Lue keskustelun säännöt.
Suuri osa parisuhteista on aivan kauheita, vai mitä sanotte näistä?
22.01.2024 |
Olen todella tässä keski-ikäistyessäni alkanut miettiä, että useimmat parisuhteet taitavat olla enemmän tai vähemmän kauheita, jopa väkivaltaisia. On ihan kauhean tavallista, että kotityöt eivät jakaudu reilusti, ja yksi raataa kun toinen laiskottelee tai harrastaa, eikä välitä toisen uupumisesta ollenkaan. Ihmiset (varsinkin naiset) sietävät puolisoiltaan aivan järkyttävää käytöstä.
Kuulen lähipiiristä kamalia tarinoita koko ajan: kuinka mies ei viitsinyt hakea apteekista vaimolleen kuumelääkettä, vaan tämä joutui itse lähtemään 39 asteen kuumeessa, ja kävi siinä samalla kaupassa ja laittoi perheen ruoat. Kuinka puoliso ei syö kuin yhdenlaista ruokaa, ja yökkäilee toisen kokkauksille, mutta ei juurikaan itse vaivaudu hellan ääreen. Kuinka toinen tekee uraa, ja pitää toista lähinnä kotona odottavana huonekaluna. Kuinka toinen taantuu parisuhteessa aivan lapseksi ja ärsyttää puolisoaan tahallaan ihan kuin teki 5-vuotiaana pikkusiskolleen.
Viimeisimmästä on muuten hyvä esimerkki, jos olette katsoneet Sohvaperunoita. Jorma ja Soile on tää vanhempi pariskunta Rovaniemeltä. Jorma öhisee ja möhisee ja kieltäytyy normaalista kontaktista ja aikuisesta keskustelusta, ja sitten HÖRPPII sitä kahviaan valtavalla äänellä aivan tahallaan, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia ihan vain siksi, että se ärsyttää vaimoa, ja se on jotenkin hänestä kauhean hauskaa kiusata omaa vaimoaan. Mikä ihmeen dynamiikka tämä on, ja miksi se on niin yleistä?
Miksi ihmiset haluaa olla parisuhteissa? En aidosti enää ymmärrä. Voittopuolisesti ne on ihan kauheita, ja toimii ainoastaan sillä, että väkisin siedetään toista, ja usein edellytyksenä on myös se, että heterosuhteessa nainen hyväksyy, että hänen roolinsa on olla se perheen aikuinen vastuunkantaja kuitenkin lopulta aina yksin.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
"Tiedän kyllä, että yhdistävä tekijä olen minä. Oletan, että tiedostamattani annan signaalia, että minua voi kohdella miten vaan, ja siksi päätynyt uudelleen ja uudelleen näihin huonoihin suhteisiin."
Kyllä sinun pitää myös valita joka kerta sellainen ihminen joka kohtelee sinua huonosti. Ei kukaan mukava empaattinen mies ala kohdella naista huonosti vain siksi että nainen antaa jotain "signaalia".
Meinaat näiden jo ensitreffeillä käyttäytyvän niin?
Juu ei. Kyllä niissä alussa on annettu kuva mukavasta ja huomioivasta tyypistä, joka sitten suhteen vähääkään vakiinnuttua on alkanut kohdella kuin jotain itsestäänselvää huonekasvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus on pitkämielinen.
Ei karehdi. Ei kerskaa. Ei pöyhkeile. Rakkaus ei etsi omaansa. Rakkaus ei katkeroidu. Kaikki se kestää. Kaiken se antaa anteeksi.
Christiiina kirjoitti:
Ainakin itse olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena alkoholistipuolison tai muuten vaan idioottimiehen. Heillä ehkä on niin huono itsetunto, että he ajattelevat, että he eivät kelpaa kenellekään kunnolliselle miehelle. Sitten jos tällainen nainen on vielä läheisriippuvainen, niin se on tosi huono yhdistelmä, kun sellainen just houkuttaa niitä onnenonkija -miehiä.
!
