupungissa menee helposti pari päivää ennen kuin aura ennättää meidän kadulle... Mutta toisaalta taas yhden lapsuuden kaverin kotikylällä oli huomattavasti huonompi traktorikuski j

Lapsuudenkotisi superhyvä linkomies ei kuitenkaan ollut ilmainen, vaan tienkäyttäjät maksavat hänelle palkan, jokaisesta keikasta ja se on vasta kallista lystiä. Tien kunto ei ole traktorikuskin syy, vaan työntilaajan ja maksajien, mistä ollaan valmiita maksamaan ja mitä sovittu. Tuntipalkka 70-120€/tunti.

Tietenkin hänelle maksettiin, mutta ei kaikkialle saa aamukuudeksi traktorimiestä vaikka kuinka haluaisi. Tää meidän traktorikuski asui samalla kylällä joten teiden hyvästä kunnosta oli etua hänelle itselleenkin eikä tarvinnut maksaa esim siirtymistä palkkaa. Nyt samaa hommaa hoitaa eri henkilö tämän entisen jäätyä eläkkeelle, eikä tiet enää ole yhtä hyvässä kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Siis haja-asutusalueella eläminen on todellakin ihan eri asia siellä 40min ajomatkan päässä lähimmästä taajamasta ja kilometrien päässä naapurista, kuin jossain muutaman kilsan päässä taajamasta ja sen palveluista. Jotkut mieltää haja-asutusalueella asumiseksi jopa sellaisessa isohkossa kylässä/pienessä taajamassa asumisen, siis paikassa jossa on kuitenkin katuvalot, joku päiväkoti ja vähintäänkin luistelurata. 

Toisaalta kaupungissakin on aivan eri asia asua jossain ihan ydinkeskustassa tai edes kerrostalolähiössä kuin sopivan väljästi rakennetulla omakotialueella. 

Näistä on aivan mahdotonta keskustella, kun osa puhuu aina aidasta ja toinen aidanseipäästä kirjaimellisesti. Ja osa vetää ihan puolustuskannalle heti, haukkuen kaikki muut vaihtoehdot kauheiksi. 

Eihän se haja-asutusalueella asuminen ole mikään mieltämisasia, vaan se tulee kaavoituksesta.

No varmasti löytyy paljon puolesta ja vastaan perusteluja jokaisesta asumismuodosta. Onneksi saamme melko vapaasti valita, että missä ja miten asumme.  En tiedä kuinka yleistä on, että maalta lähtöisin oleva, "en ikinä muuta Helsinkiin", tyyppi kotiutuu kerrostaloasuntoon lähiössä. Itselläni on käynyt näin. Toki edelleenkin,  varsinkin kesäisin,  haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa maalla. Mun mielestä maalla asumisen positiivisia puolia:

*Rauhallista 

*Naapuriapu

*Kokoajan jotain pientä puuhaa, kuten polttopuiden tekoa, lämmittämistä, jne

*Oppii suunnitelmaan asioita etukäteen,  esimerkiksi kauppareissut ja lääkärikäynnit samalla kertaa

*Liikunnan harrastaminen helppoa, kun lenkki-/hiihtomaastot alkavat takapihalta, hyvänä jäätalvena luisteluradat järven jäällä

Ja negatiivisia

*Pitkä matka ruokakauppaan, lääkäriin jne

*Kaikki asiointimatkat pitää tehdä autolla/taksilla, kun julkista liikennettä ei ole

*Kulttuuriharrastukset jäävät väliin tai niihin pitää varata aina yöpyminen jossain 

Vierailija kirjoitti:

Siis haja-asutusalueella eläminen on todellakin ihan eri asia siellä 40min ajomatkan päässä lähimmästä taajamasta ja kilometrien päässä naapurista, kuin jossain muutaman kilsan päässä taajamasta ja sen palveluista. Jotkut mieltää haja-asutusalueella asumiseksi jopa sellaisessa isohkossa kylässä/pienessä taajamassa asumisen, siis paikassa jossa on kuitenkin katuvalot, joku päiväkoti ja vähintäänkin luistelurata. 

Toisaalta kaupungissakin on aivan eri asia asua jossain ihan ydinkeskustassa tai edes kerrostalolähiössä kuin sopivan väljästi rakennetulla omakotialueella. 

