Lue keskustelun säännöt.
Suuri osa parisuhteista on aivan kauheita, vai mitä sanotte näistä?
22.01.2024 |
Olen todella tässä keski-ikäistyessäni alkanut miettiä, että useimmat parisuhteet taitavat olla enemmän tai vähemmän kauheita, jopa väkivaltaisia. On ihan kauhean tavallista, että kotityöt eivät jakaudu reilusti, ja yksi raataa kun toinen laiskottelee tai harrastaa, eikä välitä toisen uupumisesta ollenkaan. Ihmiset (varsinkin naiset) sietävät puolisoiltaan aivan järkyttävää käytöstä.
Kuulen lähipiiristä kamalia tarinoita koko ajan: kuinka mies ei viitsinyt hakea apteekista vaimolleen kuumelääkettä, vaan tämä joutui itse lähtemään 39 asteen kuumeessa, ja kävi siinä samalla kaupassa ja laittoi perheen ruoat. Kuinka puoliso ei syö kuin yhdenlaista ruokaa, ja yökkäilee toisen kokkauksille, mutta ei juurikaan itse vaivaudu hellan ääreen. Kuinka toinen tekee uraa, ja pitää toista lähinnä kotona odottavana huonekaluna. Kuinka toinen taantuu parisuhteessa aivan lapseksi ja ärsyttää puolisoaan tahallaan ihan kuin teki 5-vuotiaana pikkusiskolleen.
Viimeisimmästä on muuten hyvä esimerkki, jos olette katsoneet Sohvaperunoita. Jorma ja Soile on tää vanhempi pariskunta Rovaniemeltä. Jorma öhisee ja möhisee ja kieltäytyy normaalista kontaktista ja aikuisesta keskustelusta, ja sitten HÖRPPII sitä kahviaan valtavalla äänellä aivan tahallaan, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia ihan vain siksi, että se ärsyttää vaimoa, ja se on jotenkin hänestä kauhean hauskaa kiusata omaa vaimoaan. Mikä ihmeen dynamiikka tämä on, ja miksi se on niin yleistä?
Miksi ihmiset haluaa olla parisuhteissa? En aidosti enää ymmärrä. Voittopuolisesti ne on ihan kauheita, ja toimii ainoastaan sillä, että väkisin siedetään toista, ja usein edellytyksenä on myös se, että heterosuhteessa nainen hyväksyy, että hänen roolinsa on olla se perheen aikuinen vastuunkantaja kuitenkin lopulta aina yksin.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti suurin osa ihmisistä on onnellisia, fiksuja, tasapainoisia ja mukavia. Tuo mitä kerrotte itsellenne, on vain lohduttava valhe. Kuvittelette, että kaikki muutkin ovat elämäänsä tyytymättömiä moniongelmaisia, koska ette kestä sitä, että oikeasti te olette se poikkeus ja normaalia on se, että asiat menevät enimmäkseen hyvin.
Öö, puolet avioliitoista päättyy eroon nykyään. Ei siinä kovin tyytyväinen voi elämäänsä olla. Siihen päälle ne lukuisat, jotka vauviksellakin kommentoivat jäävänsä avioliittoon lasten takia, vaikka itse tällaisessa perheessä kasvaneena olisin säästynyt aika paljolta, jos olisivat eronneet.
Niin, mutta eroon päättynyt suhde ei ole enää olemassa oleva suhde. Jos suhde on niin huono kuin vaikka aloittajan esimerkissä, siitä kannattaakin erota. Eihän tässä
Dille. Nykyisistä liitoistakin puolet päättyy eroon, jos prosentit ei ole siihen mennessä kasvaneet. Sullekin voi tulla ero vaikka kahden vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli puolet avioliitoista kestää! Tyytyväisinä ja ongelmat ratkoen. Mikä ilouutinen.
Av-mamma näkee lasin aina puoliksi tyhjänä ):
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tiedän kyllä, että yhdistävä tekijä olen minä. Oletan, että tiedostamattani annan signaalia, että minua voi kohdella miten vaan, ja siksi päätynyt uudelleen ja uudelleen näihin huonoihin suhteisiin."
