Kaikki ovat itse joskus olleet lapsia, mutta silti osa inhoaa lapsia syvästi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa suomalaisista on pahasti traumatisoituneita. Kohdeltu kaltoin lapsena. Vanhemmat olleet useimmilla alkoholisoituneita tai nistejä niin ihan hyväkin, että sellaiset ihmiset ei enää jatka sukuaan ja loppuu lasten huono kohtelu. Vain terveet yksilöt voivat lisääntyä. Huono aines ei.

Totta puhut. Tavallaan siis hyvä, että tämä aines vihaa lapsia.

Ja sinä pidät itseäsi jotenkin parempana, kun olet puskenut lapsia maailmaan?

Huh.

Huh, miten yksinkertainen olet. 

Ja minä voin kirjoittaa samaa sinusta. Etkö osaa paremmin perustella?

Jokainen meistä on joskus ollut myös kusipää, mutta harva meistä kusipäistä tykkää. 👍🏻

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka vihaa lapsia vihaavat ihmisiä. 

Niin, lapset ovat ihmisiä. Ja vanhemmat myös.

Miksi rinnastatte lapset aikuisiin? Aikuisille on myöhäistä opettaa käytöstapoja, mutta lapselle ei. Vanhempi on vastuussa lapsesta, aikuinen itsestään.

Jos näet bussissa räkivän, tottelemattoman  ja riehuvan lapsen, haetko heti aggressiiivista aikuista siihen verrattavaksi "Meidän pikkueino saa mellastaa miten tykkää, koska äsken bussiin nousi kiroileva juoppo"?

Pedagogitkin puhuvat LASTEN kasvatuksesta, eivät he rinnasta aikuisia asiaan, paitsi vastuuhenkilöinä ainoastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta muut lapset oli jo lapsena vähän ällöjä. Olin itse tosi tarkka hygieniasta ja mua yökötti kun joku puri hiuksiaan, kypärälakkia, hupparin nauhoja yms.  sisälle tullessa ei pesty käsiä ja yskittiin suu auki ja naamassa oli likaa ja täit oli mun pahin pelko. Mun oli pakko pestä aina kädet kun pääsin sisälle, vaatteet pyykkiin aina jostain tullessa. Nyt tuo tunne on moninkertaistunut, kun tajuaa miten likaisia lapset oikeasti on. 

Olin kerran kaverilla käymässä, ja lapsillaan oli kavereita kylässä. Yksi niistä pennuista kaivoi avoimesti nenäänsä. Minua inhotti ajatuskin siitä, että kodissani joku kaivaisi nenäänsä, ja sen jälkeen koskee sormillaan ties mihin. Ja tuollaisesta pitäisi tykätä sitten?

Ja sit tää alle 3-vuotiaiden kanssa leipominen.

Ja olen minä nähnyt ihan vauvan tai taaperon äitienkin käyvän kakattamassa lastaan. Mitä sitä suotta käsiä pesemään, siitä vain sujuvasti jatkamaan kokkailua tai marjojen poimimista.

Mua huvittaa, että samat ihmiset paasaavat siitä miten pitää olla tarkka hygieniasta kun on lapsia. Kun seuraa touhua, niin lapsiporukoiden toiminta on niin ällöttävää, että noissa huusholleissa en kyllä mitään syötävää halua.

Inhoan suomalaisia lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on usein meluisia, tahdittomia, epäkohteliaita, itsekkäitä ym. Koska vanhempansa sallivat sen eivätkä kasvata ja opasta jälkeläisiään ihmisten tavoille. 

Kauniskäytöksisistä, hillityistä, kohteliaista, muut huomioonottavista, mukavista, nätisti puetuista, fiksuista lapsista yleensä kyllä moni tykkää!

Vihaatko yhtä paljon myös huonostikäyttäytyviä, äänekkäitä, tylyjä, ilkeitä, rumasti puettuja, homssuisia tai tyhmiä aikuisia, vai kohdistuuko inhosi lähinnä lapsiin? 

Tähän edelleen odotellaan lapsivihaajan vastausta.

No minäpä vastaan; Kyllä. Ihan tasapuolisesti. Vihaan tyhmiä, meluisia, ilkeitä, rumia, kännisiä tai miten muuten vaan ääliösti käyttäytyviä tai häiritseviä ihmisiä ikään ja kokoon katsomatta. Tuliko nyt parempi mieli sinulle? Ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He inhoavat itsään. Näkeehän sen tälä pastallla. 

Tämä. Nämä lastenvihaajat vihaavat todellisuudessaan itseään. Ovat usein itse lapsena traumatisoituneita, rikkinäisistä perheistä, rakkautta ja huolenpitoa vaille jääneitä. Terapialla korjaantuisi. 

Mitkä lastenvihaajat? Tollot vanhemmat ne ärtymystä aiheuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka vihaa lapsia vihaavat ihmisiä. 

Niin, lapset ovat ihmisiä. Ja vanhemmat myös.