Nämä AP:n kaltaiset tyypit eivät ole onnistuneet pitämään liittoaan kasassa ja kateuksissaan väittävät että muiden pitkät parisuhteet eivät olisi onnellisia ja että niissä ollaan pakon sanelemana. Meitä monia on onnistanut parinvalinnassa ja ollaan sitouduttu suhteeseen, ei siinä sen kummempaa. Niin makaa kuin petaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan enää ota sitä riskiä että joudun käymään elämäni aikana yhtäkään "Kun meillä ei ole yhtään puhdasta astiaa, ja ruokaa pitäisi laittaa, ja sä olet ollut koko päivän kotona ja minä töissä, niin olisko ollut mahdollista että olisit tiskannut tai jopa käynyt siellä kaupassa ja laittanut sen ruoan" -tyyppistä keskustelua silminnähden järkyttyneen miehen kanssa, koska onhan se todella epäreilua tuollaista vaatia. Riskin välttää, kun ei enää koskaan asu kenenkään kanssa. Eikä ehkä mielellään seurustelekaan.
Ja kysyn jälleen:
- Oliko mies tuollainen jo suhteen alussa, että kotityöt eivät luonnistuneet? Mikäli eivät luonnistuneet, niin miksi silti valitsit kyseisen miehen parisuhteeseen?
- Mikäli mies on menettänyt kotitöiden taidon parisuhteen aikana, niin mitä sellaista sinä teit, että miehestä tuli tuollainen?
Ääh, tämä naisen syyllistäminen miehen teoista alkaa olla jo vähän liian kuiva lasi vettä aavikolla yhä uudelleen ja uudelleen.
Mielestäni oikeampi kysymys on se, miksi niin suuri osa miehistä kokee oikeutuksekseen kaikenlaisen epäreiluuden omaksi edukseen, ja sen naisten alentamisen ja halveeraamisen kaiken päälle. Miksi on kohtuu vaikea löytää sellainen mies, joka ei tällaista tee. Kaikille naisille niitä ei millään riitä. Miten saada siivottua tämän sovisnistisen kasvatuksen perinnekulttuurin sitkeimmätkin nuuskamällitahat tulevaisuuden sukupolvista niin, että tuollainen epäreilu mies olisi enemmän poikkeus kuin yleinen tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tiedän kyllä, että yhdistävä tekijä olen minä. Oletan, että tiedostamattani annan signaalia, että minua voi kohdella miten vaan, ja siksi päätynyt uudelleen ja uudelleen näihin huonoihin suhteisiin."
Kyllä sinun pitää myös valita joka kerta sellainen ihminen joka kohtelee sinua huonosti. Ei kukaan mukava empaattinen mies ala kohdella naista huonosti vain siksi että nainen antaa jotain "signaalia".
Noup. Katso vaikka miesporukkaa, jossa yksi on vähän pahnanpohjimmainen, muut miehet kiusaa sen hengiltä. Syvälle koodattu tarve dominoida heikompaa. Hyvästäkin miehestä tulee lopulta hirviö, jos saa vapaasti toteuttaa itseään ja nainen ei osaa sanoa vastaan.
ihmisen perhetausta vaikuttaa parisuhteeseen paljon, jos kotona on kaltoinkohtelua, ihmisen voi olla vaikea valita normaalia parisuhdetta koska ei ole tottunut "parempaan" myös nalkutus tms. voi olla tapa joka on periytynyt kotoa, ilman että tunnistaa sen huonoksi tavaksi.
mulla on yllättäen aika onnistuneita pariskuntia tuttuina. heitä yhdistää toisen auttaminen,olivat nirsoja parinvalinnassa, sopivat yhdessä kodin työt ja työnjaon. keskiluokkaa pirkanmaalta.
olen nähnyt myös huonoja parisuhteita ympärilllä,näitä yhdistää päihde ongelmat,kontrollointi ja hirveä mustasukkaisuus.sota aikojen traumat ovat taustalla.
itse olen elellyt sinkkuna,tykkään siitä että on levollista ja rentoa kotona.eli parisuhteen pitäisi tarjota jotain positiivista, että siihen lähtisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Ainakin itse olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena alkoholistipuolison tai muuten vaan idioottimiehen. Heillä ehkä on niin huono itsetunto, että he ajattelevat, että he eivät kelpaa kenellekään kunnolliselle miehelle. Sitten jos tällainen nainen on vielä läheisriippuvainen, niin se on tosi huono yhdistelmä, kun sellainen just houkuttaa niitä onnenonkija -miehiä.