Kyllä sinun pitää myös valita joka kerta sellainen ihminen joka kohtelee sinua huonosti. Ei kukaan mukava empaattinen mies ala kohdella naista huonosti vain siksi että nainen antaa jotain "signaalia".
No kyllä sen huomaa ihan vaikka työkavereistakin että ne kohtelee minua "kynnysmattomaisempaa" aivan eri tavoin kuin toisiaan jotka on selkeästi parempi itsetuntoisia. Ei muille esim puhuta yhtä töykeästi tai että muiden läsnäolo ärsyttäisi samalla tavoin.
Sen kyllä huomaa että on persona non grata, vaikka moni tykkääkin väittää sen olevan vain huonoitsetuntoisen kuvitelmaa. Kaikki kun ei edes alkujaan ole olleet huono
Tämä. Itse muistan jo päiväkodista tilanteita, kun olen menossa mukaan leikkiin, ja minua katsotaan tylysti sanoen "miksi sä tänne tuut, mee pois!".
Ja sillä tiellä menty koko +30 vuotinen elämä. Kaikkialla ei olla ilkeitä, mutta siihen se jääkin. Kohteliaita voidaan olla, mutta jos osallistun vaikka työpaikan pikkujouluihin, olen se joka jää yksin.
Tämä sitten näkynee parisuhteessa niin, että yritän olla kiltti, ymmärtäväinen, joustava jne. Ja päädyn alta aikayksikön lattiarätiksi.
Nyt ei enää kiinnosta edes yrittää parisuhdetta.
Miehet haluavat itsellisen naisen, joka parisuhteessa hoitaa pienet asiat, kuten kodin ulkopuolinen työ, lastenhoito, ruoanlaitto, siivous, kaupassa käynti jne., koska miehen työ vaativampi aina. Mies tarvitsee lepoa, omaa aikaa, aikaa harrastuksille ja kavereillekin. Mies tekee kotona ajattelutyön, ja itsellinen nainen hoitaa käytönnön työt. Mies ei halua mitään riippakiveä, vaan naisen, joka menee, tekee ja hoitaa.
En oo jaksanut kuin vitossivuun asti seurata ketjua joten vastaa sen mukaan mitä sinne mennessä keskusteltu - naiset muistakaa yksi sääntö: parisuhteessa miehen pitää aina olla se joka, rakastaa sinua enemmän kuin sä miestä, koska silloin myös järki pysyy sen verran päässä, että jos mies alkaa käyttäytyä kuin sika, niin rakkaus ei oo sumentanut sun aivoja liikaa eikä jättäminen tunnu silloin mahdottomalta.
Jos mies ei kehu tai osoita hellyyttä valtavia määriä, hän ei silloin aidosti rakasta vaan on pelkästään tyytynyt suhun. Aidosti rakastunut mies käyttäytyy ja näyttääkin kuin koiranpennulta rakastamansa naisen lähettyvillä ja se rakkaus ja kehut jatkuu kyllä loppuun asti, ei väliä saatko extrakiloja tai ryppyjä. Se stereotypia, ettei suomalainen mies paljoa osoita hellyyttä tai kehu, ei liity suomalaisuuteen vaan siihen, ettei mies rakasta. Tää olisi hyvä naisten oppia, ettei tuhlaa liikaa aikaa vääriin miehiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh.. Naurattaa miten säälittävää porukkaa täällä on haukkumassa miehiä.
Naisten väliset parisuhteet ovat kaikkein riitaisimpia kuitenkin. Ja naisvaltaisilla aloilla rääkätään kanssasiskot hulluuden partaalle.
Miten paljon pelkkiä paskoja miehiä voikaan olla täydellisten naisten keskellä? Täydelliset naiset kasvattaneet pojistaan paskat miehet. Täydellisten naisten geeneillä tulee vaan paskoja miesjälkeläisiä.
