Jos aviopuolisoilla on avioehto, MUTTA EI testamenttia, jaetaanko pesä lesken kuoltua molempien perijöiden kesken?
Neuvokaa, lakimis. ELi jos molemmat aviopuolisot kuolleet, heillä oli avioehto, mutta ei testamenttia toistensa hyväksi, miten jaetaan jäämistö?
Eikös silti molempien aviokumppaneiden lapset edellisistä liitoista ole osakkaita, ja se pesä pitäisi tasata, eli rikas antaa tasinkoa sille köyhemmälle kuolleelle, ja sitten ne puolikkaat jaetaan moelmpien lapsille, kullekkin oman vanhmman varat,
VAI?
Ei kait nyt lesken lapset tanssi rikkauksien päällä keskenään, ja aiemmin kuolleen puolison lapset nuole näppejään? Heille tasinkoa kai?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
"Tämä yksi vaikeimpia asioita perintöoikeudessa sisäistää, tosiaan ensiksi kuolleen puolison perilliset on sen lesken pesän osakkaita, eikä lesken tasinkoetuoikeus sitä muuta muuksi. "
Tämä toki vain silloin kun ei ole rintaperillisiä eikä testamenttia. Jos on rintaperillisiä tai testamentti niin perinnönjako tehdään heti vainajan kuoltua ja jos kaikki vainajan omaisuus jaetaan jo silloin niin ei silloin jää enää mitään oikeutta sen lesken omaisuuteen.
Tätä melko toivotonta jauhaa täällä, pitäisi olla ymmärtämystä ensin perusasioista, eikä suurimmalla osalla ole. Helpointa että hoidattaa osaavalla juristilla eikä usko nettineuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.
EI OLTU ositusta tehty, koska leski väitti kaiken omaisuuden olevan vain hänen omaa omaisuuttan. no kukas sitå kyseenalaisti silloin?
ap
No perukirjaan pitäisi merkitä vainajan varallisuus. Jos tosiaan kaikki varallisuus on ollut lesken nimissö niin sitten asia on näin. Et ole vanhenpasi puolison perillinen, vaan kun molemmilla on lapsia niin kuolinpesän osakkaat koostuvat lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.
EI OLTU ositusta tehty, koska leski väitti kaiken omaisuuden olevan vain hänen omaa omaisuuttan. no kukas sitå kyseenalaisti silloin?
ap
No perukirjaan p
Älä viitsi sotkea, ovat lesken pesän osakkaita kaikki ja ap:n kannattaa tosiaan mennä juristin puheille jotta saavat sen mikä heille lain mukaan kuuluu.
Nyt mä tiedän miksi vauva. fi on olemassa. Ei ole todellista. Sitten täällä mottipäiset neuvoo toista samanlaista. Kysele lakitoimistosta. Kai se persaus kestää muutaman satasen maksaa, niin saat oikeaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.
EI OLTU ositusta tehty, koska leski väitti kaiken omaisuuden olevan vain hänen omaa omaisuuttan. no kukas sitå kyseenalaisti silloin?
ap kukaan ei omista väittämällä mitään.
No perukirjaan p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.
EI OLTU ositusta tehty, koska leski väitti kaiken omaisuuden olevan vain hänen omaa omaisuuttan. no kukas sitå kyseenalaisti silloin?
ap
Älä puhu paskaa tollo.
Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen tehdään perunkirjoitus.
Ja juuri perinkirjaan merkitään kaikki, koko kuolleen,henkilön
omaisuus. Niin: rahat pankkitileillä, osake-ja rahasto omistukset,
sekä kiinteä omasuus.
Näiden tietojen eli peruskirjan pohjalta, verotoimisto määrää
perintöveron perijöolle.
Ja ap hoksaathan, että sinä perit siis molemmat biologiset
vanhempasi, sekä isäsi että äitisi, vaikka he ovat eronneet.
Et koskaan peri isäpuoltasi etkä äitipuoltasi, et saa heiltä
yhtään mitään, elleivät testamentissa jotain sinulle jätä.
Aloitus on tahallaan tehty pössi provo, näkee heti ap:n
lapsellisen tyhmästä jankkauisesta.
Aloituksesta ei osaa sanoa, onko se provo, vai jonkun todellinen ajatuskuvio.
Puolisollani ja minulla on avioehto, joka suojaa kummankin omaisuuden sekä avioerossa, että kuolemassa. Vastaa Ap:n vanhempien avioehtoa. Jos minä kuolisin ensin, lapseni perivät minut, sekä kiinteän omaisuuden että rahavarat. Ja jos mieheni kuolisi ensin, hänen lapsensa perivät hänet. Minulle ei jää edes lesken asumisoikeutta, sillä minulla on omistuksessani sopiva kiinteistö. Jos ei olisi, saisin asumisoikeuden.
Jos Ap:n ajatuskuvio olisi oikein, minun kannattaisi ehdottomasti kuolla ensin. Lapseni pääsisivät perillisiksi niin suureen omaisuuteen.
Ensimmäisen kuolleen jälkeen on tehty perunkirjoitus. Vaikkei olisi avioehtoakaan niin lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa. Ja lesken perii hänen lapsensa tai sukunsa.
""Tämä yksi vaikeimpia asioita perintöoikeudessa sisäistää, tosiaan ensiksi kuolleen puolison perilliset on sen lesken pesän osakkaita, eikä lesken tasinkoetuoikeus sitä muuta muuksi. "
Tässä sotkee monien ajatuksia että sen ensimmäisen kuoltua hänen varsinainen perijänsä siinä vaiheessa on se leski, eivät vielä ne lopulliset perilliset (sisarukset, sisarusten lapset jne.) jotka sitten perivät kun se toinenkin puoliso kuolee.
Eli jos lapseton ihminen kuolee niin ne lopulliset perijät eivät ole perijöitä vielä silloin vaan vasta siinä lopullisessa kuolinpesässä.