Lue keskustelun säännöt.
Onko äidillä oikeasti vastuu isyydestäkin?
Usein kun täällä joku kirjoittaa siitä että perhe-elämä tuntuu raskaalta koska mies ei auta, niin vastauksena on, että äiti on antanut miehen pakoilla vastuuta, niin ei se tietenkään auta. Onko oikeasti niin, että lapsia hankkiessa pitää naisen kasvattaa myös aikuinen mies isän rooliin? Miten kukaan uskaltaa hankkia lapsia, kun jopa isän tekemiset ja tekemättä jättämiset on äidin vastuulla? Haluaisin lapsia, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että lasten lisäksi pitäisi osata kasvattaa myös aviomiestä, jotta perheestä tulee toimiva yksikkö. Mitä jos en pysty siihen? Tulee ero, ja sekin on sitten minun syytäni, kun en osannut tukea miestä isyydessä?
Kommentit (144)
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on sen verran erikoisominaisuus, että naisen on tehtävä elämässään erilaisia valintoja kuin mies. Kun hän sitä perhetta suunnitelee hänen tulee miettiä miten hän pärjää yksinhuoltajana.
Nainen ei ole mikään lapsen tasolle typisestty viaton uhri vaan ihan toimiva subjekti, joka tekee omia valintoja, päätöksiä ja arvioita omassa elämässään.
Kyllä se siitä sitten muuttuu, kun meillä on niitä lapsia.
Olen eri mieltä. Mieskin voi jäädä yksinhuoltajaksi, jo siksikin miehen tulee tarkkaan miettiä, onko hänestä siihen. Jos ei ole, niin miehen ei silloin pidä hankkia lapsia.
Mies ei ole mikään lapsen tasolle typistetty viaton uhri, vaan ihan toimiva subjeksi, joka tekee omia valintoja, päätöksiä ja arvioita omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat suomalaiset miehet ovat perusluonnoltaan unelmamiehiä. Käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät perheensäja kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä.
Minä ainakin olen ylpeä miten hieno miehiä meillä on. Minulla, äidilläni, anopillani, siskollani ja ystävilläni.
Vaimo since -94
Jaa, taidankin sitten itse elää jossain ihan eri Suomessa. Itselläni on kyllä erinomainen mies, mutta yleisellä tasolla tuo lista ei mitenkään sovi useimpiin tietämiini suomalaisiin miehiin, etenkään omien vanhempieni ikäluokassa (eli sinun). Työssäkäyminen useimmilta onnistuu, ehkä yhteen naiseen "tyytyminenkin", kaikki muu alkaakin olla sitten jo kyseenalaista. Etenkin tuo suuren osan kotitöistä tekeminen...
Jaa-a. Työt on sitten lomaa, jonka jälkeen on täynnä energiaa vaikka lasten kanssa puuhaamiseen..
Eihän tässä lomasta ole puhuttu vaan siitä että sinulla on tauko lastenhoitovastuusta. Ilmeisesti vaimokin toisinaan tarvitsisi tauon.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lpsi, meillä kotona oli äiti ja isä kävi töissä ja teki myös ylitöitä usein ja keikkatöitä. Viikonloppuisin tehtiin perheenä yhdessä kaikkea.
Näin aikuisena kun asiaa miettii, eikö olisi kohtuutonta vaatia, että osallistuisi vielä siihen arkeen enemmän kuin olemalla läsnä. Roolithan voisi kääntää toisinkin pöin, mutta moniko äiti haluaisi? Taitaa olla kuitenkin niin, että enemistö äideistä haluaa jäädä lapsen kanssa kotiin niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista.
Kummallista miesten/isien syyttelyä ilmassa
Olen 70-luvun avainkaula lapsia ja ei meidän kansa kukaan sitä aikaa viettänyt, tehnyt ruokaa, kasvattanut, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Katsoppa huvikseen vankilatilastoja. Siellä 70-80% asiakkaista on yksihuoltajaäitien poikia.
Varmaan yh äiti on parempi kuin huono isä, mutta naiset kasvattavat pojistaan mt ongelmaisia tai rikollisia noin keskimäärin.
Vierailija kirjoitti:
Itse perustin perheen älykkään, tasa-arvoisen ( no nykyfeministi, eli ei oikeastaan ) ihmisen kanssa. Olin hämmästynyt, kuinka äityis muutti suuhteemme ja hänet.
