Jos aviopuolisoilla on avioehto, MUTTA EI testamenttia, jaetaanko pesä lesken kuoltua molempien perijöiden kesken?

Vierailija kirjoitti:

Miten pitkälle sitä perillistä etsitään, jos lapseton pariskunta kuolee eri aikoina? Siis tyyliin rikkaampi kuolee ensin -> leski humputtelee puolet rahoista ja kuolee. Ei lapsia tai vanhempia tai sisaruksia elossa. 

Tällaisissa tapauksissa onneksi aika moni tekee testamentin, niin ei tarvitse kenenkään odotella kieli pitkällä perintöä. 

Vierailija kirjoitti:

Tarkennan vielä:

eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.

20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä. 

ap 

Ensiksi kuolleen (osituksessa) eroteltu omaisuus jaetaan sen kuolleen omille perillisille ja samalla tavoin lesken kuoltua, menee vain omille, mutta riippuu avioehdosta miten poissulkeva on, pelkkä avioehto ei kerro vielä. Leski saa avioehdosta huolimatta lesken asumisoikeuden yhteiseen omistusasuntokotiin, jos sen haluaa. 

Avioehdon sisältö on jokaisella pariskunnalla sellainen kuin pariskunta on itse kirjoittanut joten yleispätevää vastausta ei voi antaa. Se voi olla esimerkiksi vain erotilanteessa voimassa tai koskea vain jotain tiettyä omaisuuserää tai pelkästään toista puolisoa. Ainoastaan tietyt muotoseikat ovat pakollisia avioehdossa, jotta se on pätevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos molemmilla on lapsia, niin silloinhan he ovat perineet ja perintönsä saaneet jo silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli? Varsinkin jos oli avioehto ei tarvinnut edes mitään tasinkoja laskea.

 

Mut sillon ei tehty mitään tasausta, ekana kuollut oli "muka" keppikerjäläinen, mitään ei jäänyt jaettavaksi. (Olivat kieroilleet näyttämän tältä). Leski rikas ja omisti kaiken (muka).

Eikös nyt kun leski kuoli, pidä jakaa se pesä, ja antaa TASINKOA sille ekana kuolleelle ja perillisille, kun sitä ei tehty silloin aikanaan ollenkaan?

No ei tietenkään tarvitse. Te ensin kuolleen lapset peritte ainoastaan vanhempanne. Olette saaneet perintöosuutenne jo silloin kun vanhempanne kuoli. Jos hänellä ei ollut mitään omaisuutta, niin ollut mitään jaettavaakaan. Teidän osaltanne homma on loppunkäsitelty.

Vaikka tällä avioparilla ei edes olisi ollut avioehtoa, ette sittenkään ehkä olisi saaneet mitään. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolisonsa perillisille jos ei halua (lesken tasinkoprivilegi). 

Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.

Voinko tehdä mitän. 

EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!

ap

Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.

Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.

Ensin kuolleen perukirjassa on maininta tasingosta.    Jos sitä ei ole ei hänen lapselleen ole jäänyt saamista.  Hänhän perii vanhempasa,  ei vanhempansa puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Avioehto vaikuttaa vain avioerotilanteessa. Sen takia se testamentti sitten tehtäisiin. Nyt ei ole tehty, joten mennään normaalin perintökaaren mukaan. 

meillä avioehdossa rajataan pois aiemmin hankittu sekä peritty omaisuus niin erossa luin kuolemassa. Yhdessä hankittu omaisuus on vain yhteistä.

eli pitäisi tietää avioehdon sisältö.

Vierailija kirjoitti:

Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.

Voinko tehdä mitän. 

EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!

ap

Eihän tuollaista hyödytä kysellä täällä, ei ole mikään oikeusaputoimisto, mars mars.

Vierailija kirjoitti:

Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.

Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.

Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.

Sitähän se avioehto juuri tarkoittaa, että mitään tasinkoa ei jaeta

Hyvin poissulkevaltahan tuo avioehto kuulostaa. Vaikea tuommoisesta on oikeudessa taistella, ei voi kävellä vainajan tahdon yli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.

Voinko tehdä mitän. 

EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!

ap

Eihän tuollaista hyödytä kysellä täällä, ei ole mikään oikeusaputoimisto, mars mars.

Oikeusaputoimistoa on täysin turha vaivata tuollaisella jutulla joka on selvääkin selvempi.