Millä todennäköisyydellä tämä on ihan aikuisten oikeesti totta? Eikö teillä ole mitään vastuuta mistään itsellänne?
Erittäin hyvä kommentti! Sote-alallahan tosiaan on todella huonot työolosuhteet, sillä naisvaltainen ala. Ja naiset tosiaan itse ovat vapaita tekemään mitä haluavat, valitsemaan mitä haluavat. Muistan jo nuorena kun 2000-luvun vaihteessa olin yläasteella, niin ei kukaan tyttö ollut tekemisissä kunnollisten poikien kanssa, vaan aina vaan niillä oli ne matalan äo:n pojat, rentut ja sen sellaiset. Ihan siis itse valitsivat. Pikku hiljaa se siirtyi siihen, että osa siirtyi pahoista pojista pitkiin ja komeisiin. Mutta harvat kuitenkaan pariutuivat niiden perus kunnollisten miesten kanssa. Ne miehet joilla oli selkeästi ollut nuoresta iästä lähtien eniten naiskokemuksia, saivat niitä myös vanhempanakin. Ja sama jatkuu, sillä naisten miesmaku ei yleensä kehity iän myötä. Ja nyt nuo täällä sitten selittelevät parhaansa mukaan miten kaikki miehet ovat hirviöitä, vaikka he ovat alusta asti valinneet vain niitä jä...nnämiehiä. Missä vaiheessa naiset alkavat ottaa vastuuta omista valinnoistaan?
Vierailija kirjoitti:
En oo jaksanut kuin vitossivuun asti seurata ketjua joten vastaa sen mukaan mitä sinne mennessä keskusteltu - naiset muistakaa yksi sääntö: parisuhteessa miehen pitää aina olla se joka, rakastaa sinua enemmän kuin sä miestä, koska silloin myös järki pysyy sen verran päässä, että jos mies alkaa käyttäytyä kuin sika, niin rakkaus ei oo sumentanut sun aivoja liikaa eikä jättäminen tunnu silloin mahdottomalta.
Jos mies ei kehu tai osoita hellyyttä valtavia määriä, hän ei silloin aidosti rakasta vaan on pelkästään tyytynyt suhun. Aidosti rakastunut mies käyttäytyy ja näyttääkin kuin koiranpennulta rakastamansa naisen lähettyvillä ja se rakkaus ja kehut jatkuu kyllä loppuun asti, ei väliä saatko extrakiloja tai ryppyjä. Se stereotypia, ettei suomalainen mies paljoa osoita hellyyttä tai kehu, ei liity suomalaisuuteen vaan siihen, ettei mies rakasta. Tää olisi hyvä naisten oppia, ettei tuhlaa liikaa aikaa vääriin miehiin.
Tämän tekstin jälkeen pitäisi itseni hyväksyä se tosiasia, ettei minua ole taidettu rakastaa yhdessäkään suhteessani, vaan tyydytty siihen mitä saatu.
Ja sellaiset jäljet se välinpitämätön kohtelu jättänyt, ettei enää huvita etsiä suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Ainakin itse olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena alkoholistipuolison tai muuten vaan idioottimiehen. Heillä ehkä on niin huono itsetunto, että he ajattelevat, että he eivät kelpaa kenellekään kunnolliselle miehelle. Sitten jos tällainen nainen on vielä läheisriippuvainen, niin se on tosi huono yhdistelmä, kun sellainen just houkuttaa niitä onnenonkija -miehiä.
Mä taas olen ajatellut, että alkoholisti-isän tytär ei osaa tunnistaa hyvää parisuhde-ehdokasta. Hän kokee, että ne huonommatkin vaihtoehdot ovat vielä normaaleja. Jos ei ole kokemusta paremmasta, niin luulee, että sellaista se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Heh.. Naurattaa miten säälittävää porukkaa täällä on haukkumassa miehiä.
Naisten väliset parisuhteet ovat kaikkein riitaisimpia kuitenkin. Ja naisvaltaisilla aloilla rääkätään kanssasiskot hulluuden partaalle.