Ainakin suurimmaksi osaksi ;o)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on usein meluisia, tahdittomia, epäkohteliaita, itsekkäitä ym. Koska vanhempansa sallivat sen eivätkä kasvata ja opasta jälkeläisiään ihmisten tavoille. 

Kauniskäytöksisistä, hillityistä, kohteliaista, muut huomioonottavista, mukavista, nätisti puetuista, fiksuista lapsista yleensä kyllä moni tykkää!

Vihaatko yhtä paljon myös huonostikäyttäytyviä, äänekkäitä, tylyjä, ilkeitä, rumasti puettuja, homssuisia tai tyhmiä aikuisia, vai kohdistuuko inhosi lähinnä lapsiin? 

Tämä minuakin kiinnostaa. Luulisi, että tuollaiset aikuiset saisivat lapsia enemmän vihaa osakseen. Alkuisen kuuluisi osata tavat, ellei ole vammainen, lapsi vasta harjoittelee elämistä.

 

Ei sitä sallitakaan. Lapsi vain ei vielä pysty hallitsemaan tunteitaan samalla tavalla kuin aikuiset. 15-vuotiaasta alkaen olemme rikosoikeudellisessa vastuussa teoistamme, raja on sovittu yhteisesti juurikin tuon lasten epäkypsyyden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta muut lapset oli jo lapsena vähän ällöjä. Olin itse tosi tarkka hygieniasta ja mua yökötti kun joku puri hiuksiaan, kypärälakkia, hupparin nauhoja yms.  sisälle tullessa ei pesty käsiä ja yskittiin suu auki ja naamassa oli likaa ja täit oli mun pahin pelko. Mun oli pakko pestä aina kädet kun pääsin sisälle, vaatteet pyykkiin aina jostain tullessa. Nyt tuo tunne on moninkertaistunut, kun tajuaa miten likaisia lapset oikeasti on. 

Olin kerran kaverilla käymässä, ja lapsillaan oli kavereita kylässä. Yksi niistä pennuista kaivoi avoimesti nenäänsä. Minua inhotti ajatuskin siitä, että kodissani joku kaivaisi nenäänsä, ja sen jälkeen koskee sormillaan ties mihin. Ja tuollaisesta pitäisi tykätä sitten?

Ja sit tää alle 3-vuotiaiden kanssa leipominen.

Ja olen minä nähnyt iha

Juu, heti kun kuulen sanat että lasten kanssa leivottu niin en prkl syö niistä mitään.

Kyllä tuota vihaa kokevat ihan hyvin kasvatetutkin lapset ja perheet. Katsotaan pahasti, kun lapsi istuu ravintolan pöytään, vaikka hän olisi hiljaa ja käyttäytyisi nätisti. Tai suhistellaan sormi suulla, kun 4-vuotias tunnin istumisen jälkeen huokaisee kirkossa.

Jotkut ihmiset vain vihaavat kaikkea ympärillään ja purkavat pahaa oloaan muihin. Lapset ovat helppo kohde, kun ovat pieniä, eivätkä pysty puolustautumaan. Mielenterveyspalveluista on leikattu ja se näkyy.

"Leivottiin Millapetterin (2vee) kanssa eilen pikkuleipiä, tässä sulle pussillinen, ole hyvä!"

- Juu kiitos, syötetään sorsille.

Millapetterien leipomiset saa rajoittua hiekkalaatikolle vielä muutaman vuoden.

Itse en vihaa lapsia, se on mielestäni turhan vahva ilmaus. En vain erityisemmin pidä lapsista.

Itse ymmärrän sen, miten joku voi olla pitämättä lapsista ilman, että kuitenkaan vihaa ihmisiä. 

Lapset ovat kehityksensä takia luonnollisesti keskeneräisiä ja heiltä ei voi odottaa kaikkien käytössääntöjen osaamista, he vasta opettelevat. Sitten taas, jos aikuinen tai vanhus (terve, ei esim. Muistisairautta) käyttäytyy huonosti, häneltä se on vaan huonoa käytöstä, sillä aikuisen pitäisi osata hyvä käytös jo. 

Kaikilla ihmisillä ei riitä kärsivällisyys olla keskeneräisen ihmisen kanssa. Ja myönnettäköön, onhan lapset usein todella epäkohteliaita. Lapsi saattaa yhtäkkiä huutaa täydessä bussissa miksi tuolla miehellä on noin iso maha!! Ja sitten vanhemmat hirnuu, kuinka lapsen suusta se totuus kuuluu

Väitän että lasten vihaaminen liittyy aina jotenkin omaan lapsuuteen. Ehkä on itse koettu jonkinlaista ylenkatsontaa lapsena, välinpitämättömyyttä, rakkaudettomuutta tai muuta. Tai sitten ihan vain koulukiusaamista. Ehkä oltu tilanteessa jossa on koettu voimattomuutta ja heikkoutta kun on oltu huonojen aikuisten tai muiden isompien armoilla. Sitten kun aikuisena katsoo lapsia, ne muistuttavat siitä omasta kokemuksesta ja se lyö kasvoille jostain syvältä, sitä ei ehkä edes osaa yhdistää siihen.

