Lue keskustelun säännöt.
Lapseni puheet särkee sydämeni, sanokaa jotain.
24.01.2024 |
Esikoiseni 15v taas puhui niin, että mun on vaikea nähdä suuntaa ja jaksaa. Ollaan erottu ja lapset asuneet vuosia minun kanssa, olen aina ollut varsin kaikkeni antava perhekeskeinen ihminen ja panostanut äitinä.
Ehdotin lapsille yhtä tapahtumaa viikonloppuna, että mentäisiinkö (ajatus että mukava juttu yhdessä). Esikoinen "no sä voit mennä ni me mennään isälle". Minä siihen että ei kun on äitiviikonloppu ja tehdään jotain yhdessä, tyttö "ei kyl sä voit mennä tonne iha hyvin ja me isällä". Sanoin että miten kuulostaa kuin haluisit vaan mennä sinne, usein sanot menet vaikka on tarkoitus olla meillä kotona. Esikoinen "no kun niillä on kivempaa, rennompaa ja normaalimpaa. Kukaan ei valita mistään niin ku sä ja tehään kaikkee kivaa yhdessä". Sanoin, että niin minä olen yksin aikuisena lasten kanssa eikä ole puolisoa ja hänen lapsia kuten isällä niin tietysti vähän erilaista mutta minä yritän kaikkeni olla mukavasti yhdessä. Tyttö: "no sä voit hommata itelles uuden miehen ja perheen kans jos haluut mut me ei sen kaa olla vaan me voidaan muuttaa isän luo".
Lähdin töihin itkien. Tuntuu kuin puukko olisi pistetty rintaan, sattuu niin. Mitä minä voin? Luovuttaa lapset sinne elämään uusperhettä jossa on kaksi aikuista, omakotitalo ja resurssit taloudelliseen sekä kahden aikuisen myötä myös toiminnalliseen? Mitä jää minulle. En halua yksinäisyyttä, työtä vaan ja itsekästä sinkkuelämää, vaan äitiyttä ja hyvää arkea perheeni kanssa. Tyttö ei puhunut vihaisesti että olisi ollut jostain suuttunut, vaan aidosti. Se satuttaa niin.
Kommentit (217)
Minäkin olin teininä ihan hirveä. Mutta siis, miksi lapset ei asu sitten isällänsä? Oletko jotenkin päättänyt että elätte teillä? Lapsi luulee että ruoho on vihreämpää isällä, mutta oikeesti arki on varmaan aika tylsää kun siellä on isä ja hänen uusi rakas, ja he haluavat uuden perheen. Kyllä ne pitkänpäälle huomais sielläkin olevansa ylimääräisiä. Purkaa sinuun kiukkuaan, kun on ikävä isää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan sairas foorumi. Aloitusviestejä ei selkeästikään lueta ennen kuin vastataan. Peukutetuimmat viestit täällä ovat sellaisia joissa syyllistetään teiniä ilkeilystä ja kiukuttelusta, vaikka aloitusviestissä selkeästi sanotaan, että mitään ilkeilyä ja kiukuttelua ei ollut.
Nyt et ole itse tainnut lukea viestejä ollenkaan. Peukutetuimmat viestit ovat niitä, jossa ap:n käsketään antamaan enemmän tilaa tytölleen, ja kuuntelemaan, mitä hän oikeasti sanoo. Luin aloituksen ja viestit, enkä löytänyt teiniä syyllistäviä viestejä. Ainoastaan pari toteamista siitä, että teinitytöt ovat juuri tuollaisia. Menikö jotenkin ihon alle, vai mistä purkaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan sairas foorumi. Aloitusviestejä ei selkeästikään lueta ennen kuin vastataan. Peukutetuimmat viestit täällä ovat sellaisia joissa syyllistetään teiniä ilkeilystä ja kiukuttelusta, vaikka aloitusviestissä selkeästi sanotaan, että mitään ilkeilyä ja kiukuttelua ei ollut.