Mulla kävi juurikin päinvastoin, en voi sietää salaa tissuttelevia ihmisiä, yäk!
On kyllä surullista mikä miesten taso nykyään on. Ne parhaat on tietysti viety jo aikaa sitten. Jos vapautuvat toiselle kierrokselle, niin ne napataan sieltä heti ja niistä on kamala kilpailu.
Samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa, että kasvatuskulttuurissa on oltava jotain vikaa. Toivottavasti tulevaisuudessa nämä kontrolloijamiehet ja huonosti käyttäytyvät turjakkeet ovat tosiaan enemmän poikkeus kuin sääntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on. Ihmiset, puolisot kyllästyy toisiinsa. Kumppania aletaan pitää itsestäänselvyytenä. Lähinnä miehet ovat niitä hankalia ja ilkeitä. Enkä keksi tätä omasta päästäni vaan ihan totean vaan sen, mitä olen tuttavapiirissä ja vanhoissa sukulaisissa nähnyt. En ihmettele ollenkaan, että niin monet miehet ja naiset valitsevat nykypäivänä elää yksin. Helpompi se niin on.
"Niin monet". Ylivoimaisesti valtaosa ihmisistä elää parisuhteissa. Pääosa suomalaisista sinkuista elää sinkkuina selvästi iäkkäänä.
Eikö iäkkäämmät olekaan ihmisiä... Ehkäpä iäkkäämmillä on juurikin jo tarpeeksi kokemusta huonoista suhteista, eikä enää ole huvitusta lähteä siihen tuohuun, ainakaan kovin helposti enää mukaan. Nuoremmat jaksavat vielä ajatella optimistisen positiivisesti ja yrittää ja yrittää isoltakin osin huonoissa suhteissaan, toivoa ja uskoa, ja yrittää uudestaan taas uudessa suhteessa.
Ja mistä sinulla on kästys, että "ylivoimaiseti valtaosa" eläisi edes parisuhteissa, oman käsitykseni mukaan sinkkuja ennätysmäärä (nuorissakin) menneisiin aikoihin verattuna. En ole vakuuttunut väitteesi todenperäisyydestä, saisko kenties jotain linkkiä aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa muuta, ap!
Ikävintä on, että miehissä on niin paljon todella kovia väkivallan käyttäjiä ja eron jälkeen tapahtuvaa vainoa.
en tajua miksi miehet luulee, että eron jälkeen heillä on vielä jotain mahdollisuuksia sovintoon?
Sovittelun ja terapian aika on ollut usein jo ennen ensimmäistä lyöntiä.
Ei ne välitä sovinnosta. Kyse on kontrollista, voittamisesta ja naisen esineellistämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Näetkö oikeasti tuollaista nykypäivänä?!😱
Vai puhuitko stereotypioista?
Itse olen nähnyt paljon naisten sortoa, mutta en sentään tuota.
Ex-mies kyllä yritti ja yritti kaikkensa, että olisi päässyt rahojeni herraksi. Eipä päässyt vaan meni vaihtoon.
Itse en ikinä antaisi kenenkään hallita rahojani, siinähän joutuu ihan lapsen asemaan."
