Lue keskustelun säännöt.
Jos aviopuolisoilla on avioehto, MUTTA EI testamenttia, jaetaanko pesä lesken kuoltua molempien perijöiden kesken?
29.01.2024 |
Neuvokaa, lakimis. ELi jos molemmat aviopuolisot kuolleet, heillä oli avioehto, mutta ei testamenttia toistensa hyväksi, miten jaetaan jäämistö?
Eikös silti molempien aviokumppaneiden lapset edellisistä liitoista ole osakkaita, ja se pesä pitäisi tasata, eli rikas antaa tasinkoa sille köyhemmälle kuolleelle, ja sitten ne puolikkaat jaetaan moelmpien lapsille, kullekkin oman vanhmman varat,
VAI?
Ei kait nyt lesken lapset tanssi rikkauksien päällä keskenään, ja aiemmin kuolleen puolison lapset nuole näppejään? Heille tasinkoa kai?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.
Voinko tehdä mitän.
EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!
ap
Jos tuosta ilmaispalkkalaisuudesta on ollut huolissaan, niin se asia pitää kirjata sinne avioehtoon. Sitä on myöhäistä nyt itkeä, jos on allekirjoittanut sellaisen avioehdon, missä jää elämäntyöstään ilman palkkaa. Allekirjoitetun avioehdon mukaan mennään.
Kuka mieltää avioliiton työsuhteeksi? Näissä tapauksissa avioehdon ja testamentin on todellakin syytä olla kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Oishan se hyvä jos uusperheissäkin lapset perisivät äiti/isäpuolensa mutta kun se ei mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin poissulkevaltahan tuo avioehto kuulostaa. Vaikea tuommoisesta on oikeudessa taistella, ei voi kävellä vainajan tahdon yli.
Sitä paitsi tässä tapauksessa on herttaisen yhdentekevää onko avioehtoa vai ei, koska rikkaamman puolison ei tarvitse antaa minkäänlaista tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Hän saa antaa jos itse haluaa, mutta mitään pakkoa ei ole. Hän saa aivan itse pitää oman omaisuutenda jos niin tahtoo.
Ei todellakaan ole.
Onhan se, koska lesken ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa jos ei halua. Eli kun ensin kuolee köyhempi puoliso ja leski käyttää tuota oikeuttaan olla maksamatta kuolinpesälle tasinkoa, niin lopputulos on ihan sama kuin olisi ollut mikäli olisi ollut täysin poissulkeva avi
Se tasinkoprivilegi on tarkoitettu lesken elämiseen, mutta ei se ei muuta puolisoiden väillä ollutta avio-oikeutta silloin kun sitä ei ole poistettu avioehdolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Oishan se hyvä jos uusperheissäkin lapset perisivät äiti/isäpuolensa mutta kun se ei mene niin.
Tietysti avio-oikeuden kautta, eivät suoraan, eikä se lesken tasinkoetuoikeus sitä poista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpi kuoli ensiksi ratkaissee..
Kun oli avioehto myös kuoleman varalta eikä testamenttia, ei leski saanut tasinkoa ensin kuolleen jälkeen, vaikka olisi ollut täysin varaton.
Ensin kuolleen vainajan koko omaisuus meni hänen omille perillisilleen. Lesken kuoleman jälkeen vain hänen omat perilliset perivät jotain.
Avioehto tarkoittaa nimenomaan sitä, että kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa eikä mitään tasata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.
Voinko tehdä mitän.
EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!
ap
Jos tuosta ilmaispalkkalaisuudesta on ollut huolissaan, niin se asia pitää kirjata sinne avioehtoon. Sitä on myöhäistä nyt itkeä, jos on allekirjoittanut sellaisen avioehdon, missä jää elämäntyöstään ilman palkkaa. Allekirjoitetun avioehdon mukaan mennään.
Kuka mieltää avioliiton työsuhteeksi? Näissä tapauksissa avioehdon ja testamentin on todellakin syytä olla kunnossa.
Mikä muu se voi olla, jos toinen on työuran sijasta hoitamassa puolisoa, lapsia ja kotia? Harvempi älyää vaatia siitä eläkevakuutusta, mutta aika moni hairahtuu kirjoittamaan nimensä avioehtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Oishan se hyvä jos uusperheissäkin lapset perisivät äiti/isäpuolensa mutta kun se ei mene niin.
Tietysti avio-oikeuden
Jos miehellä on kaksi lasta ja naisella kaksi lasta. Köyhempi nainen kuolee ensin eikä mies anna tasinkoa. Perukirjaan lasketaan miehen ja naisen varat. Heillä ei ole mitään testamentteja eikä avioehtoja mutta ovat naimisissa. Miehen osuutta on puolet pesän arvosta + oma omaisuutensa.
Jos naisen lapset tässä kohdin vaativat osituksen ja saavat omansa pois lopetetaan naisen kuolinpesä eivätkä he enää ole isäpuolensa pesän osakkaita
Jos mies jää jakamattomaan pesään, perukirjassa kuolinpesän osuus esim asunnosta ja miehen omat varat merkittynä Osituksessa naisen lapset saavat sitten kuolinpesän osuuden ja miehen lapset miehen osuuden. Se ei välttämättä mene fifty-fifty.
