Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos aviopuolisoilla on avioehto, MUTTA EI testamenttia, jaetaanko pesä lesken kuoltua molempien perijöiden kesken?
29.01.2024 |
Neuvokaa, lakimis. ELi jos molemmat aviopuolisot kuolleet, heillä oli avioehto, mutta ei testamenttia toistensa hyväksi, miten jaetaan jäämistö?
Eikös silti molempien aviokumppaneiden lapset edellisistä liitoista ole osakkaita, ja se pesä pitäisi tasata, eli rikas antaa tasinkoa sille köyhemmälle kuolleelle, ja sitten ne puolikkaat jaetaan moelmpien lapsille, kullekkin oman vanhmman varat,
VAI?
Ei kait nyt lesken lapset tanssi rikkauksien päällä keskenään, ja aiemmin kuolleen puolison lapset nuole näppejään? Heille tasinkoa kai?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Oishan se hyvä jos uusperheissäkin lapset perisivät äiti/isäpuolensa mutta kun se ei mene niin. &n
Isäpuolella oli perillisiä, jotka perivät hän omaisuutensa. Koska äitini oli köyhempi, hän sai kuolinpesältä tasinkoa. Kun äidin perunkirjoitusta ja perinnönjakoa tehtiin, jaossa oli myös hänen isäpuolelta tullut tasinko.
Ei jako mennyt yksiselitteisesti niin, että minulle olisi tullut vain ja ainoastaan äidin alkuperäistä omaisuutta. Sitä olisi jaettu myös heidän yhteisillä lapsilleen, ja myös minulle isäpuolen osuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.
Voinko tehdä mitän.
EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!
ap
Jos tuosta ilmaispalkkalaisuudesta on ollut huolissaan, niin se asia pitää kirjata sinne avioehtoon. Sitä on myöhäistä nyt itkeä, jos on allekirjoittanut sellaisen avioehdon, missä jää elämäntyöstään ilman palkkaa. Allekirjoitetun avioehdon mukaan mennään.
Kuka mieltää avioliiton työsuhteeksi? Näissä tapauksissa avioehdon ja testamentin on todellakin syytä olla kunnossa.
Hoitaa puolisoa? Puoliso siis jotenkin sairas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
Ensiksi kuolleen (osituksessa) eroteltu omaisuus jaetaan sen kuolleen omille perillisille ja samalla tavoin lesken kuoltua, menee vain omille, mutta riippuu avioehdosta miten poissulkeva on, pelkkä avioehto ei kerro vielä. Leski saa avioehdosta huolimatta lesken asumisoikeuden yhteiseen omistusasuntokotiin, jos sen haluaa.
Osa miehistä ottaa nuoria puolisoita joten jos mies on 70, kun kuolee niin 50 - vuotias vaimo voi asua asunnossa vielä 40 vuotta. Mutta lapset joutuvat maksamaan perintöverot siitä huolimatta. Jos leski ei tee remontteja niin asunto voi olla 40 vuoden päästä huonossa kunnossa.
Jokaisen kuoltua hänen omaisuudestaan täytyy tehdä perukirja, oli sitten persaukinen tai miljönääri. Perukirjassa näkyy kaikki tarvittava tieto tulevaa mahdollista perinnönjakoa varten. Jos olet lähiomainen, niin sinulla pitäisi olla perukirja tai kopio siitä. Jos olet perillinen tai pesän ilmoittaja sinulla on mahdollisuus saada maksullinen kopio perukirjasta verottajalta.
Toisena kuolleen puolison omaisuuteen (avioehto, jossa suljetaan pois oikeus kaikkeen toisen omaisuuteen) ei ensiksi kuolleen perillisillä ole mitään oikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Tämä meni oikein, koska lapseton pariskunta PERII toisensa ilman testamettia. Vasta lesken kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen tehdään ositus niin, että sekä ensin kuolleen että lesken kuolinpesien varat ovat yhtä suuret.
Ei mene näin. Olimme lapseton pariskunta, puolisoni kuoleman jälkeen perukirjan merkittiin hänen ja minun omaisuuteni. Koska minun omaisuuteni oli suurempi, minun kuolemani jälkeen puolison sukulaiset saavat vain hänen osuutensa ja minun sukulaiseni saavat minun osuuteni. Paitsi, jos onnistun kuluttamaan kaiken elinaikanani (ihan mahdollista, kun lapsettomana joutuu ostamaan kaiken avun), niin sitten kukaan ei saa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
100 % totta. Toinen lause alkaa "Ilman avioehtoa". Noinhan se menisi ilman avioehtoa, mutta kun se avioehto on, niin sitten ensiksi kuolleen puolison perilliset eivät ole enää kuolinpesän osakkaita lesken kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Tämä meni oikein, koska lapseton pariskunta PERII toisensa ilman testamettia. Vasta lesken kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen tehdään ositus niin, että sekä ensin kuolleen että lesken kuolinpesien varat ovat yhtä suuret.