Muutenhan on täysin luonnotonta, että tällainen nisäkäslaji ihan tyhjästä kokisi antipatioita lajinsa "pentuja" kohtaan.

Olen huomannut, että lapsia haluavat ystävistäni erityisesti ne, joiden vanhemmat tai ainakin äiti ovat vilpittömästi iloinneet lapsistaan.

Todella kuormittuneiden ja stressaantuneiden vanhempien lapset - minä mukaan lukien - taas ovat jo pienenä pitäneet lasten vaatimaa huomiota ja heidän tarvitsevuuttaan raskaina. Vaikka vanhempi rakastaisi lastaan, lapsi omaksuu helposti itsestään käsityksen ylimääräisenä taakkana, ja normaalin lapsen käytöksen uuvuttavana sekoiluna.

En ole koskaan halunnut itse lapsia, ja näen siinä vahvan yhteyden siihen, miten äitini suhtautui lapsiinsa. Ei saanut kuulua, eikä juuri näkyäkään.

Vierailija kirjoitti:

Väitän että lasten vihaaminen liittyy aina jotenkin omaan lapsuuteen. Ehkä on itse koettu jonkinlaista ylenkatsontaa lapsena, välinpitämättömyyttä, rakkaudettomuutta tai muuta. Tai sitten ihan vain koulukiusaamista. Ehkä oltu tilanteessa jossa on koettu voimattomuutta ja heikkoutta kun on oltu huonojen aikuisten tai muiden isompien armoilla. Sitten kun aikuisena katsoo lapsia, ne muistuttavat siitä omasta kokemuksesta ja se lyö kasvoille jostain syvältä, sitä ei ehkä edes osaa yhdistää siihen.

Muutenhan on täysin luonnotonta, että tällainen nisäkäslaji ihan tyhjästä kokisi antipatioita lajinsa "pentuja" kohtaan.

 

 

Itse en vihaa lapsia, mutta en ole koskaan pitänytkään. Luulen johtuvan juurikin tällaisesta, sillä itse koin lapsena olevani vain taakka, koska vanhempani eivät pidä lapsista. 

Mukava ja asiallinen viesti sinulta, jossa yrität ymmärtää toisia. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuota vihaa kokevat ihan hyvin kasvatetutkin lapset ja perheet. Katsotaan pahasti, kun lapsi istuu ravintolan pöytään, vaikka hän olisi hiljaa ja käyttäytyisi nätisti. Tai suhistellaan sormi suulla, kun 4-vuotias tunnin istumisen jälkeen huokaisee kirkossa.

Jotkut ihmiset vain vihaavat kaikkea ympärillään ja purkavat pahaa oloaan muihin. Lapset ovat helppo kohde, kun ovat pieniä, eivätkä pysty puolustautumaan. Mielenterveyspalveluista on leikattu ja se näkyy.

 

Ei pidä paikkaansa, että lasten huonosta käytöksestä turhautuvat ihmiset vihaisivat kaikkea muutakin, tai olisivat mielenterveysongelmaisia. Liian usein lasten käytös julkisella paikalla, kuten ravintolassa, kirkossa tai konsertissa on sellaista, että ihmiset ovat oppineet tavallaan pelkäämään lapsiperheitä. Vanhempien vikahan se on, kun lapset jätetään kasvattamatta, ettei lapselle vaan tulisi tylsää tai paha mieli.

Nokun muistan hyvin millainen pien paskiainen olin silloin niin siks.

Vierailija kirjoitti:

Itse en vihaa lapsia, se on mielestäni turhan vahva ilmaus. En vain erityisemmin pidä lapsista.

Itse ymmärrän sen, miten joku voi olla pitämättä lapsista ilman, että kuitenkaan vihaa ihmisiä. 

Lapset ovat kehityksensä takia luonnollisesti keskeneräisiä ja heiltä ei voi odottaa kaikkien käytössääntöjen osaamista, he vasta opettelevat. Sitten taas, jos aikuinen tai vanhus (terve, ei esim. Muistisairautta) käyttäytyy huonosti, häneltä se on vaan huonoa käytöstä, sillä aikuisen pitäisi osata hyvä käytös jo. 

Kaikilla ihmisillä ei riitä kärsivällisyys olla keskeneräisen ihmisen kanssa. Ja myönnettäköön, onhan lapset usein todella epäkohteliaita. Lapsi saattaa yhtäkkiä huutaa täydessä bussissa miksi tuolla miehellä on noin iso maha!! Ja sitten vanhemmat hirnuu, kuinka lapsen suusta se totuus kuuluu

Ei ole mikään pakko pitää, mutta tässä ketjussa niitä aktiivisia vihaajia tuntuu riittävän.