Kyllä näen. Ei mitenkään epätavallista edes tässä omassa ikäryhmässä, 40-50+ -vuotiaiden parisuhteissa, vanhemmilla vielä tavallisempaa. Ei koulutustaustallakaan mitään merkitystä. Pahinta olen nähnyt/kuullut maisteri-tohtori pariskunnasta. Toivon, että nuoremmilla sukupolvilla tätä ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan enää ota sitä riskiä että joudun käymään elämäni aikana yhtäkään "Kun meillä ei ole yhtään puhdasta astiaa, ja ruokaa pitäisi laittaa, ja sä olet ollut koko päivän kotona ja minä töissä, niin olisko ollut mahdollista että olisit tiskannut tai jopa käynyt siellä kaupassa ja laittanut sen ruoan" -tyyppistä keskustelua silminnähden järkyttyneen miehen kanssa, koska onhan se todella epäreilua tuollaista vaatia. Riskin välttää, kun ei enää koskaan asu kenenkään kanssa. Eikä ehkä mielellään seurustelekaan.
Ja kysyn jälleen:
- Oliko mies tuollainen jo suhteen alussa, että kotityöt eivät luonnistuneet? Mikäli eivät luonnistuneet, niin miksi silti valitsit kyseisen miehen parisuhteeseen?
- Mikäli mies on menettänyt kotitöiden taidon parisuhteen aikana, niin mitä sellaista sinä teit, että miehestä tuli tuollainen?
Tuo viimeinen kysymyksesi on juuri sitä, mitä EI kuuluisi koskaan esittää! Se on just sitä naisten syyllistämistä! MITÄ SINÄ TEIT, ETTÄ...!!!!
Eikö sinne kaaliin mitenkään mahdu sellainen ajatus, että se ei ole naisen valinta eikä naisen aikaansaannos! Se on mies itse, nimenomaan se MIES ITSE, joka vain lähtee tällaiselle linjalle. Sillä on ollut ja on sellainen käsitys ja kotoa tullut perinne, että miehet eivät ole päävastuussa mistään kotitöistä ja että ne miehen omat harrastukset ja mielenkiinnot menee kaiken tällaisen edelle. Jos mies on alkuun jotain tehnyt, se on ollut tarkoituksellista naisen miellyttämistä. Kun se tarve ja halu vähitellen katoaa, mies alkaa käyttäytyä oman mallinnuksensa mukaisesti.
Naisen tehtävä ei ole alkaa muka huomaamattomasti ohjailemaan tilanteita, että näin sitten tehdään jatkossakin. Se ei yleensä näiden miesten kohdalla edes onnistu. Ja mikä opettaja se naisen kuuluu olla?
Joittenkin miesten kanssa voidaan tehdä sopimus, että kotityöt tekee se, kenellä on siihen parhaiten aina aikaa. Se lipsuu hyvin herkästi siihen, että sitä aikaa on juuri naisella, ei miehellä.
Naisenko pitäisi olla miehelle äiti? Neuvoa kädestä pitäen, että nyt sinä teet nämä kotitehtäväsi!
Useimmiten naisen on van pakko tehdä, koska muuten ei olisi ketään, kuka tekisi. Voi jättää ne tiskit tiskaamatta (suurimmalla osalla on varmaan jo tiskikone kylläkin). Siinä ne tiskit sitten on vielä kahdenkin päivän päästä. Ja miehellä kovasti muuta hommaa. Ei ne likaiset astiat miestä häiritse, naista ne häiritsee. Mitä nainen tekee silloin, kun mies sanoo, että " jos sua ne tiskit niin kovasti häiritsee, niin tiskaa pois! Ei ne mua haittaa!"?
Tämmöisiä miehiä todellakin on.
Ajat on kuitenkin sentään jo hiukan parantuneet. Muistan elävästi, kun olin vielä ihan pikkulapsi, kun yksi äidin ystävätär tuli äidille innoissaan kertomaan, että hän on saanut työpaikan! Siihen aikaan kun naiset vielä paljolti oli kotirouvia. Äiti kysyi, että mitä mieltä Esko asiasta on. Niin tämä rouva sanoi, että kyllä se suostui, sillä ehdolla, että ruoka on kuitenkin oltava aina valmiina, kun hän (mies) tulee töistä. Ja rouva oli saanut työnantajan kanssa sovituksi, että aloittaa aikaisemmin aamulla niin voi lähteä töistä siihen aikaan että ehtii vielä sen ruuan laittaa
Luulen, että miehet nykyään ottaa paljon enemmän vastuuta lasten hoitamisesta, kuin minun ollessani lapsi. Mutta kodin siisteys- ja järjestysasioissa on naiset kyllä edelleen niitä vastuunkantajia, aika usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"- Oliko mies tuollainen jo suhteen alussa, että kotityöt eivät luonnistuneet? Mikäli eivät luonnistuneet, niin miksi silti valitsit kyseisen miehen parisuhteeseen?"