Ei mene näin. Olimme lapseton pariskunta, puolisoni kuoleman jälkeen perukirjan merkittiin hänen ja minun omaisuuteni. Koska minun omaisuuteni oli suurempi, minun kuolemani jälkeen puolison sukulaiset saavat vain hänen osuutensa ja minun sukulaiseni saavat minun osuuteni. Pait
Lapsettomilla ei mennyt noin ainakaan 20 vuotta sitten. Aaoa varmistettiin pariltakin lakimieheltä asiaa hoitavan lisäksi.
Sisarellani omi vanhemmiltaan perimä metsäpalsta joka teki hänet varakkaammaksi kuin puolisonsa.
Puoliso kuoli ensin, perukirjassa luetteloitu kummankin varallisuus. Sitten kuoli sisar.
Omaisuus laskettiin yhteen ja puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. Eli jouduimme lunastamaan sisareni metsätilan ( tunnearvoa meille) langon sukulaisilta. Suvun rahamies osti sen itselleen. Vedättivät hinnan korkeaksi.
Jos vanhempani olisivat jälkisäätäneet ettei puolisoilla oikeutta, olisi tuolta vältytty.
Jos miehellä olisi ollut rintaperillisiä, olisivat he , oletan, saaneet vain isänsä osuuden. Eivät myöhemmin kuolleen äitipuolen metsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.
Voinko tehdä mitän.
EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!
ap
Jos tuosta ilmaispalkkalaisuudesta on ollut huolissaan, niin se asia pitää kirjata sinne avioehtoon. Sitä on myöhäistä nyt itkeä, jos on allekirjoittanut sellaisen avioehdon, missä jää elämäntyöstään ilman palkkaa. Allekirjoitetun avioehdon mukaan mennään.
Kuka mieltää avioliiton työsuhteeksi? Näissä tapauksissa avioehdon ja testamentin on todellakin syytä olla kunnossa.
On hyvin yleistä, että puoliso osallistuu toisen yritystoimintaan pienillä palveluksilla, ja niistä kertyy vuosien mittaan kuitenkin jonkinlainen panospotti. Vähintäänkin puolisolle jää suurempi vastuu perheestä ja vaikkapa lasten harrastuskuskauksista, kun yrittäjäpuoliso tekee pitkää päivää. Siksi yrittäjien puolisoiden on järkevää olla huolellinen avioehdon kanssa, jotta tuo työpanos tulee avioehdossa huomioitua. Lakimiehillä ei vain ole tähän tilanteeseen mitään valmista avioehtomallia, vaan se pitää itse kirjata sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka mieltää avioliiton työsuhteeksi? Näissä tapauksissa avioehdon ja testamentin on todellakin syytä olla kunnossa.
Mikä muu se voi olla, jos toinen on työuran sijasta hoitamassa puolisoa, lapsia ja kotia? Harvempi älyää vaatia siitä eläkevakuutusta, mutta aika moni hairahtuu kirjoittamaan nimensä avioehtoon.
Onpa paljon alapeukkuja tällä kommentilla, vaikka tämä on ihan täyttä asiaa. Puolien pitämiseen ei noissa eläke- ja avioehtoasioissa juurikaan kehoteta, kun lukee esim alan ammattilehtiä. En muista viimeisen kymmenen vuoden aikana ammattilehdessä yhtäkään lehtijuttua, jossa kerrottaisi mikä ratkaisu olisi myös puolisolle reilu. Siellä vain toitotetaan, että tehkää avioehto, ettei yritys mene eron myötä jakoon. Mutta ei sanaakaan siitä mikä olisi reilua sille puolisolle, joka ei eronnut, mutta käytti vapaa-aikansa yrityksen toiminnan tukemiseen.
Itselläni on reilu mies, joka on jakanut yritystuloista myös minulle, ja omaisuuttakin on hankittu molempien nimiin. Ja itse koen tärkeimmäksi, että lapsille jää elinvoimainen yritys pyöritettäväksi. Vanhin on jo alalle suuntautumassa.
Silti olen kiinnittänyt huomiota tuohon, että yritystoimintaa tukevan puolison roolista ei puhuta eikä arvosteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Tämä meni oikein, koska lapseton pariskunta PERII toisensa ilman testamettia. Vasta lesken kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen tehdään ositus niin, että sekä ensin kuolleen että lesken kuolinpesien varat ovat yhtä suuret.
