Laihtuminen olikin helppoa!

Vierailija kirjoitti:

Minä laihdutin pari vuotta sitten kolmessa kuukaudessa 15kg pätkäpaastolla. Sen jälkeen elimistöni meni täysin sekaisin ja tosi pahasti säästöliekille. Kaikki mitä söin niin jämähti rasvaksi elimistöön ja lihoin takaisin. Vieläkin on peruskulutus todella matala. En laihdu vaikka söisin vain 1000kcal/päivä 

Mitä luulit tapahtuvan? Jos terveellinen ja kestävä painonpudotustahti on noin 1 kg / kk, niin miksi toimit noin?

Työkaveri ihmettelee kun paino ei laske vaikka käy punttisalilla, treenin jälkeen syö Fazerin suklaalevyn kokonaan.

Hieno pudotus, onnittelut siitä!

 

Itse olen pudottanut 38 kiloa kahden vuoden aikana. En kieltänyt, enkä kiellä sokerisiakaan herkkuja, mutta olen pitänyt määrät hyvin pieninä. Ei kieltäytymistä, ei ahmimista, ei retkahduksia.

Lihakset tulee ja menee.  Läski on ja pysyy.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Laihduttaminen oli helppoa. Ja ihan mukavaakin. Liikunta jäi pysyvästi omaan elämään. 

Tämähän se. Liikunta lisäksi vie ahmimiset pois, sillä liikunta tuo sen dopamiinivasteen, jota aiemmin on haettu ruoasta. 

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri ihmettelee kun paino ei laske vaikka käy punttisalilla, treenin jälkeen syö Fazerin suklaalevyn kokonaan.

Eihän siinä ole kuin 1 100 kcal, joten hyvin mahtuu ruokavalioon, jos ei kauheasti syö muuta. Vain kaloreilla on merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Laihduttaminen oli helppoa. Ja ihan mukavaakin. Liikunta jäi pysyvästi omaan elämään. 

Tämähän se. Liikunta lisäksi vie ahmimiset pois, sillä liikunta tuo sen dopamiinivasteen, jota aiemmin on haettu ruoasta. 

Kun aloin saada dopamiinin purkista, aloin saada energiaa ja mielihalua liikkua taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laihdutin pari vuotta sitten kolmessa kuukaudessa 15kg pätkäpaastolla. Sen jälkeen elimistöni meni täysin sekaisin ja tosi pahasti säästöliekille. Kaikki mitä söin niin jämähti rasvaksi elimistöön ja lihoin takaisin. Vieläkin on peruskulutus todella matala. En laihdu vaikka söisin vain 1000kcal/päivä 

Mitä luulit tapahtuvan? Jos terveellinen ja kestävä painonpudotustahti on noin 1 kg / kk, niin miksi toimit noin?

Minulla on niin paljon ylipainoa että luulin että voin laihduttaa ainakin alussa nopeammin. Joku 250 grammaa viikossa ei todellakaan pidä motivaatiota yllä! Mutta paastosin liian tiukasti ja opin siitä.

Vierailija kirjoitti:

Lihakset tulee ja menee.  Läski on ja pysyy.

Mulla jostain ihmeen syystä lihakset on ja pysyy. Läskiä tilee ja menee, kovasti sekin haluaisi pysyä.

Tottakai se on helppoa jos on paljon ylipainoa. Aluksi riittää että syö vähän kevyemmin, kävelee pari kilometriä ja käy isolla paskalla. Jos vetänyt 3000 kaloria päivässä niin sitä rupeaakin laihtumaan kun syö 2000. 

Aina yhtä omituinen tämä käsite herkku. Kirjoittaja siis määrittelee että on jotain erityisen hyvää, mutta sitä ei saa syödä. Onpa huono ruokafilosofia.

Kiellettyjen asioiden sijaan mietin itse, että pyrin syömään ensisijaisesti asioita, jotka tekee keholle hyvää. Joskus voi syödä jotain mikä on keholle turhaa, mutta ei se ole ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Laihduttaminen oli helppoa. Ja ihan mukavaakin. Liikunta jäi pysyvästi omaan elämään. 

Tämähän se. Liikunta lisäksi vie ahmimiset pois, sillä liikunta tuo sen dopamiinivasteen, jota aiemmin on haettu ruoasta. 

Liikunta ei tuo mitään vastetta mistään, hampaat irvessä aikataulutetusti pitää tehdä. Ei tule himoa tai onnellisuutta. 

Laihduttaminen ei myöskään ole helppoa jos ei joka päivä vedä keksiä, sipsiä, karkkia josta se lihavuus johtuisi ja ne karsimalla sitten laihtuisi.

Työllä ja tuskalla on 5 kiloa lähtenyt, ei millään helpolla sokeri/rasvapaastolla. Ja toiset 5 vielä pitäisi saada pois.

Vierailija kirjoitti:

Jos tietää syövänsä epäterveellisesti, niin totta kai se on helppoa ymmärtää mistä ne ylimääräiset kalorit tulee. Näin keski-ikäisenä naisena asia ei olekaan ihan noin mustavalkoista. Vaikka et söisi mitenkään ylenpalttisesti, jättäisit kaikki herkut pois lautaseltasi ja kävisit joka päivä tekemässä jonkin  liikuntasuoriyuksen, niin jostain sitä fläbää vaan kertyy. En tajua miten osa pystyy pysymään hoikkana vaihdevuosissakin. Nuorempana ei tarvinnut koskaan edes miettiä asiaa.