Nyt et ole itse tainnut lukea viestejä ollenkaan. Peukutetuimmat viestit ovat niitä, jossa ap:n käsketään antamaan enemmän tilaa tytölleen, ja kuuntelemaan, mitä hän oikeasti sanoo. Luin aloituksen ja viestit, enkä löytänyt teiniä syyllistäviä viestejä. Ainoastaan pari toteamista siitä, että teinitytöt ovat juuri tuollaisia. Menikö jotenkin ihon alle, vai mistä purkaus?
Et kovin tarkasti ole lukenut, jos mielestäsi täällä ei ole teiniä syyllistäviä viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Hän on luonteeltaan herkkä, ailahteleva ja tällä hetkellä ykkösaiheet ovat pojat, meikkaus ja kiinnostaisi shoppailu. Isällä puitteet on paremmat ja ihailee. Myös isä ei puutu esim kännyllä oloon kuten minä ehdotan, että pelataan/katsotaan leffaa/jutellaan ja laitetaan laitteet syrjään. Kiellän valvomasta kännykällä ja tyttö vihaa tätä valittamista. Isän luona kuulemma kukaan ei valita.
Tasapaino kaikessa. Valitse taistelusi. Jos tytöllä on kuitenkin jotain muutakin puuhaa edes muutaman kerran viikossa kuin se kännykkä niin hyvin menee
Seuraelämä on nykyisin siinä kännykässä. Ja viihde. Itse katsoin tuon ikäisenä telkkaria, vähän mutta kuitenkin. Luin aivan koko ajan jotain ja kyllä, valvoin kirjan kanssa yötä myöten. Makasin lukemassa lehtiä. Ja tapasin kavereita jossain marketin tai kirjaston pihassa. En puuhaillut vanhempien kanssa :'D
Jos mietit niin se kännykkä periaatteessa korvaa kaiken edellä mainitun, tv:n, lehdet, kasvokkain seurustelun. En sano, että se on hyvä asia, mutta vain että teinit on ennenkin halunneet tehdä omia juttuja, ja nyt haluavat tehdä omia juttuja.
Nukkumaan meno ajoista kannattaa tietysti jotenkin pitää kiinni, ainakin arkiviikolla. Viikonloppuna potkii ylös ennen puolta päivää niin tulee se uni jossain vaiheessa seuraavana iltana väkisin.
Teinit nyt saattavat möläytellä. Tarvitsevat paksunahkaisia vanhempia.
Ap ymmärrän täysin että pahoitit mielesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin yh-äidin kasvattama teini, perheen esikoinen, ja äitini otti minun teini-iän ailahteluni jotenkin ihan liian henkilökohtaisesti. Aina, jos en toiminut juuri hänen oletustensa mukaisesti, hän veti esiin juuri tuon "mitä minä olen tehnyt väärin kun sinusta on tullut tuollainen" -kortin. Eikä kyse ollut sen suuremmista asioista kuin että olisin joskus halunnut mennä mieluummin kaverille kuin mummolaan, tai en halunnut lähteä äidin kanssa ostoksille, tai halusin valvoa myöhään illalla ja nukkua aamulla pitkään, tai sain joskus jostain kokeesta huonomman numeron. Heti alkoi se "mitä minun sinun kanssasi pitäisi tehdä, voivoi, miten oletkin noin hankala äitiäsi kohtaan". Enkä edes ollut kovin vaikea teini, en karkaillut kotoa tai liikkunut huonoissa porukoissa tai mitään sellaista. Eipä tehnyt hirveästi mieli koskaan esim. kertoa mistään omista huolista äidille (esim. kun lukio oli raskasta ja jaksaminen lopussa), kun reaktio olisi kuitenkin olisi ollut että "oivoi, miten sinä olet tuollainen vaikka olen sinut hyvin kasvattanut". Välit äitiin olivat etäiset pitkään, vasta muutama vuosi sen jälkeen kun muutin kotoa pois alkoivat välit parantua.