Ei mene näin. Olimme lapseton pariskunta, puolisoni kuoleman jälkeen perukirjan merkittiin hänen ja minun omaisuuteni. Koska minun omaisuuteni oli suurempi, minun kuolemani jälkeen puolison sukulaiset saavat vain hänen osuutensa ja minun sukulaiseni saavat minun osuuteni. Pait
Olet väärässä! Kuolemasi jälkeen koko jäämistösi menee puoliksi kummankin toissijaisille perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
Sen takia juuri se avioehto tehtiin. Vain toisella puolisoista oli liittoa solmittaessa omaisuutta, jonka halusi jättää kuollessaan omille perillisilleen.
Köyhemmän puolison lapset perivät vanhempansa tämän kuoltua 20 v. sitten. Jos eivät silloin saaneet mitään, johtui se siitä, että mitään perittävää ei ollut. Kuten ei olisi ollut siinäkään tapauksessa, että avioliittoa ei olisi solmittu, vaan vanhempi olisi elänyt yksin kuolemaansa asti.
Ja vaikka ensin kuolleella ei omaa omaisuutta ollutkaan, niin hän on mahdollisesti saanut etua puolisoltaan vaikkapa saamalla asua ilmaiseksi puolison omistamassa talossa, saanut kulkea hänen autonsa kyydissä, jne. Jos näistä eduista huolimatta ei ole jäänyt mitään perittävää, niin tulot ovat olleet niin minimaalisen pienet, että sitä perittävää ei ollut millään tavalla, millään kuolinjärjestyksellä tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lapsettomilla ei mennyt noin ainakaan 20 vuotta sitten. Aaoa varmistettiin pariltakin lakimieheltä asiaa hoitavan lisäksi.
Sisarellani omi vanhemmiltaan perimä metsäpalsta joka teki hänet varakkaammaksi kuin puolisonsa.
Puoliso kuoli ensin, perukirjassa luetteloitu kummankin varallisuus. Sitten kuoli sisar.
Omaisuus laskettiin yhteen ja puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. "
Tuossa on tehty se virhe että ositusta ei ilmeisesti tehty heti sisaresi puolison kuoltua ja ilmeisesti kuolinpesäkin jäi jakamattomaksi. Jos ositus olisi tehty heti sisaresi puolison kuoltua niin tasinkoa ei olisi maksettu ja kuolinpesän varat olisi sitten siirretty puolison perillisille. Sinun sisaresi kuoltua ei sitten olisi ollut enää jäljellä muuta kuin hänen perillisensä.
Nyt kun odotettiin molempien kuolemaan niin asia ei ollutkaan enää niin simppeli ja reilu.
Asiat kannattaa siis hoitaa heti pois alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Tämä meni oikein, koska lapseton pariskunta PERII toisensa ilman testamettia. Vasta lesken kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen tehdään ositus niin, että sekä ensin kuolleen että lesken kuolinpesien varat ovat yhtä suuret.
Ei mene näin. Olimme lapseton pariskunta, puolisoni kuoleman jälkeen perukirjan merkittiin hänen ja minun omaisuuteni. Koska minun omaisuuteni oli suurempi, minun kuolemani jälkeen puolison sukulaiset saavat vain hänen osuute
"Olet väärässä! Kuolemasi jälkeen koko jäämistösi menee puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. "
Tämä yksi vaikeimpia asioita perintöoikeudessa sisäistää, tosiaan ensiksi kuolleen puolison perilliset on sen lesken pesän osakkaita, eikä lesken tasinkoetuoikeus sitä muuta muuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olet väärässä! Kuolemasi jälkeen koko jäämistösi menee puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. "
Mitähän nyt höpötät. Yksi kuolee niin sitten tehdään ositus ja vainajalle jäänyt osuus jaetaan hänen perillisilleen. Toinen kuolee niin ei enää ole olemassa kuin sen viimeksi kuolleen omaisuutta ja se menee sitten tietenkin hänen perillisilleen.
Tämä siis näin simppelisti silloin kun ositukset ja perinnönjaot tehdään fiksusti heti kun joku kuolee eikä jätetä asioita ja kuolinpesiä roikkumaan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
"Lapsettomilla ei mennyt noin ainakaan 20 vuotta sitten. Aaoa varmistettiin pariltakin lakimieheltä asiaa hoitavan lisäksi.
Sisarellani omi vanhemmiltaan perimä metsäpalsta joka teki hänet varakkaammaksi kuin puolisonsa.
Puoliso kuoli ensin, perukirjassa luetteloitu kummankin varallisuus. Sitten kuoli sisar.
Omaisuus laskettiin yhteen ja puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. "
Tuossa on tehty se virhe että ositusta ei ilmeisesti tehty heti sisaresi puolison kuoltua ja ilmeisesti kuolinpesäkin jäi jakamattomaksi. Jos ositus olisi tehty heti sisaresi puolison kuoltua niin tasinkoa ei olisi maksettu ja kuolinpesän varat olisi sitten siirretty puolison perillisille. Sinun sisaresi kuoltua ei sitten olisi ollut enää jäljellä muuta kuin hänen perillisensä.