Oikaiskaa jos olen väärässä.
Esim minulla nyt omistaa puolet asunnosta kuolinpesä, puolet minä. Jos kuolinpesään kuuluisi vain puolisoni lapset, saisivat he puolet asunnosta. Toisen puolen perisivöt kuoltuani minun lapseni, jotka eivät olisi olleet isäpuolensa kuolinpesän osakkaita koska olen ollut elossa. Jos minulla ei olisi lapsia, osuuteni perisi sisarukseni tai heidän lapsensa. Ei puolisoni lapset.
Lain tuntija, oikaiskaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
No jos köyhemmän kuollessa ei ole ollut mitään jaettavaa, niin silloinhan kaikki on tämän nyt kuolleen omaisuutta. Simple
Kun on avioehto, ei tule mitään tasinkoa. Vaikka ei olisi ollutkaan, ei varakkaamman lesken tarvitse antaa tasinkoa köyhemmän vainajan kuolinpesälle.
Tuollaisessa tapauksessa varattomana kuolleen vainajan perilliset eivät peri yhtään mitään. Eivät ennen eikä jälkeen lesken kuolemaa, koska ei ole mitään perittävää. Kun on avioehto, ei sillä ole mitään merkitystä, kuoliko ensin varakas vai varaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.
Voinko tehdä mitän.
EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!
ap
Se juna meni jo, sori. Ei oikeudessa taistelu mitään auta. Saatte vain oikeudenkäyntikulut maksettavaksi.
Kun vainaja itse enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti luovutti koko elämäntyönsä toisen puolison (ja hänen perillistensä hyväksi) tekemällä avioehdon ja antamalla kaiken omaisuuden puolison nimiin, ei enää ole mitään tehtävissä. Se oli hänen valintansa. Sille ei perilliset voi mitään.
Jos ensin kuolleen perukirjaan oli hänen omaisuutensa merkitty väärin, se olisi pitänyt korjata aikanaan. Ei niitä enää vuosien jälkeen muutella.
Paljon jo auttaisi asiaa kun esim asunto puoliksi kummankin nimiin vaikka toinen olisikin kotiäiti. Kun laina haetaan yhdessä ja molemmat allekirjoittaa kauppakirjat, pankille ihan sama kenen tililtä veloittaa lyhennykset Silloin on niin selvä että puolet asunnosta on lesken, hän ei siis tarvitse mitään avio-oikeutta kun kirjoissa ja kansissa on 50/50. En ymmärrä että joku jäisi kotiin hoitamaan lapsia esim asuntoon joka on täysin miehen nimissä jolla jo edellisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Oishan se hyvä jos uusperheissäkin lapset perisivät äiti/isäpuolensa mutta kun se ei mene niin.
Kyllä menee - JOS EI OLE AVIOEHTOA JA VARAKKAAMPI KUOLEE ENSIN. Varma tieto. Olen se, joka peri isäpuolen omaisuutta, koska hän kuoli ensin ja äidilleni tuli tasinkoa. Juristi teki perunkirjoituksen eikä ole syytä epäillä, että ei olisi mennyt oikein.
Jos äitini olisi kuollut ensin, en olisi perinyt isäpuoleni omaisuudesta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto oli hyvin niukka. "ei ole kummalakaan avio-oikeutta siihen omaisuuteen minkä omistamme, tai sen tuottoon". Ei mitään muuta sanota.
Voinko tehdä mitän.
EIhän tuo ekana kuollut nyt mikkään ilmais palkkalainen ollu! Tästähän usein taistellaan oikeudessa kun ei haluttais hyvittää elämäntyötä rikkaan hyväksi!
ap
Jos tuosta ilmaispalkkalaisuudesta on ollut huolissaan, niin se asia pitää kirjata sinne avioehtoon. Sitä on myöhäistä nyt itkeä, jos on allekirjoittanut sellaisen avioehdon, missä jää elämäntyöstään ilman palkkaa. Allekirjoitetun avioehdon mukaan mennään.
Kuka mieltää avioliiton työsuhteeksi? Näissä tapauksissa avioehdon ja testamentin on todellakin syytä olla kunnossa.
Hoitaa omia lapsiaan? Useimmat tekevät sen ihan ilmaiseksi ja käyvät myös töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon jo auttaisi asiaa kun esim asunto puoliksi kummankin nimiin vaikka toinen olisikin kotiäiti. Kun laina haetaan yhdessä ja molemmat allekirjoittaa kauppakirjat, pankille ihan sama kenen tililtä veloittaa lyhennykset Silloin on niin selvä että puolet asunnosta on lesken, hän ei siis tarvitse mitään avio-oikeutta kun kirjoissa ja kansissa on 50/50. En ymmärrä että joku jäisi kotiin hoitamaan lapsia esim asuntoon joka on täysin miehen nimissä jolla jo edellisiä lapsia.
Leski saa joka tapauksessa jäädä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja pitää yhteisen koti-irtaimiston jakamattomana hallinnassaan. Näin silloinkin, kun koko asunto menisi vainajan perillisille.
