Laihtuminen olikin helppoa!
Lopulta se vaati vain sen lopullisen päätöksen, että enää en koske sokerisiin herkkuihin, enkä syö silkkaa roskaruokaa.
Mitään sen ihmeempää ei tarvinnut tehdä. Nyt on jo yli 20kg lähtenyt.
Aina ennen, kun "yritin" laihduttaa, niin en kuitenkaan kieltänyt itseltäni sokeria. Laskin kaloreita jne joka johti aina lopulta ahmimiseen.
Ylipainoiset: lopettakaa ns. Herkkujen syönti.
Kommentit (87)
Ylipainoisen ihmisen on vaikea liikkua. Kenen tahansa liikkuminen vaikeutuu, kun kannettavaksi laitetaan kymmenien tai jopa yli 100 kilon kuorma. Hapenottokyky ei riitä, lihakset kipeytyvät, nivelet ovat kovilla ja on jopa vaara loukata itsensä. Myös jalkovälin hankautuminen ja iho-ongelmat ovat ylipainoisilla yleisiä. Ylipainoinen myös hikoilee voimakkaasti ja paksu rasvakerros estää lämmön poistumisen lihaksista.
Kyvyttömyys tuntea kylläisyyttä. Vaikka ylipainoinen kiduttaisikin itseään lähes jatkuvassa nälässä, hän voi silti syödä liikaa, koska elimistö ei kykene välittämään kylläisyydentunnetta. Ylipainoinen ei siis valehtele, kun vähän väliä sanoo että taas on nälkä.
Rasvasolun muisti. Rasvasolu pyrkii kaikin konstein palaamaan suurimpaan aikaisempaan kokoonsa mikä tarkoittaa, että elimistö pyrkii palaamaan korkeimpaan aikaisempaan painoonsa. Laihduttamisen jälkeinen loputon nälkä kestää vuosia ja loppujen lopuksi hyvin harva kestää sitä ja lopulta sortuu ahmimiseen. Nälän voima on uskomaton, koska kyse on alkukantaisesta eloonjäämisestä.
Ylipaino väsyttää. Paksu rasvakerros erittää ainetta, joka aiheuttaa elimistössä tulehdustilan. Tulehdus väsyttää ja vie voimat. Toinen vaikutusmekanisti on hoitamaton uniapnea, joka on lihavilla pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja suurin osa sairastaa sitä tietämättään. Väsymys lisää makeanhimoa mikä johtaa kierteen pahenemiseen.
Rasvan suuri energiamäärä. Kilossa rasvaa on energiaa 7000 kilokaloria. Ei siis olen ihan sattumaa, että elimistö varastoi energian rasvana. Yhden rasvakilon energiamäärä vastaa kolmen aktiivisen päivän energiankulutusta tai yli kahden maratonin juoksemista. Kymmenien rasvakilojen polttaminen on erittäin pitkäkestoinen projekti, lähes poikkeuksetta ylivoimainen vaatimus ihmiselle, joka ei kykene liikkumaan ja kärsii loputtomasta nälästä.
Ylipaino aiheuttaa kakkostyypin diabeteksen. Verensokerin heilahtelu huonontaa vointia ja mielialaa sekä saa syömään entistäkin epäterveellisemmin. Rasva-aineenvaihdunnan toimimattomuus aiheuttaa huonon olon, jos kalorit menevät miinukselle tai jopa lähelle nollaa.
Jättää vaan syömättä, ei pitäisi olla aikuiselle ihmiselle kovin vaikea suoritus, eihän tuossa tarvitse oikeastaan tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisen ihmisen on vaikea liikkua. Kenen tahansa liikkuminen vaikeutuu, kun kannettavaksi laitetaan kymmenien tai jopa yli 100 kilon kuorma. Hapenottokyky ei riitä, lihakset kipeytyvät, nivelet ovat kovilla ja on jopa vaara loukata itsensä. Myös jalkovälin hankautuminen ja iho-ongelmat ovat ylipainoisilla yleisiä. Ylipainoinen myös hikoilee voimakkaasti ja paksu rasvakerros estää lämmön poistumisen lihaksista.
Kyvyttömyys tuntea kylläisyyttä. Vaikka ylipainoinen kiduttaisikin itseään lähes jatkuvassa nälässä, hän voi silti syödä liikaa, koska elimistö ei kykene välittämään kylläisyydentunnetta. Ylipainoinen ei siis valehtele, kun vähän väliä sanoo että taas on nälkä.
Rasvasolun muisti. Rasvasolu pyrkii kaikin konstein palaamaan suurimpaan aikaisempaan kokoonsa mikä tarkoittaa, että elimistö pyrkii palaamaan korkeimpaan aikaisempaan painoonsa. Laihduttamis
Onko tässä se opetus, että ei saa olla niin tyhmä, että päästää itsensä ylipainoiseksi?
Itse en lukenut tuota opetuksena tyhmyydestä, vaan siitä, että monet asiat vaikuttavat ylipainoon ja laihduttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli lähtöpaino? Silkkaa nesteturvotusta voi poista aluksi. Ei mitään ruokavalioita, mitä ei voi noudattaa loppuelämää. Kyse on pysyvistä muutoksista. Kuten alkoholisti ei voi juoda vain vähän jne.
Ei laihduttaessa tarvitse noudattaa mitään loppuelämän ruokavaliota. Kaikessa yksinkertaisuudessaan: laihdut, kun saat vähemmän energiaa, mitä kulutat. Paino pysyy samana, kun saat energiaa sen verran, mitä kulutat. Lihot, kun saat enemmän energiaa, mitä kulutat.
Laihduttaessa jättää herkut pois, jolloin saa vähemmän energiaa, mitä kuluttaa. Sitten kun on saavuttanut painon, jota haluaa ylläpitää, energian kulutusta voi ja pitääkin lisätä, jotta paino ei edelleen jatka laskemista. Silloin ruokavalioon voi ottaa mukaan niitä herkkuja, kunhan ei niin paljon, että energiansaanti on yli kulutuksen, jolloin paino lähtee taas nousuun.
No tutkitusti laihduttaminen johtaa yleensä siihen, että paino nousee vielä korkeammaksi kuin se oli ennen laihduttamista. Eli kyllä se pysyvä ruokavaliomuutos vaan olisi parempi vaihtoehto.
Minulla taas toimii nimenomaan kaloreiden laskeminen. Ja herkkujakin saa syödä, vaikka joka päivä, kunhan ne mahtuvat kaloreihin eikä niitä ole liikaa. Olen pitänyt laihdutuksen ajan ruokapäiväkirjaa ja tyypillinen päivä on esim. sellainen että syön aamiaiseksi ruisleipää ja kananmunan sekä kasviksia, lounaaksi salaattia ja jälkkäriksi otan esim. kolme palaa suklaata ja kahvin kanssa keksin, illalliseksi lohta ja perunaa. Punnitsen kaiken tarkasti keittiövaa'alla ja lasken, että päivässä tulee enintään 1500 kcal. Näin on lähtenyt paino putoamaan jo hienosti.
Olen nautiskelija, ja tuollainen tiukka "herkut pois!"-dieetti on mulla aina ennen epäonnistunut, koska en yksinkertaisesti halua elää niin ankeaa elämää että mitään hyvää ei saa koskaan syödä eikä itseään hemmotella. Mun dieetissä saa, kunhan se pysyy kaloreiden rajoissa, ja toimii hyvin silti.
Tässä hyvä esimerkki miten 30 kg lähti pois 3 kk aikana: