Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos aviopuolisoilla on avioehto, MUTTA EI testamenttia, jaetaanko pesä lesken kuoltua molempien perijöiden kesken?
29.01.2024 |
Neuvokaa, lakimis. ELi jos molemmat aviopuolisot kuolleet, heillä oli avioehto, mutta ei testamenttia toistensa hyväksi, miten jaetaan jäämistö?
Eikös silti molempien aviokumppaneiden lapset edellisistä liitoista ole osakkaita, ja se pesä pitäisi tasata, eli rikas antaa tasinkoa sille köyhemmälle kuolleelle, ja sitten ne puolikkaat jaetaan moelmpien lapsille, kullekkin oman vanhmman varat,
VAI?
Ei kait nyt lesken lapset tanssi rikkauksien päällä keskenään, ja aiemmin kuolleen puolison lapset nuole näppejään? Heille tasinkoa kai?
Kommentit (109)
Jos molemmilla on lapsia, niin silloinhan he ovat perineet ja perintönsä saaneet jo silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli? Varsinkin jos oli avioehto ei tarvinnut edes mitään tasinkoja laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos heillä oli avioehto eikä ollut testamenttia, niin silloin molempien jälkeläiset perii sen oman puolensa omaisuuden.
En nyt kyllä ymmärrä tuota aloittajan kuvaamaa tilannetta ollenkaan. Sanot että MOLEMMILLA oli lapsia. Ei tuollaista tilannetta edes voi syntyä siinä tapauksessa.
Avioehto vaikuttaa vain avioerotilanteessa. Sen takia se testamentti sitten tehtäisiin. Nyt ei ole tehty, joten mennään normaalin perintökaaren mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmilla on lapsia, niin silloinhan he ovat perineet ja perintönsä saaneet jo silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli? Varsinkin jos oli avioehto ei tarvinnut edes mitään tasinkoja laskea.
Mut sillon ei tehty mitään tasausta, ekana kuollut oli "muka" keppikerjäläinen, mitään ei jäänyt jaettavaksi. (Olivat kieroilleet näyttämän tältä). Leski rikas ja omisti kaiken (muka).
Eikös nyt kun leski kuoli, pidä jakaa se pesä, ja antaa TASINKOA sille ekana kuolleelle ja perillisille, kun sitä ei tehty silloin aikanaan ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioehto vaikuttaa vain avioerotilanteessa. Sen takia se testamentti sitten tehtäisiin. Nyt ei ole tehty, joten mennään normaalin perintökaaren mukaan.
Älä höpötä. Avioehtoa sovelletaan avioliiton päättyessä, päättyipä se sitten eroon tai toisen kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten pitkälle sitä perillistä etsitään, jos lapseton pariskunta kuolee eri aikoina? Siis tyyliin rikkaampi kuolee ensin -> leski humputtelee puolet rahoista ja kuolee. Ei lapsia tai vanhempia tai sisaruksia elossa.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto vaikuttaa vain avioerotilanteessa. Sen takia se testamentti sitten tehtäisiin. Nyt ei ole tehty, joten mennään normaalin perintökaaren mukaan.
Höpön löpön. Avioehto vaikuttaa aina kun avioero loppuu, oli se sitten avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Ellei sitten ole erikseen avioehdossa sanottu että se koskee esim vain avioeroa, ei kuolelmaa.
Eli kun ensimmäinen puoli kuoli, avioehto määrää että avio-oikeutta ei ole, eli mitään tasinkoa ei makseta. Jäljelle jäävä osapuoli pitää omissa nimissä olevan omaisuuden, kuolleen omaisuus kuuluu kuolinpesälle, jonka perii hänen lapsensa tasan. Jäljellä jäävä puoliso ei saa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmilla on lapsia, niin silloinhan he ovat perineet ja perintönsä saaneet jo silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli? Varsinkin jos oli avioehto ei tarvinnut edes mitään tasinkoja laskea.
Mut sillon ei tehty mitään tasausta, ekana kuollut oli "muka" keppikerjäläinen, mitään ei jäänyt jaettavaksi. (Olivat kieroilleet näyttämän tältä). Leski rikas ja omisti kaiken (muka).
Eikös nyt kun leski kuoli, pidä jakaa se pesä, ja antaa TASINKOA sille ekana kuolleelle ja perillisille, kun sitä ei tehty silloin aikanaan ollenkaan?
Lesken kuollessa ensin kuolleen perilliset eivät liity kuvioon mitenkään. Jos aiemmassa perinnönjaossa oli jotain häikkää niin se olisi pitänyt riitauttaa silloin. Nyt jaetaan lesken omaisuutta, johon näillä ensin kuolleen perillisillä ei ole osaa eikä arpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ensin kuolleella ei ollut mitään perittävää niin se on sillä siisti. Perunkirja on täytynyt kuitenkin silloin aikanaan tehdä.
Lesken kuoltua hänet perii lesken perilliset ja ensiksi kuolleen perilliset ei saa mitään, tietenkään.
Ei noin vajavaisin lähtötiedoin voi mitään sanoa. Ensinnäkin millainen avioehto oli kyseessä? Niitähän on joka lähtöön. Avioehto voi koskea esimerkiksi vain erotapausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
Sehän se avioehdon pointti vähän niinkuin on, että oma omaisuus ei avio-oikeuden nojalla valu "väärään" sukuun. Ja miksi ihmeessä pitäisi valuakaan? Se se vasta väärin olisikin että jonkun sukutilat ja maat jaettaisiin ventovieraille ihan vain koska näiden isä/äiti oli naimisissa sukutilan omistajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmilla on lapsia, niin silloinhan he ovat perineet ja perintönsä saaneet jo silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli? Varsinkin jos oli avioehto ei tarvinnut edes mitään tasinkoja laskea.
Mut sillon ei tehty mitään tasausta, ekana kuollut oli "muka" keppikerjäläinen, mitään ei jäänyt jaettavaksi. (Olivat kieroilleet näyttämän tältä). Leski rikas ja omisti kaiken (muka).
Eikös nyt kun leski kuoli, pidä jakaa se pesä, ja antaa TASINKOA sille ekana kuolleelle ja perillisille, kun sitä ei tehty silloin aikanaan ollenkaan?
Lesken kuollessa ensin kuolleen perilliset eivät liity kuvioon mitenkään. Jos aiemmassa perinnönjaossa oli jotain häikkää niin se olisi pitänyt riitauttaa silloin. Nyt jaetaan lesken omaisuutta, johon näillä ensin kuolleen perillisillä ei ole osaa ei
ei ole oikein. Jako tasan. Millon sitä tasinkoa sit annettais jos ei nyt? Olen kuullut että tasataan omaisuus, rikas antaa tasinkoa köyhälle.
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan vielä:
eli molemmat eronneet, ja lapsia aiemmista liitoista.Mneevät naimisiin, avioehto tehdään. Ekana kuolee "köyhempi" puoliso, kukaan ei peri mitäään.
20 v myöhemmin leski kuolee, omistaa maita ja mantuja. Nämäkö jaetaan vain hänen lapsilleen, eikä makseta tasinkoa ekana kuolleen jälkeläisille jaettavaksi ollenkaan? Kuulostaa väärältä.
ap
20v sitten, köyhemmän kuollessa, oli oletettavasti jotain omaisuutta? Esim irtaimistoa tai edes jotain rahaa tilillä? Nämä varat kuuluivat tuolloin kuolinpesälle. Siitä olisi pitänyt tehdä pesäluettelo ja maksaa mahdolliset verot, jonka jälkeen varat siirtyvät tämän kuolleen lapsille. Mitä sen jälkeen tapahtuu jäljelle jäävälle osapuolelle, ei kuulu tämän kuolleen lapsille mitenkään. Jos omaisuutta on siiretty 20v sitten leskelle ns tiskin alta, on tapahtunut rikos.
Erikoinen tilanne päässyt syntymään, jos toinen puoliso on kuollut, eikä pesänjakoa ole silloin lainmukaisesti suoritettu ensin kuolleen puolison kuolinpesän osakkaiden toimesta. Mutta jos on, niin jakokirja esille, siitähän sen näkee, mitä silloin on pesässä ollut ja jaettu.
Lesken lapset perivät rintaperillisinä hänen omaisuutensa, ellei testamentilla ole muuta määrätty. Lesken ei ole mikään pakko luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, eli jäävät nuolemaan näppejään, ellei tapauksessa muuta ilmene.
https://www.perunkirjoitus.fi/lesken-oikeudet/
"ei ole oikein. Jako tasan. Millon sitä tasinkoa sit annettais jos ei nyt? Olen kuullut että tasataan omaisuus, rikas antaa tasinkoa köyhälle."
Sen tasingon aika oli silloin kun ensimmäinen kuoli. Ja jos on avioehto tehty niin mitään tasinkoa ei makseta. Ihan oikein meni. Tässä nyt ensin kuolleen ahneet perilliset ilmeisesti halajavat kiinni rahoihin jotka eivät heille kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmilla on lapsia, niin silloinhan he ovat perineet ja perintönsä saaneet jo silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli? Varsinkin jos oli avioehto ei tarvinnut edes mitään tasinkoja laskea.
Mut sillon ei tehty mitään tasausta, ekana kuollut oli "muka" keppikerjäläinen, mitään ei jäänyt jaettavaksi. (Olivat kieroilleet näyttämän tältä). Leski rikas ja omisti kaiken (muka).
Eikös nyt kun leski kuoli, pidä jakaa se pesä, ja antaa TASINKOA sille ekana kuolleelle ja perillisille, kun sitä ei tehty silloin aikanaan ollenkaan?
Ei rikkaamman eloonjääneen tarvitse mitään tasinkoja maksella kuolleen köyhemmän perijöille.
Alue: Aihe vapaa
Kumpi kuoli ensiksi ratkaissee..