Ei ole mitään mahdollisuutta että aloittaja voisi vaatia yhtään mitään tämän viimeksi kuolleen aviopuolison pesästä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin poissulkevaltahan tuo avioehto kuulostaa. Vaikea tuommoisesta on oikeudessa taistella, ei voi kävellä vainajan tahdon yli. 

Ei siitä voi sanoa että mitä ovat tarkoittaneet sillä omistamallaan, sitä minkä avioliiton alussa vaiko myös sen aikana hankittua ja joka tapauksessa on aina myös yhteisesti omistettua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehto vaikuttaa vain avioerotilanteessa. Sen takia se testamentti sitten tehtäisiin. Nyt ei ole tehty, joten mennään normaalin perintökaaren mukaan. 

Älä höpötä. Avioehtoa sovelletaan avioliiton päättyessä, päättyipä se sitten eroon tai toisen kuolemaan. 

Avioehdon voi toki myös laatia niin, että se on voimassa vain erotilanteessa, mutta ei silloin, kun avioliitto päättyy jomman kumman kuolemaan. 

Ihmisillä tuntuu olevan jotenkin sellainen käsitys, että avioehto olisi aina muotoa 'kummallakaan puolisolla ei ole oikeutta toisen omaisuuteen', kun se voi oikeasti olla ihan mitä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.

Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.

Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.

EI OLTU ositusta tehty, koska leski väitti kaiken omaisuuden olevan vain hänen omaa omaisuuttan. no kukas sitå kyseenalaisti silloin?

ap

Tämä nyt on helppo tapaus. Teidän vanhempanne todettiin perunkirjoituksessa lähes rahattomaksi. Oli vielä avioehtokin, joka luultavasti oli tehty leskeksi jääneet omaisuuden turvaamiseksi. Joka tapauksessa te peritte vanhempanne, saitte sitten jotain tai ette. Nyt kuolleen lesken perivät hänen omaisensa. Pulinat pois.

Vierailija kirjoitti:

Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.

Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.

Nimenomaan. Tässä on se täysin oleellinen ero että kyseessä oli LAPSETON pariskunta. Viimeisenä kuollut ei voinut määrätä testamentilla kuin omasta puolikkaastaan.

Aloittajan tapauksessa kummallakin aviopuolisolla oli lapsia aiemmista liitoista. Silloin ensimmäinen puolison kuollessa on ollut pakko tehdä perukirja. Jos kuollut oli täysin pennitön, ei ollut mitään perittävää.

Ei sitä perittävää jotenkin mystisesti tule nyt vuosia myöhemmin kun toinen puolisoista kuolee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pitkälle sitä perillistä etsitään, jos lapseton pariskunta kuolee eri aikoina? Siis tyyliin rikkaampi kuolee ensin -> leski humputtelee puolet rahoista ja kuolee. Ei lapsia tai vanhempia tai sisaruksia elossa. 

Tällaisissa tapauksissa onneksi aika moni tekee testamentin, niin ei tarvitse kenenkään odotella kieli pitkällä perintöä. 

Jos sinä et odota omien vanhempiesi perintöä, niin SAANKOS MINÄ SEN VAIKKA SITTEN?? NO KIIIIITOS! TILINUMERONI ON------VOITTE TALLETTAA HETI NIMIINI METSÄT, sukumökit, pellot, firmat, ja isäsi vihkisormuksen.

Tackso mykket!! Varaan jo matkat Malediiveille äitisi kustantaa kun poika ei tykkää rahasta!! hahahhahhaha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.

Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.

Noinkin voi käydä, jos ositusta ei tehdä ennen kuin leski kuolee - lakihan ei aseta osituksen tekemiselle mitään aikarajaa. Tässä tapauksessa ositus on kuitenkin ilmeisesti tehty jo aikaisemmin, joten tietenkään sitä ei tehdä enää uudestaan.

 

EI OLTU ositusta tehty, koska leski väitti kaiken omaisuuden olevan vain hänen omaa omaisuuttan. no kukas sitå kyseenalaisti silloin?

ap

Ositusvaade ei vanhene ihan hetikohta jos ollenkaan, jotta voi vaatia, mutta se asiakirja voi olla myös erottelun nimellä avioehdon vuoksi, siinä vaan se ongelma että miten jako hyväksytty, jo totesin kertaalleen että ei hyödytä täällä jos et ole provoilemassa.