Tilannehan on se, että nainen haluaa usein miellyttää miestä suhteen alussa, jolloin ei ehkä edes asuta vielä yhdessä ja mies saattaa näennäisesti pitää kotinsa siistinä. Tämä johtaa siihen että täyttä totuutta ei voi saada edes selville ennen kuin muutetaan yhteen joskus parin vuoden jälkeen. Harva enää siinä vaiheessa alkaa eroamaan sen takia että mies sälyttää kaikki kotityöt (usein pikkuhiljaa) naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Miehet sössii parisuhteet sillä että
-eivät tee kotitöitä tasa-arvoisesti
-naisilla liika vastuu ruuanlaitosta ja lapsista
-jättävät kaikki metatyöt naisille
-jotkut juo liikaa alkoa
-nykypäivänä vedetään paljon myös huumeita
-porno/onlyfans-riippuvuuksia
-pelaillaan uhkapelejä ja sitä myöden menee rahat
-pelaillaan liikaa tietokoneella/pleikkarilla
-monet pettää, kun tilaisuus tulee
Jaaha, katsotaanpa montako miinuspistettä saan.
-kotitöitä teen omassa asunnossani sen minkä koen milloinkin tarpeelliseksi, jos nainen kokee että pitää tehdä lisää niin tehköön
-minun tilanteeni ovat yleensä uusperhetilanteita, joten kumpikin huolehtii omat lapsensa ja sen olen oppinut että parempi kun ei rupea siinä asiassa kumpikaan toista opettamaan
-ruuanlaitto neuvotellaan tilanteen mukaan, riippuen siitä missä ollaan ja ketä on syömässä jne.
-metatyöt eivät ole työtä, vaan uusi hieno sana jonka avulla pääsee valittamaan tyhjästä, kaikki esiäidit nauravat tälle haudoissaan
-alkoa en juo kuin muutaman kerran vuodessa juhlien yhteydessä
-huumeita en ole koskaan käyttänyt
-pornoa tulee katseltua silloin kun ei ole naista elämässä
-uhkapelejä en pelaa
-pleikkarilla pelailen, mutta vain yksin ollessani koska ei pääse tunnelmaan jos ympärillä pyörii ihmisiä
-en petä silloin kun olen oikeasti rakastunut, ei tule mieleenkään
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuollaiset miehet pitäisi tunnistaa jo seurusteluaikoina. Nämä panostavat yleensä autonsa merkkiin, käyvät joko kauppakorkeasn tai oikeustieteellisen, ovat hyvin huoliteltuja ulkonäkönsä suhteen ja käyttävät usein runsaasti hajusteita ja suhtautuvat hyvin ylimielisesti heitä vähempiarvoisiin, eivät hyväksy tai arvosta työttömiä tai taiteilijoita jne...
Humanitääristen ja taiteellisten alojen henkilöt taas ovat yleensä hyvin empaattisia ja väkivallattomia, toki heistä osa sortuu liialliseen alkoholin käyttöön, mutta nämäkin taipumukset tulevat kyllä nopeasti esiin.
Tämähän on hyvin yksinkertaisesti naisille valintakysymys, siis varsinkin niille, kenellä on varaa valita.
Vaikuttaa siltä, että 70% kauniista naisista valitsee tuon rahaa tuottavan, määräilevän ja naista alistavan vaihtoehdon, audikuskin.
Nainen ei mahda sille mitään, koska alitajuisesti hän valmistelee pesää tuleville lapsilleen ja siksi hänet on luonto ohjelmoinut etsimään mahdollisimman hyvin resursseja tuottavaa miestä. Nainen ei siis hae sitä oikeasti itselleen, vaikka hän saattaa itsekin luulla niin.