Näistä on aivan mahdotonta keskustella, kun osa puhuu aina aidasta ja toinen aidanseipäästä kirjaimellisesti. Ja osa vetää ihan puolustuskannalle heti, haukkuen kaikki muut vaihtoehdot kauheiksi. 

Jep, enkä tarkoittanut tätä miksikään ihmeelliseksi kilpailuksi. Eiköhän ole paljon erilaisia hyviä vaihtoehtoja ja se riippuu paljon myös elämäntilanteesta, ihmisen omista mieltymyksistä ja siitä missä läheiset asuvat ja työpaikka on. Sekä tottumuksista. Olin vain kiinnostunut kuulemaan kokemuksia.

Ap

Täällä jotkut riitelivät jo siitä, millainen auto pitää olla, sähkö vai bensa? 

Itse sanoisin, että pitää olla EHJÄ auto. Meillä on matkaa lähimpään (kalliiseen) kauppaan 5 km suuntaansa, parempaan kauppaan 15 km. Jos ei ole autoa, ei hommasta tule mitään, etenkin kun on sairauksia. Nyt on sitten tilanne, että auto on rikki (jarrut hävisivät). Sillä ei paljon palveluiden äärelle mennä. Esim. terveyskeskus on 16 km päässä. 

Olemme vanhoja ja sairaita ja meidänlaisten ei pitäisi asua edes tällaisessa paikassa. Mies ei suostu muuttamaan, vaikka hän ei kykene tekemään mitään ok-talon hommia. Minä luon lumet ja haen puut. Teen muutenkin kaikki hommat. En oikein tahdo jaksaa enää. Joku ratkaisu on löydyttävä. 

Joten hyvissä ajoin ennen vanhuutta ja sairauksia pitää lähteä hiiteen korvesta, jossa ei ole mitään palveluita. 

Yksin asuisin mieluusti mahdollisimman korvessa, lasten kanssa en.

Itselläni on töihin ja keskustaan 8km matka joka taittuu 10min autolla. Motarille on 4km eli kulkuyhteydet hyvät. Jos haluan pimeän aikaan tai liukkailla lenkille, ajan keskustaan ja lenkkeilen siellä. Huonoja puolia itsellä pääosin kevyen liikenteen väylän puuttuminen ja pimeys. Meiltä ei voi pyöräillä keskustaan koska ainoa sinne vievä tie on valtatie. Asun tien ensimmäisessä talossa joten lumet ovat lähes poikkeuksetta aurattu. 

Hyviä ja huonoja puolia on vaikea määritellä, kun joillekin se hyvä puoli voi olla huono. Olen asunut kaupunkielämän jälkeen nyt yli 10 vuotta okt:ssa haja-asutusalueella, ja itse rakastan tätä asumismuotoa ja paikkaa. 

Ehkä suurin huomioitava tekijä tässä on sosiaalisten suhteiden muuttuminen, koska välimatkat ovat pitkiä, julkisilla ei pääse kulkemaan, ja pikaiset kahvittelut ja spontaanit tapaamiset jäävät kyllä kokonaan pois. Minulle tämä ei ole ollut koskaan ongelma, koska suurin osa lähipiiristäni asuu joka tapauksessa muissa kaupungeissa. 

 

Itselleni suurimmat plussat ovat oma rauha, hiljaisuus ja vapaus. Haja-asutusalueella voin maalata taloni haluamallani värillä, rakentaa kanalan, kaataa ison puun, pystyttää korkean aidan tms. ilman, että kukaan kyselee lupien perään. Täällä saa elää kirjaimellisesti pellossa.

Suurin miinus on välimatkoista johtuva pakko pitää autoa ja kaikkiin siirtymiin kuluva aika.  

Huomioitava tekijä on myös se, että yleensä taajaman ulkopuolella asuessa elämää on suunniteltava pidemmälle etukäteen, moniin tilanteisiin pitää varautua, eikä mikään apu aina ole vartin päässä. Minulle on täysin normaalia esim. käydä kaupassa kahden viikon välein, pitää kolmen kuukauden kotivaraa, ja sähkökatkon tai putkirikon sattuessa odottaa korjaajaa useamman päivän ajan. Polttopuita on hyvä olla kahden talven tarpeisiin. Jos auto hyytyy työaamuna pihaan, se työpäivä on sitten siinä, koska edes taksia ei välttämättä saa tänne saman päivän aikana ilman ennakkotilausta. Ennakointi, varautuminen ja omatoimisuus ovat aika välttämättömiä asioita. 