Teinit on teinejä, kuuluu asiaan ettei ne ole aina äidin kanssa samaa mieltä kaikesta. Anna siimaa. Älä käännä aina kaikkea siihen mitä SINÄ olet tehnyt, kaikki ei aina liity sinuun. Ja jos se teini haluaa sinulle joskus kertoa jotain, niin kuuntele.
Lapsi kostaa sinulle omaa pahaa oloaan. Teini-ikä vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuo 15 v vanhin useammasta lapsesta?
Jos on, mene niiden nuorempien kanssa sinne yhteiseen tekemiseen, menköön teini rentoilemaan isälleen.
Lapset ovat lainaa. Teini-ikään kuuluu, että lapsi ottaa etäisyyttä vanhemmistaan. Helpottaa kun ymmärtää sen, eikä ripustaudu. Minäkin olen saanut kuulla todella ilkeitä sanoja teineiltäni, mutta tiukan paikan tullen he kuitenkin turvautuvat minuun, ja kertovat avoimesti asioistaan.
Sitä paitsi muistan, miten kamala teini olin itse, joten koen ansaitsevani saman kohtelun omiltani. Tänä päivänä arvostan vanhempiani todella paljon, ja olen kiitollinen heidän kärsivällisyydestään.
Ole tyytyväinen, että tyttö hakee etäisyyttä sinusta turvallisessa ympäristössä isän luona. Paljon huonompiakin vaihtoehtoja on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan sairas foorumi. Aloitusviestejä ei selkeästikään lueta ennen kuin vastataan. Peukutetuimmat viestit täällä ovat sellaisia joissa syyllistetään teiniä ilkeilystä ja kiukuttelusta, vaikka aloitusviestissä selkeästi sanotaan, että mitään ilkeilyä ja kiukuttelua ei ollut.
Nyt et ole itse tainnut lukea viestejä ollenkaan. Peukutetuimmat viestit ovat niitä, jossa ap:n käsketään antamaan enemmän tilaa tytölleen, ja kuuntelemaan, mitä hän oikeasti sanoo. Luin aloituksen ja viestit, enkä löytänyt teiniä syyllistäviä viestejä. Ainoastaan pari toteamista siitä, että teinitytöt ovat juuri tuollaisia. Menikö jotenkin ihon alle, vai mistä purkaus?
Et kovin tarkasti ole lukenut, jos mielestäsi täällä ei ole teiniä syyllistäviä viestejä.
Olen lukenut, enkä löytänyt edelleenkään. Sitä paitsi paheksuit sitä, että peukutetuimmat viestit ovat teiniä syyllistäviä. Nyt on vain niin, että ylivoimaisesti peukutetuimmat ovat 1, 8, ja 11, ja muutama muukin, joissa ei todellakaan syyllistetä. Veikkaan, että tämä aihe on sinulle henkilökohtaisesti jotenkin arka, ja luet viestejä suodattaen niistä vain omaan ajatusmaailmaasi sopivia kielteisiä sävyjä.
"no kun niillä on kivempaa, rennompaa ja normaalimpaa. Kukaan ei valita mistään niin ku sä ja tehään kaikkee kivaa yhdessä"
Mistä sä ap valitat niille lapsille niin että ne on väsyneitä kuuntelemaan sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita asumaan isälleen. Ja jos lapsi itse kysyy niin vastaako isä että muuta vaan? Minun exäni kieltäytyisi kun se oma aika ja vapaus jne
Vierailija kirjoitti:
Hän on luonteeltaan herkkä, ailahteleva ja tällä hetkellä ykkösaiheet ovat pojat, meikkaus ja kiinnostaisi shoppailu. Isällä puitteet on paremmat ja ihailee. Myös isä ei puutu esim kännyllä oloon kuten minä ehdotan, että pelataan/katsotaan leffaa/jutellaan ja laitetaan laitteet syrjään. Kiellän valvomasta kännykällä ja tyttö vihaa tätä valittamista. Isän luona kuulemma kukaan ei valita.