Sitten taas jos katsotaan menestyviä miehiä, niin monesti he ovat juuri näitä joita ajaa rahan ja vallan himo ja sellainen ylemmyyden asenne, jossa halutaan näyttää muille.
Tästä tulee sitten monesti surullinen cocktail kun nämä kohtaavat toisensa, mutta elämän karuselli pyörii ja pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet sössii parisuhteet sillä että
-eivät tee kotitöitä tasa-arvoisesti
-naisilla liika vastuu ruuanlaitosta ja lapsista
-jättävät kaikki metatyöt naisille
-jotkut juo liikaa alkoa
-nykypäivänä vedetään paljon myös huumeita
-porno/onlyfans-riippuvuuksia
-pelaillaan uhkapelejä ja sitä myöden menee rahat
-pelaillaan liikaa tietokoneella/pleikkarilla
-monet pettää, kun tilaisuus tulee
Jaaha, katsotaanpa montako miinuspistettä saan.
-kotitöitä teen omassa asunnossani sen minkä koen milloinkin tarpeelliseksi, jos nainen kokee että pitää tehdä lisää niin tehköön
-minun tilanteeni ovat yleensä uusperhetilanteita, joten kumpikin huolehtii omat lapsensa ja sen olen oppinut että parempi kun ei rupea siinä asiassa kumpikaan toista opettam
Uusperhetilanteita? Montako uusperhettä sinulla on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin sellaisessa suhteessa 19v. Mies teki uraa, kävi kotona kääntymässä, vietti etenkin loppuajasta vapaat salilla/golfaamassa/ulkomailla. Lasten kanssa ei tehnyt mitään jos ne eivät lähteneet mukaan salille tai goflaamaan. Minä en tajunnut mistään mitään, en osannut keskustella, olin liian iso ja liian kaikkea. Turpaan tuli silloin tällöin kun viinipäissään menetti hermonsa ja sekin oli aina minun syy.
Onneksi lopulta lähdin, olisi pitänyt lähteä 10v aikaisemmin. Ja hän on vielä erittäin hyväpalkkainen ja korkeasti koulutettu ja vaativassa asemassa työelämässä. Että ei se koulutus/ura estä ihmistä olemasta täys kus...
Itse valitsit huonon miehesi! SINÄ olet huonosta valinnastasi vastuussa! Varmasti näit nuo huonot ominaisuudet jo ennen kuin teit hänen kanssaan lapsia!
Ihan kamala kommentti. Häpeä, jos osaat.
Heh.. Naurattaa miten säälittävää porukkaa täällä on haukkumassa miehiä.
Naisten väliset parisuhteet ovat kaikkein riitaisimpia kuitenkin. Ja naisvaltaisilla aloilla rääkätään kanssasiskot hulluuden partaalle.
Miten paljon pelkkiä paskoja miehiä voikaan olla täydellisten naisten keskellä? Täydelliset naiset kasvattaneet pojistaan paskat miehet. Täydellisten naisten geeneillä tulee vaan paskoja miesjälkeläisiä.
Millä todennäköisyydellä tämä on ihan aikuisten oikeesti totta? Eikö teillä ole mitään vastuuta mistään itsellänne?
No kyllä sen huomaa ihan vaikka työkavereistakin että ne kohtelee minua "kynnysmattomaisempaa" aivan eri tavoin kuin toisiaan jotka on selkeästi parempi itsetuntoisia. Ei muille esim puhuta yhtä töykeästi tai että muiden läsnäolo ärsyttäisi samalla tavoin.
Sen kyllä huomaa että on persona non grata, vaikka moni tykkääkin väittää sen olevan vain huonoitsetuntoisen kuvitelmaa. Kaikki kun ei edes alkujaan ole olleet huonoitsetuntoisia vaan just tuo muiden torjuva ja ilkeä käytös on tuhonnut ajan myötä kaiken itsevarmuuden.