 

Minulle tämä on paratiisi, monelle ystävälleni tällainen elämä olisi silkkaa tuskaa. Pelkän edullisen hankintahinnan vuoksi ei kannata haja-asutusalueelle muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä jotkut riitelivät jo siitä, millainen auto pitää olla, sähkö vai bensa? 

Itse sanoisin, että pitää olla EHJÄ auto. Meillä on matkaa lähimpään (kalliiseen) kauppaan 5 km suuntaansa, parempaan kauppaan 15 km. Jos ei ole autoa, ei hommasta tule mitään, etenkin kun on sairauksia. Nyt on sitten tilanne, että auto on rikki (jarrut hävisivät). Sillä ei paljon palveluiden äärelle mennä. Esim. terveyskeskus on 16 km päässä. 

Olemme vanhoja ja sairaita ja meidänlaisten ei pitäisi asua edes tällaisessa paikassa. Mies ei suostu muuttamaan, vaikka hän ei kykene tekemään mitään ok-talon hommia. Minä luon lumet ja haen puut. Teen muutenkin kaikki hommat. En oikein tahdo jaksaa enää. Joku ratkaisu on löydyttävä. 

Joten hyvissä ajoin ennen vanhuutta ja sairauksia pitää lähteä hiiteen korvesta, jossa ei ole mitään palveluita. 

Onhan se rakas koti miehelle, mutta väärin että sun pitää tehdä kaikki. Eikö ole mitään ostopalveluita saatavilla? Mökkitalkkaria? 

Vierailija kirjoitti:

Haja-asutusalueella on susia, joita ei ole kaupungin keskustassa.

Lauttasaaressa jolkotteli susi viime viikolla.

Jäi edellisestä (48) pois, että mitään liikuntaa täällä ei pysty harrastamaan siitä yksinkertaisesta syystä, että ei jaksa. Koko päivä menee kaikenlaisessa muussa hommassa. Ei sen puoleen, että tekisi mielikään lähteä tuonne pimeään valtavien hankien keskelle. 

Vierailija kirjoitti:

No varmasti löytyy paljon puolesta ja vastaan perusteluja jokaisesta asumismuodosta. Onneksi saamme melko vapaasti valita, että missä ja miten asumme.  En tiedä kuinka yleistä on, että maalta lähtöisin oleva, "en ikinä muuta Helsinkiin", tyyppi kotiutuu kerrostaloasuntoon lähiössä. Itselläni on käynyt näin. Toki edelleenkin,  varsinkin kesäisin,  haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa maalla. Mun mielestä maalla asumisen positiivisia puolia:

*Rauhallista 

*Naapuriapu

*Kokoajan jotain pientä puuhaa, kuten polttopuiden tekoa, lämmittämistä, jne

*Oppii suunnitelmaan asioita etukäteen,  esimerkiksi kauppareissut ja lääkärikäynnit samalla kertaa

*Liikunnan harrastaminen helppoa, kun lenkki-/hiihtomaastot alkavat takapihalta, hyvänä jäätalvena luisteluradat järven jäällä

Ja negatiivisia

*Pitkä matka ruokakauppaan, lääkäriin jne

*Kaikki asioin

Minä kun asuin maalla, niin ei siellä kyllä mitään hiihtomaastoja ollut, luistelusta puhumattakaan. Eikä oikein lenkkeilyäkään. Toki lumikengillä tai metsäsuksilla pääsi metsään jos halusi ja se kapea kylätie jota pitkin saattoi kävellä edestakaisin, mutta pimeäähän siellä aina oli. Kesäaikaan tietty eri asia. Nyt kaupungissa lähtee hyvin pidetyt hiihtoladut ihan vierestä, luistinratoja on useampi kävelyetäisyydellä ja hyvänä jäätalvena voi tosiaan luistella läheisen lammen taikka järven jäällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haja-asutusalueella on susia, joita ei ole kaupungin keskustassa.

Lauttasaaressa jolkotteli susi viime viikolla.