Sain siis oikeasti taistella vanheimpainvapaistani ja muutenkin oikeudesta lapseen ja kasvatukseen. Hän yritti oikeasti omia koko homman ja kyseenalaistaa näkemykseni.
Käsittääkseni tämä on hyvin yleistä. Vähän ajan päästä sitten riidellään metatöistä, taloudesta ja kasvatusmetodeista, kun toinen myrkyttää sielunsa somessa ja muiden äippäliinien kanssa. Tässä vaaditaan myös meiltä päättäväisyyttä heti syntymän jälkeen, ettei synny vääristynyt perhemalli.
Antakaa naiset meille vastuuta. Kyllä me osataan - ehkä jopa paremmin tukea esim. henkistä ja tasapainoista kasvua. Ihailen jotenkin Liin miestä. Nainen on työnarkkari ja mies hoitaa lapsen ja kodin - näkisin itseni mieleelläni siinä roolissa ( Liin kanssa tietty - setämiesläppä loppuun
Se on nimenomaan totta, että miehenkin olisi syytä olla päättäväinen jo heti syntymän jälkeen ja ottaa sitä omaa rooliaan, eikä ajatella että äiti jotenkin automaattisesti osaa paremmin (tämä tuntuu todellakin olevan yleistä). Koska muuten helposti ajaudutaan semmoiseen tilanteeseen että isä jää sinne perheen ulkokehälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lpsi, meillä kotona oli äiti ja isä kävi töissä ja teki myös ylitöitä usein ja keikkatöitä. Viikonloppuisin tehtiin perheenä yhdessä kaikkea.
Näin aikuisena kun asiaa miettii, eikö olisi kohtuutonta vaatia, että osallistuisi vielä siihen arkeen enemmän kuin olemalla läsnä. Roolithan voisi kääntää toisinkin pöin, mutta moniko äiti haluaisi? Taitaa olla kuitenkin niin, että enemistö äideistä haluaa jäädä lapsen kanssa kotiin niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista.
Kummallista miesten/isien syyttelyä ilmassa
Mulle on vaimo sanonut, että minulla on moninkertainen "katko hoitovastuusta" häneen verrattuna koska pääsen joka arkipäivä töihin tauolle. En osannut sanoa tuohon yhtään mitään.
Niinhän sinulla
Työssä tuntuu lomalta, kyllä.
Kuinka usein on nähty ja kuultu, miten mies on ihana ja vastuullinen, haluaa lasta yhtä paljon (tai jopa enemmän), mutta lapsen synnyttyä muuttuu avuttomaksi? Tai omassa tuttavapiirissä on ollut enemmän niin, että lapsesta on sellainen alkuinnostus, ollaan ylpeitä isiä ja vietetään isyyslomat lapsen kanssa, mutta viimeistään parin vuoden jälkeen ne lapset onkin "äidin".
Luulen että tämä tulee lapsuuden perheestä. Todennäköisesti sielläkin on ollut etäinen isä, ei osata ottaa sitä isän roolia. Odotetaan, että joku näyttäisi kädestä, mutta ei aina auta sekään. Lapsen kohtaaminen pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Katsoppa huvikseen vankilatilastoja. Siellä 70-80% asiakkaista on yksihuoltajaäitien poikia.
Varmaan yh äiti on parempi kuin huono isä, mutta naiset kasvattavat pojistaan mt ongelmaisia tai rikollisia noin keskimäärin.
Vai olisiko kuitenkin niin, että isättömistä pojista kasvaa keskimäärin rikollisia? Outoa syyttää sitä joka jäi, eikä sitä joka lähti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat suomalaiset miehet ovat perusluonnoltaan unelmamiehiä. Käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät perheensäja kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä.
Minä ainakin olen ylpeä miten hieno miehiä meillä on. Minulla, äidilläni, anopillani, siskollani ja ystävilläni.
Vaimo since -94
Jaa, taidankin sitten itse elää jossain ihan eri Suomessa. Itselläni on kyllä erinomainen mies, mutta yleisellä tasolla tuo lista ei mitenkään sovi useimpiin tietämiini suomalaisiin miehiin, etenkään omien vanhempieni ikäluokassa (eli sinun). Työssäkäyminen useimmilta onnistuu, ehkä yhteen naiseen "tyytyminenkin", kaikki muu alkaakin olla sitten jo kyseenalaista. Etenkin tuo suuren osan kotitöistä tekeminen...