Lukekaa perintökaari ennen kuin kirjoitatte mitään perintökeskusteluihin! Näissä on niin paljon höpöä ja humpuukia että tuskin missään muissa voi ollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapseton pariskunta. Ei avioehtoa, eikä ensin kuolleella testamenttia. Viimeisenä kuollut oli testamentannut koko omaisuuden omalle suvulleen.
Ennen testamentin toteutusta tehtiin kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen ositus, jonka myötä puolet omaisuudesta meni ensin kuolleen sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Tämä meni oikein, koska lapseton pariskunta PERII toisensa ilman testamettia. Vasta lesken kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen tehdään ositus niin, että sekä ensin kuolleen että lesken kuolinpesien varat ovat yhtä suuret.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei mennyt aivan oikein! Ilman avioehtoa kummankin aviopuolison omaisuus niputetaan yhteen, ellei ensiksi kuolleella ollut perittävää omaisuutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen lapsille mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille."
Tämä kohta on 100 % roskaa: "mutta niistä lapsista tulee perillisiä lesken kuoltua. Tässä tapauksessa jäämistö pistetään puoliksi molempien aviopuolisoiden perillisille".
Katsopa perinnönjako lesken kuoltua.
Oishan se hyvä jos uusperheissäkin lapset perisivät äiti/isäpuolensa mutta kun se ei mene niin.
Kyllä menee - JOS EI
Vainajat ei anna tasinkoa. Jos isäpuolesi omaisuus jäi äidillesi eikä isäpuolella ollut rintaperillisiä, pääsit hyötymään. Ja koska äitisi eli kauemmin ja hänellä rintaperillinen.
Mutta voi olla että kummallakin on omat lapset.
Uusliitoissa ja avoliitoissa ja sotkuisissa lapsia sinne tänne pitäisi kyllä tehdö selvät paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon jo auttaisi asiaa kun esim asunto puoliksi kummankin nimiin vaikka toinen olisikin kotiäiti. Kun laina haetaan yhdessä ja molemmat allekirjoittaa kauppakirjat, pankille ihan sama kenen tililtä veloittaa lyhennykset Silloin on niin selvä että puolet asunnosta on lesken, hän ei siis tarvitse mitään avio-oikeutta kun kirjoissa ja kansissa on 50/50. En ymmärrä että joku jäisi kotiin hoitamaan lapsia esim asuntoon joka on täysin miehen nimissä jolla jo edellisiä lapsia.
Leski saa joka tapauksessa jäädä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja pitää yhteisen koti-irtaimiston jakamattomana hallinnassaan. Näin silloinkin, kun koko asunto menisi vainajan perillisille.
Lukekaa perintökaari ennen kuin kirjoitatte mitään perintökeskusteluihin! Näissä on niin paljon höpöä ja humpuukia että tuskin miss
Noin, asumaan voi jäädä etenkin jos on alaikäisiä. Aikuiset lapset voi yrittää savustaa ulos.
Mitään rahaa ei kuitenkaan asunnosta saa, se on riitaista hommaa perikunnilta vaatia työpanoksestaan rahaa jos on vainajan tuloilla elänyt vainajan omistamassa asunnossa
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
Sen takia juuri se avioehto tehtiin. Vain toisella puolisoista oli liittoa solmittaessa omaisuutta, jonka halusi jättää kuollessaan omille perillisilleen.
Köyhemmän puolison lapset perivät vanhempansa tämän kuoltua 20 v. sitten. Jos eivät silloin saaneet mitään, johtui se siitä, että mitään perittävää ei ollut. Kuten ei olisi ollut siinäkään tapauksessa, että avioliittoa ei olisi solmittu, vaan vanhempi olisi elänyt yksin kuolemaansa asti.
Vierailija kirjoitti:
Paljon jo auttaisi asiaa kun esim asunto puoliksi kummankin nimiin vaikka toinen olisikin kotiäiti. Kun laina haetaan yhdessä ja molemmat allekirjoittaa kauppakirjat, pankille ihan sama kenen tililtä veloittaa lyhennykset Silloin on niin selvä että puolet asunnosta on lesken, hän ei siis tarvitse mitään avio-oikeutta kun kirjoissa ja kansissa on 50/50. En ymmärrä että joku jäisi kotiin hoitamaan lapsia esim asuntoon joka on täysin miehen nimissä jolla jo edellisiä lapsia.
Eihän ap:n tapauksessa aiemmin kuollut mitään lapsia hoitanut, lapset oli edellisistä liitoista. Jos oli kotirouvana, niin sehän tarkoittaa, että varakkaampi kustansi pariskunnan koko elämisen. Jos taas kävi töissä, niin varmaan palkka kului jokapäiväiseen elämään, eikä säästöjä eli perittävää kertynyt.
Sitä varten avioehto varmasti oli solmittukin, että lesken jo ennen liittoa omistama koti ja muu omaisuus päätyisi aikanaan hänen perillisilleen.
Uusperheissä on testamentit syytä tehdä lakimiehen kanssa, ettei tule mitään yllätyksiä siihen, mihin perintö päätyy.
-ohis