Nyt kun odotettiin molempien kuolemaan niin asia ei ollutkaan enää niin simppeli ja reilu.
Asiat kannattaa siis ho
Lapsettomassa liitossa leski perii. Sisar maksoi perintöverot. Puolet siis oli avio-oikeutta, puolesta siis maksoi
Ei toissijaiset perilliset voi lapsettomasta liitosta vaatia mitään ennen molempien kuolemaa.
Silloinhan voisi vaikka sinkuilta sisarukset vaatia osuuttaan jo tämän eläessä.
Sisar oli oikeustoimikelvoton dementian tähden joten asia oli maistraatin ja lakimiehen hallinnassa
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä! Kuolemasi jälkeen koko jäämistösi menee puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. "
Mitähän nyt höpötät. Yksi kuolee niin sitten tehdään ositus ja vainajalle jäänyt osuus jaetaan hänen perillisilleen. Toinen kuolee niin ei enää ole olemassa kuin sen viimeksi kuolleen omaisuutta ja se menee sitten tietenkin hänen perillisilleen.
Tämä siis näin simppelisti silloin kun ositukset ja perinnönjaot tehdään fiksusti heti kun joku kuolee eikä jätetä asioita ja kuolinpesiä roikkumaan turhaan.
Jos ei mitään papereita ole, lapsettomassa liitossa leski perii. Toissijaiset perilliset eivät voi siinä vaiheessa esittää vaatimuksia.
Jos on rintaperillisiä, asia on toisin. Rintaperillisille voidaan osittaa heti.
Vierailija kirjoitti:
"Lapsettomilla ei mennyt noin ainakaan 20 vuotta sitten. Aaoa varmistettiin pariltakin lakimieheltä asiaa hoitavan lisäksi.
Sisarellani omi vanhemmiltaan perimä metsäpalsta joka teki hänet varakkaammaksi kuin puolisonsa.
Puoliso kuoli ensin, perukirjassa luetteloitu kummankin varallisuus. Sitten kuoli sisar.
Omaisuus laskettiin yhteen ja puoliksi kummankin toissijaisille perillisille. "
Tuossa on tehty se virhe että ositusta ei ilmeisesti tehty heti sisaresi puolison kuoltua ja ilmeisesti kuolinpesäkin jäi jakamattomaksi. Jos ositus olisi tehty heti sisaresi puolison kuoltua niin tasinkoa ei olisi maksettu ja kuolinpesän varat olisi sitten siirretty puolison perillisille. Sinun sisaresi kuoltua ei sitten olisi ollut enää jäljellä muuta kuin hänen perillisensä.
Nyt kun odotettiin molempien kuolemaan niin asia ei ollutkaan enää niin simppeli ja reilu.
Asiat kannattaa siis ho
Selität tilannetta jos olisi rintaperillisiä.
Avioliitossa leski perii jos ei ole rintaperillisiä, ei sisarukset.
Toissijaiset ovat vasta sitten kun se petintö on vailla ensisijaista perijää.
"Tämä yksi vaikeimpia asioita perintöoikeudessa sisäistää, tosiaan ensiksi kuolleen puolison perilliset on sen lesken pesän osakkaita, eikä lesken tasinkoetuoikeus sitä muuta muuksi. "
Tämä toki vain silloin kun ei ole rintaperillisiä eikä testamenttia. Jos on rintaperillisiä tai testamentti niin perinnönjako tehdään heti vainajan kuoltua ja jos kaikki vainajan omaisuus jaetaan jo silloin niin ei silloin jää enää mitään oikeutta sen lesken omaisuuteen.
"Selität tilannetta jos olisi rintaperillisiä."
Totta. Tässä selitetään niin montaa erilaista tilannetat ristiin että menin itsekin sekaisin.
Alue: Aihe vapaa
Se merkittiin perukirjaan vainajan varallisuudeksi ja se meni perillisille. Asia oli sillä selvä ja loppuun käsitelty, jos oli kuoleman ja eron kattava avioehto.
20 vuotta sitten tapahtunutta on jokseenkin mahdotonta enää selvittää saati sitten korjata.
Tasinko maksetaan silloin, KUN EI OLE AVIOEHTOA. Varakkaamman lesken ei kuitenkaan tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle => tasinkoa EI makseta. Ei lesken kuoleman jälkeen eikä ennen sitä.
Tämä koko tarina lähtee siitä, että oli avioehto = ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Eri asia, jos avioehto koski vain eroa eikä kuolemaa. Perintökaaren 3. luku on varmaan aivan liian vaikeaa tekstiä aloittajalle ja monelle muullekin. Avainsana on AVIO-OIKEUS.
Anteeksi isot kirjaimet, mutta lihavointi ei tällä palstalla toimi.