En minäkään tajua. En syö herkkuja, en edes tykkää sipseistä tms. En juo siideriä, mehuja, limsoja. Syön ihan normaalia kotiruokaa ja normaaleja annoksia, mutta kilot ovat tiukassa. Samanikäinen ystäväni pysyy aina vain hoikkana vaikka syö huomattavasti enemmän kuin minä. Tiedän sen ihan varmasti, koska olemme asuneet yhdessä. Ja minä vieläpä liikun enemmän ja kävelylenkeillä kävelen kovempaa. Vaihdevuodet ylittäneenä voin kai vain todeta, että saan syödä todella vähän, että paino ei nouse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tietää syövänsä epäterveellisesti, niin totta kai se on helppoa ymmärtää mistä ne ylimääräiset kalorit tulee. Näin keski-ikäisenä naisena asia ei olekaan ihan noin mustavalkoista. Vaikka et söisi mitenkään ylenpalttisesti, jättäisit kaikki herkut pois lautaseltasi ja kävisit joka päivä tekemässä jonkin  liikuntasuoriyuksen, niin jostain sitä fläbää vaan kertyy. En tajua miten osa pystyy pysymään hoikkana vaihdevuosissakin. Nuorempana ei tarvinnut koskaan edes miettiä asiaa.

En minäkään tajua. En syö herkkuja, en edes tykkää sipseistä tms. En juo siideriä, mehuja, limsoja. Syön ihan normaalia kotiruokaa ja normaaleja annoksia, mutta kilot ovat tiukassa. Samanikäinen ystäväni pysyy aina vain hoikkana vaikka syö huomattavasti enemmän kuin minä. Tiedän sen ihan varmasti, koska olemme asuneet yhdessä. Ja minä vieläpä liikun enemmän ja kävelylenkeill

Normaali kotiruoka vaan ei automaattisesti ole mitään laihdutusruokaa. En tiedä miksi ihmiset kuvittelevat, että kotona tehty on aina terveellisempi ja kevyempi vaihtoehto.

Laihduttaminen on vielä kohtuullisen helppoa, mutta painonhallinta on astetta vaikeampi asia. Ihan tilastojen valossa, painonhallinta epäonnistuu suurimmalta osalta ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Laihduttaminen on vielä kohtuullisen helppoa, mutta painonhallinta on astetta vaikeampi asia. Ihan tilastojen valossa, painonhallinta epäonnistuu suurimmalta osalta ihmisiä.

Juuri näin. Ja laihduttaminen onnistuu lähes jokaiselta, jolla ei ole fyysistä tai mt-ongelmaa, joka estää laihtumisen.

Vierailija kirjoitti:

Jos tietää syövänsä epäterveellisesti, niin totta kai se on helppoa ymmärtää mistä ne ylimääräiset kalorit tulee. Näin keski-ikäisenä naisena asia ei olekaan ihan noin mustavalkoista. Vaikka et söisi mitenkään ylenpalttisesti, jättäisit kaikki herkut pois lautaseltasi ja kävisit joka päivä tekemässä jonkin  liikuntasuoriyuksen, niin jostain sitä fläbää vaan kertyy. En tajua miten osa pystyy pysymään hoikkana vaihdevuosissakin. Nuorempana ei tarvinnut koskaan edes miettiä asiaa.

Minulla on juuri nyt tämä tilanne. Nuorena painoin aina vaan 50-52 kg, söin mitä vaan. Nyt paino jatkuvasti 62-63 kg, eikä putoa millään!! Täytin juuri 35 vuotta. Haluisin siis edes pari kiloa pois, mieluummin 5, koska minulle on kasvanut maha ja rinnat (ja ne on tiellä esim. joogatessa, eikä niin nätit kuin timmimpänä). 

 

Nyttemmin olen lukenut naisten muuttuvasta hormonitoiminnasta tässä iässä sekä lihaskadosta. Laihdutuksen sijasta minun pitäisi vissiin alkaa panostaa riittävän proteiinin saantiin, hyviä rasvoja lisätä, sekä tehdä lihaskuntoa. Laihduttaminen (herkkujen jättö pois tai itsensä näännytys) ei auta. Kilot pysyy vaan kahta tiukemmin jos koittaa jotain säästöliekkiä. Syön muutoin ihan normaalisti, lautasmallin mukaan. 

Tuntuu, että niinä aikoina kun syön enemmän sokeria ja einesruokia, syön muutenkin aivan liikaa.. Jotenkin on vaan koko ajan vähän nälkäisempi olo ja tulee sitten helposti ylensyötyä

up

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että niinä aikoina kun syön enemmän sokeria ja einesruokia, syön muutenkin aivan liikaa.. Jotenkin on vaan koko ajan vähän nälkäisempi olo ja tulee sitten helposti ylensyötyä

Juuri näin, roskaruuan vaikutus on käsittämättömän suuri. Nälänhallinta on jotenkin aivan sekaisin ja syödyn energian määrää on vaikea hahmottaa. En olisi ikinä uskonut, mutta niin se vain menee, että noiden ruokien poisjättäminen saa ilmeisesti jonkun luonnollisen, positiivisen reaktion kehossa aikaan.

ap