Jos on isänsä luona viikonloppuisin, takuulla on viikonloppuelämä rennompaa. Viikot siellä saattais aiheuttaa valitusta sielläkin päässä. Jos saisi vapaasti olla puhelimella koko ajan, alkais kohta näkyä koulumenestyksessäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotus: kun sulla on kerran varaa kuitenkin käydä leffassa tai tapahtumissa niin ota siihen varattu raha joku viikonloppu ja lähde tytön kanssa ostoksille. Pyydä häneltä konsultaatiota vaikka kasvonaamioiden tai huulipunan hankintaan. Saat itselle ja hänelle yhteisen jutun, itsellesi vähän hemmottelua ja tytölle mukavan mielen kun on voinut auttaa äitiä. Sitten käytte syömässä vaikka subit tai sushibuffan, ravintolankaan ei tartte teinille olla mikään kallis ja hieno.
menette pelkästään johonkin kosmetiikkaliikkeeseen, ettei tule houkutusta ostaa sitä ja tätä. Jos tyttö pyytää vaatteita, eikä sinulla ole rahaa, niin sanot suoraan. Hän on sitten iloinen jo ihan jostain yhteisistä kertakäyttöisistä kasvonaamioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan sairas foorumi. Aloitusviestejä ei selkeästikään lueta ennen kuin vastataan. Peukutetuimmat viestit täällä ovat sellaisia joissa syyllistetään teiniä ilkeilystä ja kiukuttelusta, vaikka aloitusviestissä selkeästi sanotaan, että mitään ilkeilyä ja kiukuttelua ei ollut.
Nyt et ole itse tainnut lukea viestejä ollenkaan. Peukutetuimmat viestit ovat niitä, jossa ap:n käsketään antamaan enemmän tilaa tytölleen, ja kuuntelemaan, mitä hän oikeasti sanoo. Luin aloituksen ja viestit, enkä löytänyt teiniä syyllistäviä viestejä. Ainoastaan pari toteamista siitä, että teinitytöt ovat juuri tuollaisia. Menikö jotenkin ihon alle, vai mistä purkaus?
Mitä ihmeen tuollaisia teinitytöt ovat? Kykenevät kertomaan ilman ilkeilyä tai suuttumista, missä ja miksi haluavat viikonloppunsa viettää? Meni ihon alle, sillä pahinta, mitä teinitytöille voidaan sanoa, on, että he ovat "juuri tuollaisia".
Lisäksi puhutaan kapinasta, mistä ihmeen kapinasta, kun lapsi kertoo, että menisi nyt mieluummin isälleen, koska tällä hetkellä viihtyy siellä? Kenties siellä on naapurustossa jo joku uusi kaverikin, oletko kysynyt? Itsekin aikanaan menin mieluummin isälle, mutta en näistä syistä, joita täällä luetellaan, eli rajoittamattomat valvomiset tai materia. Menin ihan sen vuoksi, että kun alun kuohunta oli ohi, sain hyvät ystävät isän uuden vaimon lapsista, olivat enemmän ikäisiä kuin pienemmät sisarukset. Lisäksi sain heidän kautta kaksi uutta ystävää, joita tapasin isällä ollessa.
Minullakin äiti käänsi tämän kaiken itseensä, miksi näin, miksi en halua hänen kanssaan sinne tai tänne ja puheet kavereista meni kiukuttelun piikkiin. Ja kotona olo OLI yhtä valittamista, eli sitä, minkälainen olen (varmasti juuri tuollainen teinityttö). Ei hän koskaan tosissaan edes kuunnellut, miksi isällä aloin viihtymään.
Vierailija kirjoitti:
"no kun niillä on kivempaa, rennompaa ja normaalimpaa. Kukaan ei valita mistään niin ku sä ja tehään kaikkee kivaa yhdessä"
Mistä sä ap valitat niille lapsille niin että ne on väsyneitä kuuntelemaan sitä?