Really? Ihmiset katsoo maailmaa erilaisten lasien läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Tilastollisesti yksinhuoltajien lapsilla ei mene hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Katsoppa huvikseen vankilatilastoja. Siellä 70-80% asiakkaista on yksihuoltajaäitien poikia.
Varmaan yh äiti on parempi kuin huono isä, mutta naiset kasvattavat pojistaan mt ongelmaisia tai rikollisia noin keskimäärin.
Väitätkö tosiaan, että yksinhuoltajaäitien pojista suurin osa on rikollisia?! Niillä vankilassa olevien yh-äitien pojillakin muuten on jossain isä, ja joku syyhän siihen on miksei isä ole lapsensa hoitoon osallistunut. Syy voi vaikka olla se, että isäkin on vankilassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Tilastollisesti yksinhuoltajien lapsilla ei mene hyvin.
Naiset ei tilastollisesti usko tai ymmärrä juurikaan tilastoja.
Eri
Et sä sitä miestäs isäksi opeta, mistä moisen ajatuksen oot saanut päähäs että naisen tehtävä olis opettaa miestä? Se isyys tulee jos on tullakseen ihan kasvun kautta. Ihan kuten sulla äitiys. Et sä ole mikään kaiken oppinut äiti kun sä lapsen synnytät, kyllä se on kaikkea muuta. Äitiys ja isyys on elämän mittainen matka, siinä sit opitaan jos opitaan jne. Kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
On myös miehiä, jotka puhuvat aluksi muuta kuin mitä sitten lopulta tekevät ja ovat.
Jep. Meillä oli paljon puhetta asioista ennen lapsen syntymää. Jo ennen raskausaikaa lapsen isä kaavaili jäävänsä sitten kotiin hoitamaan lasta, ja olin järjestänyt omat työasiat niin että palaan töihin neljän kuukauden äitiysloman jälkeen. Olikin sitten melkoinen yllätys, kun isä ei suostunut tekemään lapsen synnyttyä yhtään mitään, vaan jatkoi omaa elämäänsä kuin lasta ei olisikaan. Erohan siitä tietysti tuli.
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Tutkijoiden mukaan yksinhuoltajaäidit investoivat vähemmän poikiinsa ja osoittavat vähemmän lämpöä heitä kohtaan. Yksinhuoltajaäidit olivat emotionaalisesti etäisiä suhteessa poikiinsa. Poikien huono käytös väheni selvästi, kun he saivat laajempaa kasvatusta vanhemmiltaan. Ydinperheissä vanhempien panos on suurempi ja laadullisesti parempi kuin yksinhuoltajaäitien perheessä.
Ne yksinhuoltajien lasten toiset vanhemmat on olleet niin surkeita, ettei heidän kanssa ole voinut elää. Tottakai se näkyy lapsessa jos isä on hylännyt, on juoppo, väkivaltainen tai muuten surkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni yksinhuoltajaäiti osaa kasvattaa pojat hyviksi isiksi mutta isän seurassa kasvanut poika on usein kyvytön isäksi.
Katsoppa huvikseen vankilatilastoja. Siellä 70-80% asiakkaista on yksihuoltajaäitien poikia.
Varmaan yh äiti on parempi kuin huono isä, mutta naiset kasvattavat pojistaan mt ongelmaisia tai rikollisia noin keskimäärin.
Vai olisiko kuitenkin niin, että isättömistä pojista kasvaa keskimäärin rikollisia? Outoa syyttää sitä joka jäi, eikä sitä joka lähti.
Tilastojen mukaan naiset ovat aktiivisia eron suhteen. Miehet eivät lähde, heidät heitetään kodistaan ulos. Äideille on myös ok. muuttaa vaikka toiselle paikkakunnalle ja muutenkin vieraannuttaa ja mustamaalata isä.
Kaikki tuntemani ongelmatapaukset - myös icelit - ovat yh-äitien kasvattamia. 1. mies tulee vastaan ehkä yläkoulussa.
"Jaa-a. Työt on sitten lomaa, jonka jälkeen on täynnä energiaa vaikka lasten kanssa puuhaamiseen.."
Älä jaksa olla lapsellinen.