Lauttasaari ei ole keskustaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis haja-asutusalueella eläminen on todellakin ihan eri asia siellä 40min ajomatkan päässä lähimmästä taajamasta ja kilometrien päässä naapurista, kuin jossain muutaman kilsan päässä taajamasta ja sen palveluista. Jotkut mieltää haja-asutusalueella asumiseksi jopa sellaisessa isohkossa kylässä/pienessä taajamassa asumisen, siis paikassa jossa on kuitenkin katuvalot, joku päiväkoti ja vähintäänkin luistelurata. 

Toisaalta kaupungissakin on aivan eri asia asua jossain ihan ydinkeskustassa tai edes kerrostalolähiössä kuin sopivan väljästi rakennetulla omakotialueella. 

Näistä on aivan mahdotonta keskustella, kun osa puhuu aina aidasta ja toinen aidanseipäästä kirjaimellisesti. Ja osa vetää ihan puolustuskannalle heti, haukkuen kaikki muut vaihtoehdot kauheiksi. 

Haja- asutusalue ei ole mikään mielleasia. Sille on ihan omat määritelmänsä eikä asiaa muuta se onko luistelukenttä keskellä metsää vai ei. Lienee selvää että kaupunkien, taajama- alueiden ja haja- asutusalueiden väestömäärä ja infra poikkeavat toisistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä jotkut riitelivät jo siitä, millainen auto pitää olla, sähkö vai bensa? 

Itse sanoisin, että pitää olla EHJÄ auto. Meillä on matkaa lähimpään (kalliiseen) kauppaan 5 km suuntaansa, parempaan kauppaan 15 km. Jos ei ole autoa, ei hommasta tule mitään, etenkin kun on sairauksia. Nyt on sitten tilanne, että auto on rikki (jarrut hävisivät). Sillä ei paljon palveluiden äärelle mennä. Esim. terveyskeskus on 16 km päässä. 

Olemme vanhoja ja sairaita ja meidänlaisten ei pitäisi asua edes tällaisessa paikassa. Mies ei suostu muuttamaan, vaikka hän ei kykene tekemään mitään ok-talon hommia. Minä luon lumet ja haen puut. Teen muutenkin kaikki hommat. En oikein tahdo jaksaa enää. Joku ratkaisu on löydyttävä. 

Joten hyvissä ajoin ennen vanhuutta ja sairauksia pitää lähteä hiiteen korvesta, jossa ei ole mitään palveluita. 

Ei ole ostopalveluja. Kyselin esim. viime talvena lumenluontiin apua. Ne joilla oli lumilaitteita, eivät lähde ok-talojen pihoja putsailemaan ja olisiko siitä iso apukaan. Hetken päästä tulisi aura-auta isolle tielle ja tukkisi taas liittymän. :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuteni metän keskellä viettäneenä, ei ongelmia. Muutaman kilometrin päässä oli aina kavereita joiden luo pyöräilin ym. Asuin hetken aikaa aikuisuuden kynnyksellä keskustassa suuremmassa kaupungissa ja koskaan en ole voinut huonommin. Äänet, valot kaikki. Ne sairastutti itseni. No nyt takaisin täällä metän keskellä, suunnittelen omaa kasvimaata juuri kesää varten. 

Eikö sinua varsinkin pimeinä kuukausina koskaan pelota, että mitä jos jotain tapahtuu eikä mitään tai ketään ole lähellä? Siis jos esimerkiksi lähimpään taajamaan on 40 minuutin automatka, niin mitä silloin tehdään jos sairastuu, saa sairauskohtauksen, jotain tapahtuu, ne pienet metsätiet ovatkin lumen tukkimat? Ja eikö sinulle koskaan tule yksinäinen olo?

 

Yksinäisempää siellä kaupungissa on, vaikka naapureita on vain metrien päässä ja pelottavampia ovat toiset ihmiset, kuin joku metsä ja siellä asuva peura tai jänis 

Otsalamppu on käytössä lenkkeillessä. Meillä on täällä kilometreittäin yksityistä metsäautotietä, millä ei autot liiku metsänhoitosesonkien ulkopuolella. Prismaa on kymmenen minuutin ajomatka. Joten perämettiä voi olla monenlaisia 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haja-asutusalueella on susia, joita ei ole kaupungin keskustassa.

Lauttasaaressa jolkotteli susi viime viikolla.

Lauttasaari ei ole keskustaa.

Ei niin, mutta 20000 asukasta ei estänyt sutta viihtymästä siellä. Jossain 1000 asukkaan kylässä olisi vaadittu jo puolustusvoimia apuun susijahtiin.