Onko tuo koko lapsilauman (?) mielipide vai ainoastaan 15-vuotiaan?
Äiti on aina äiti. Lapsikin rentoutuu ja on tyytyväinen, kun äiti elää omaa elämäänsä, eikä ole riippuvainen teineistään. Iso vastuu teineille jos pitää äidin mielentiloista ja virkeydestä pitää huolta. Anna teinien mennä, ole iloinen heidän puolestaan, jos isällä kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on luonteeltaan herkkä, ailahteleva ja tällä hetkellä ykkösaiheet ovat pojat, meikkaus ja kiinnostaisi shoppailu. Isällä puitteet on paremmat ja ihailee. Myös isä ei puutu esim kännyllä oloon kuten minä ehdotan, että pelataan/katsotaan leffaa/jutellaan ja laitetaan laitteet syrjään. Kiellän valvomasta kännykällä ja tyttö vihaa tätä valittamista. Isän luona kuulemma kukaan ei valita.
Tasapaino kaikessa. Valitse taistelusi. Jos tytöllä on kuitenkin jotain muutakin puuhaa edes muutaman kerran viikossa kuin se kännykkä niin hyvin menee
Seuraelämä on nykyisin siinä kännykässä. Ja viihde. Itse katsoin tuon ikäisenä telkkaria, vähän mutta kuitenkin. Luin aivan koko ajan jotain ja kyllä, valvoin kirjan kanssa yötä myöten. Makasin lukemassa lehtiä. Ja tapasin kavereita jossain marketin tai kirjaston pihassa. En puuhaillut vanhempien kanssa :'D
Jos mi
Kyllä mä olisin huolissani, jos kaikki aika menee kännykällä. Sen ymmärrän, että sitä kautta pidetään kavereihin yhteyttä. Mutta eihän kännykällä voi tehdä mitään kehittävää! Jos roikkuisi edes tietokoneella, niin olisi mahdollisuus että etsii tietoa, piirtää tai kirjottaa jotain fan fictioniä. Mitä ne kännykällä tekee muuta kuin viestittelevät, kuuntelevat musiikkia ja katsovat jotain aivottomia videoita?
Vierailija kirjoitti:
Koen, että jotain on mennyt pieleen ja olen mokannu vanhemmuudessa tai arjessa kun lapsi kokee näin.
Kunpa ei oltaisi erottu vaan saatettu lapset aikuisiksi yhdessä. Tiedän, turha valittaa :'(
No mieti mitä lapsesi tällä tahtoo sanoa. Mieti, onko siinä perää, voisitko tehdä jotain toisin. Jos joku aikuinen sinulle noin sanoisi, miten vastaisit? Pahoittelisitko sitä, että "aina valitat"? Sanoisitko, että kuulen sua, miten tästä selvitään eteenpäin?
Toisaalta teinit yrittävät provosoida ja kokeilla ja tekevät joskus kärpäsestä härkäsen. Jos lapsi testaa sinun välittämistäsi "mee vaan, (älä välitä musta), mä voin olla iskällä (kun sä et välitä)" niin milloin olet viimeeksi sanonut rakastavasi? Kaikesta huolimatta, aina ja ehdoitta, jne, jne. Puhutaanko teillä välittämisestä ja tunteista?
Sinä olet edelleen hänen kallionsa. On ihan tavallista, että teini kapinoi nimenomaan niitä turvallisia ja läheisimpiä aikuisia vastaan.
Muistan itse, kun joskus teininä kiukuttelin isoäidilleni, olisin halunnut vain mököttää vierashuoneessa tietokoneella ollessani hänen luonaan lomailemassa. Isoäitini oli viisas nainen, ammatiltaan lehtori ja hänellä oli vuosikymmenten kokemus nuorista. Hän sanoi ottavansa kapinani osin kohteliaisuutena, koska se kertoo siitä, että meillä on hyvät ja läheiset välit, kun uskallan käyttäytyä niin törkeästi.