Miten paljon pelkkiä paskoja miehiä voikaan olla täydellisten naisten keskellä? Täydelliset naiset kasvattaneet pojistaan paskat miehet. Täydellisten naisten geeneillä tulee vaan paskoja miesjälkeläisiä.
Millä todennäköisyydellä tämä on ihan aikuisten oikeesti totta? Eikö teillä ole mitään vastuuta mistään itsellänne?
Noh, kun kerroin , miten hyvän miehen anoppini oli kasvattanut, niin joku (mies) murjaisi, että mieheltä on viety pallit. Hauku lisää pälli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet oikeasti vihaa naisia.
Tämä. Eikä moni mies edes ymmärrä sitä itse, koska on saanut kotoa ja lähipiiristä tietyn mallin kohdella naisia ja puhua heistä. Vähän niin kuin tallaisi jonkun ruman ötökän päälle, että hyi helvetti, koska se on normaalia ja niin sille ötökälle kuuluu tehdä.
Kieltämättä oudoksuttaa eräs työkaveri, joka kertoo usein miehensä piittaamattomuudesta synnytyksen jälkeen ja tuntuu että nainen on se joka hoitaa kaikki lapsiin liittyvät asiat ruokkimisesta lääkäriin ja läksyjutut sun muut, sekä tekee lumitöitä ym. Olen miettinyt välillä, että mitä se mies tekee muuta kuin käy töissä ja välillä jotain rassailuja kotona? Kuulostaa sille, että mies ei tee juuri mitään. En ymmärrä miksi naiset tuohon suostuvat parisuhteissa, jossa lapsia? Ja joiltain kuullut juurikin tuota, että ei edes kipeänä saa apua arkiasioihin tai apteekissa käymiseen tms, eikä toisten surut kiinnosta. Mitä tuollaisilla parisuhteilla tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ollut alusta saakka (kotoa opittuna) selvää se että mies kohtelee naista arvostavasti ja kunnioittaen. Parisuhteen tarkoitus on olla tasa-arvoinen ja toinen toiselle hyvää tarkoittava kaikessa.
Näin on menty 28v. Ikinä tarvinnut nalkuttaa tai vaatia mitään, riidellä kotitöistä tai lastenhoidosta. Kummallakin on ollut omaa tilaa ja omia unelmia joita on toteutettu siinä missä yhteisiäkin.
Hienosti kirjoitettu! Niin minullekin. Mutta kun sanon miehelle noin, vastaus on heti syytös: "kuinkas SINÄ kunnioitat minua"?
Kaikessa on kyse kilpailusta. V-tuttaa. Minä hoidan kotityöt, mies tulee töiden jälkeen eikä todellakaan tarvitse alkaa siivoamaan tai tekemään ruokaa, ikinä.
Hyvälle päälle sattuessaan, osaa olla kiva jne. Tämä vuoristorata on kamalaa.
Esimerkki, pyydän illalla että puhdistatko aamulla minunkin auton lumesta, että pääsen helpommin lähtemään aamulla (käsi itsellä hieman kipeä joten rasitus pahentaa). Noh, oliko putsattu? Ei. Myöhemmin kun puhun tästä, tyyliin että olisi kiva jos olisit huomaavainen, kun itsekin yritän olla. Apina vastaa "yritä sitten kovemmin".
Olen sitten että mitä? Kuvittelin hetken, että hän olisi osannut suhtautua myös minun asemaan. Kuvittelin, että sanoisi ymmärtävästi, että oli niin kiire, etten ehtinyt, rakas, anteeksi, tms..... Ei se niin iso asia olisi ollut mutta kun reagointi on tuota luokkaa, niin siitä tulee ISO asia.
Pahoitan usein mieleni, miehen puhuessa minulle tiuskimalla tai rumasti. Aloitan harvoin riitoja, pyrin mieluummin keskustelemaan, etsimään ratkaisua jne. mies loukkaa ja suuttuu, syyttää sitten minua riidanhaastajaksi. Ja mikähän siinä on niin vaikeaa, jos pyydän jotain, se on kuin tervanjuontia (epämiellyttävää hänelle)! Pyynnöt on siis jotain raskaita juttuja minulle (koska käsi kipeä), tai huomautteluja hänelle, hänen tekemättömistä töistä kotona.
Kas, kun minua ei tarvitse muistuttaa eikä käskeä, teen omat juttuni kyllä ja päällekin.
Ehkä tämä alkuperäiseen aiheeseen liittyen sitten tarkoittaa sitä, että mies ei ole saanut kotoaan hyvää mallia tai sitten on vain niin itsekäs, valitsee oman edun ennen puolisoa?
Vierailija kirjoitti:
En oo jaksanut kuin vitossivuun asti seurata ketjua joten vastaa sen mukaan mitä sinne mennessä keskusteltu - naiset muistakaa yksi sääntö: parisuhteessa miehen pitää aina olla se joka, rakastaa sinua enemmän kuin sä miestä, koska silloin myös järki pysyy sen verran päässä, että jos mies alkaa käyttäytyä kuin sika, niin rakkaus ei oo sumentanut sun aivoja liikaa eikä jättäminen tunnu silloin mahdottomalta.
Jos mies ei kehu tai osoita hellyyttä valtavia määriä, hän ei silloin aidosti rakasta vaan on pelkästään tyytynyt suhun. Aidosti rakastunut mies käyttäytyy ja näyttääkin kuin koiranpennulta rakastamansa naisen lähettyvillä ja se rakkaus ja kehut jatkuu kyllä loppuun asti, ei väliä saatko extrakiloja tai ryppyjä. Se stereotypia, ettei suomalainen mies paljoa osoita hellyyttä tai kehu, ei liity suomalaisuuteen vaan siihen, ettei mies rakasta. Tää olisi hyvä naisten oppia, ettei tuhlaa liikaa aikaa vääriin miehiin.
Huonoja neuvoja. Nainen ei halua mieheltä jatkuvaa koiranpentumaista omistautumista, se lähinnä ällöttää. Siksi mies ei koskaan saa näyttää, kuinka paljon oikeasti välittää. Tämän miehet huomaavat elämässään yrityksen ja erehdyksen kautta ja siitä syntyy nämä miehet, jotka eivät näytä tunteitaan. Koska nainen ei osaa ottaa romantiikkaa vastaan, ainakaan tässä kylmän viiman pieksemässä maassa.
Miehet, älkää ikinä paljastako korttejanne naiselle, siitä ei seuraa mitään hyvää. Naista kammottaa ajatus, että mies tarvitsisi häntä. Kiltit miehet, lopettakaa palstalla vinkuminen ja opetelkaa olemaan vähemmän kilttejä. Nainen ei halua avointa ja vilpitöntä tunteiden kommunikointia, vaan korkeintaan epämääräisiä viitteitä tunteista. Pientä epävarmuutta ja jännitystä, onko se vai ei. Sillä tavalla saa naisen pidettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että *nainen valitsee AINA miehen, ei koskaan toisin päin*. Naisen pitää ihan itse katsoa peiliin siitä millaisen miehen on itselleen valinnut! Ja jostain kumman syystä valitsevat ihan itse sen sovinistin. Itse olen 37v mies, joka aina on ollut sinkku, mutta minäpä siivoan, tiskaan, huollan auton yms., teen ruokaa aina ja sen sellaista. Mutta en ole sovinisti/jänn...ämies, niin eipä kelpaa naisille. Kunnolliset miehet eivät kelpaa naisille, he valitsevat aina mieslapsen. Naisten oma syy!
Itse oon ollut sinkku neljä vuotta koska miehet on aikaan saamattomia, tunteellisesti kyvyttömiä ja nimenomaan näitä mieslapsia. Taitaa omat lapset jäädä saamatta, koska tollaisen kaa niitä en pyöräytä.
Voin sp...rmata sinut, jos tehdään soppari, etten ole elatusvelvollinen. :D Tulisin kuitenkin aina laittamaan lapsen
Elatusvelvollisuudesta ei ihan sopimuksella irtaannuta, sillä sellainen sopimus ei ole lainvoimainen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on erinomainen parisuhde ja elämäni puolisoni kanssa on paljon parempaa, kuin olisi jos olisin yksin.
Meillä on tasa-arvoinen parisuhde ja jaamme arjen toisiamme tukien.
Yhdessä olemme olleet 23 vuotta.
Sama täällä, olemme olleet yhdessä yli 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo jaksanut kuin vitossivuun asti seurata ketjua joten vastaa sen mukaan mitä sinne mennessä keskusteltu - naiset muistakaa yksi sääntö: parisuhteessa miehen pitää aina olla se joka, rakastaa sinua enemmän kuin sä miestä, koska silloin myös järki pysyy sen verran päässä, että jos mies alkaa käyttäytyä kuin sika, niin rakkaus ei oo sumentanut sun aivoja liikaa eikä jättäminen tunnu silloin mahdottomalta.
Jos mies ei kehu tai osoita hellyyttä valtavia määriä, hän ei silloin aidosti rakasta vaan on pelkästään tyytynyt suhun. Aidosti rakastunut mies käyttäytyy ja näyttääkin kuin koiranpennulta rakastamansa naisen lähettyvillä ja se rakkaus ja kehut jatkuu kyllä loppuun asti, ei väliä saatko extrakiloja tai ryppyjä. Se stereotypia, ettei suomalainen mies paljoa osoita hellyyttä tai kehu, ei liity suomalaisuuteen vaan siihen, ettei mies rakasta. Tää olisi hyvä naisten oppia, ettei
Ei, juurikin edellinen kommentti on se mitä haluan. Olen mieluummin yksin.
Vierailija kirjoitti:
"-jotkut juo liikaa alkoa"
Nyt repesin... en tiennyt että tuokin voi olla parisuhteen ongelma.
No se todellakin ongelma, kun sitä juodaan päivittäin. Aina on joku syy juoda.
Vierailija kirjoitti:
Muistan suomalaisen tutkimuksen muutaman vuoden takaa, että korkea koulutus itse asiassa lisäsi naisten riskiä joutua parisuhdeväkivallan kohteeksi. En usko, että parisuhteen ongelmat ovat muutenkaan sosiaaliluokkakysymys. Päihteilyä yms voi toki olla enemmän alemmissa luokissa, mutta ihan samat perusinhimilliset ongelmat ihmisillä on koulutuksesta ja rahasta riippumatta.
Uskon myös tähän, että mitä korkeampi koulutustaso ja elintaso, sen enemmän ilmenee väkivaltaa ja varsinkin henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin sellaisessa suhteessa 19v. Mies teki uraa, kävi kotona kääntymässä, vietti etenkin loppuajasta vapaat salilla/golfaamassa/ulkomailla. Lasten kanssa ei tehnyt mitään jos ne eivät lähteneet mukaan salille tai goflaamaan. Minä en tajunnut mistään mitään, en osannut keskustella, olin liian iso ja liian kaikkea. Turpaan tuli silloin tällöin kun viinipäissään menetti hermonsa ja sekin oli aina minun syy.
Onneksi lopulta lähdin, olisi pitänyt lähteä 10v aikaisemmin. Ja hän on vielä erittäin hyväpalkkainen ja korkeasti koulutettu ja vaativassa asemassa työelämässä. Että ei se koulutus/ura estä ihmistä olemasta täys kus...
Itse valitsit huonon miehesi! SINÄ olet huonosta valinnastasi vastuussa! Varmasti näit nuo huonot ominaisuudet jo ennen kuin teit hänen kanssaan lapsia!
VÄÄRIN! Jokainen on itse vastuussa huonosta käytöksestään.
Lue hetki tätä palstaa ja mieti ketkähäntäällä oikeuttaa ja mitä? Kuka halveeraa ja ketä?
Peili käteen ja vastuuta kantamaan