HS: keisarinleikkausten määrä uhkaa naisten potilasturvallisuutta
Upea synnyttäjiä painostava kirjoitus: Aydin Tekay syyttää synnyttäjiä siitä, että nämä haluavat terveen lapsen! Itsekäs synnyttäjä rapauttaa muiden potilasturvallisuutta, koska ikävällä tavalla katsoo asiaa vain omalta kannaltaan eikä ymmärrä, että hänen terve, hengittävä lapsensa estää jonkun kohdunpoistoleikkauksen.
Nähtävästi kohta ei suunniteltua sektiota saa kukaan, koska parempi vammautunut lapsi kuin se, että perheisiin syntyisi enemmän kuin yksi lapsi.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
No, mulle sektio oli pikkuleikkaus, josta toivuin heittämällä. Ymmärrän ettei niitä kaikille tehdä, mutta kyllä se vaikuttaa naisten haluihin tehdä lapsia, jos pitää stressata siitäkin, saako sektiota tarvittaessa vai ei. Tai saako kivunlievitystä vai ei.
Mikä siinäkin muuten on että synnytystä ylistetään luonnolliseksi ja sen vuoksi pitäisi kestää kaikki? Syöpäkivut ovat ihan yhtä luonnollisia, jätetäänkö hoitamatta? Entä muistisairas vanhus, jätetäänkö omaisten sohvalle makaamaan p*skoihinsa, kun omaiset ovat töissä? Näinhän ennen vanhaankin tehtiin ja oli ihanaa ja luonnollista! Oikeasti ei ollut vaihtoehtoja.
Minulla myös kaksi sektiota. Ensimmäisen jälkeen tarvitsin kipulääkkeitä ( lieviä, reseptivapaita) haavakipuun parin viikon ajan. Toisen jälkeen en niinkään pitkään. Arpi vatsalla, vaakasuorassa karvatussun yläreunustalla, ei todellakaan minua mitenkään hävetä tai haittaa.
Mun lapset jäi tekemättä kokonaan nimenomaan ja todellakin synnytyspelon takia. Asenteet kivunlievitykseen ei juuri ole muuttuneet 30ssa vuodessa.
Ei kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut millään koskaan sektiota. En vaikka pelkäsin synnytyksiä ja oli sydänvaivoja ja muita sairauksia. Niin vaan oli kaksi kertaa alatiesynnytettävä.
Mulla ei ole lapsia, eikä niitä koskaan mulle tule, mutta kaverien kertomusten perusteella Suomessa ei välitetä paskan vertaa synnyttäjän peloista tai huolista. Tuntuu, että keisarinleikkaus on laissa kielletty ja lapsi pitää puskea ulos - ihan sama, vaikka pelkäisit, tai olisi terveydellisiä ongelmia. Kyllä meni kaverillakin vaikeaksi, kun piti vaan yrittää synnyttää alateitse. Kaveri on itse sh, ja sanoikin jälkikäteen, että paljon vähemmällä ja helpommalla olisivat päässeet kaikki, jos hänen kohdallaan olisi tehty keisarileikkaus. Ennen kuin kaverini synnyttivät ensimmäistä kertaa, heillä oli kaikilla haaveena hankkia 2-3 lasta. Synnytykset olivat kuitenkin niin kamalia kokemuksia, että kaikki sanoivat suoraan, että jää yhteen lapseen.
Sitten taas ulkomaalaisten kavereiden kohdalla ei ole ketään, kuka olisi synnyttänyt alateitse. Kaikki pelkäsivät synnytystä, ja saivat ulkomailla sektion. Vaikka en itse koskaan tule synnyttämään, niin naisena säälittää ja suututtaa se, miten epäinhimillisesti naisia kohdellaan Suomen terveydenhuollossa.
Jotkut kommentit tässä ketjussa saavat minussa aikaan pientä raivoa. Puhutaan, kuinka kamalaa oli kun piti pelkopolilla perustella, miksi juuri minun tulee saada iso ja hintava leikkaus syynä "ahdistaa" tai "mun oikeus". Tai kun piti odottaa sitä leikkausaikaa. Yksi tuttavani harmitteli, kun hänen sektioaikaansa siirrettiin pari kertaa kun hänelle ei ollutkaan aikaa. Ja silti se leikkaus lopulta saatiin. Voi kyynel.
Olen erittäin pahoillani, että joku selektiivisen sektion saanut joutui odottamaan käytävällä sen aikaa, kun minä ja lapseni taistelimme hengestämme leikkaussalissa. Olen pahoillani, että jouduit perustelemaan ja joku vähän kyseenalaisti sua, miksi just sun oli ihan pakko päästä leikkaukseen ilman selkeää lääketieteellistä syytä, samalla kun minulla ei sitä valintaa ollut.
Että kai se kaikki on sitten suhteellista.
Ihan sama kai on sitten synnyttää kotona niin, että mies toimii kätilönä. Tai taksikuski, kun sairaalaan ei ehdi ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut millään koskaan sektiota. En vaikka pelkäsin synnytyksiä ja oli sydänvaivoja ja muita sairauksia. Niin vaan oli kaksi kertaa alatiesynnytettävä.
Mulla ei ole lapsia, eikä niitä koskaan mulle tule, mutta kaverien kertomusten perusteella Suomessa ei välitetä paskan vertaa synnyttäjän peloista tai huolista. Tuntuu, että keisarinleikkaus on laissa kielletty ja lapsi pitää puskea ulos - ihan sama, vaikka pelkäisit, tai olisi terveydellisiä ongelmia. Kyllä meni kaverillakin vaikeaksi, kun piti vaan yrittää synnyttää alateitse. Kaveri on itse sh, ja sanoikin jälkikäteen, että paljon vähemmällä ja helpommalla olisivat päässeet kaikki, jos hänen kohdallaan olisi tehty keisarileikkaus. Ennen kuin kaverini synnyttivät ensimmäistä kertaa, heillä oli kaikilla haaveena hankkia 2-3 lasta. Synnytykset olivat kuitenkin niin
On todella kieroutunutta, jos maailman luonnollisin asia häivytetään yhteiskunnasta ja normalisoidaan niinkin mittava invaasio kuin keisarileikkaus on. Miehenä säälittää ja suututtaa se, miten hysteeristen yksilöiden henkisten vajavuuksien vuoksi koko ihmiskunnan tulisi mukautua johonkin näin sairaaseen paradigman muutokseen.
Moni muukin asia on luonnollista, mutta silti niihin saa apua, kivunlievitystä ja hoitoa.
Itse jätin huonon synnytyskokemuksen jälkeen lapsilukuni yhteen, mutta siitäkin huudellaan kuinka ei ole hyvä, vaan lisää lapsia pitäisi syntyä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä diivailua. Mikähän siinä on, että satojatuhansia vuosia täysin normaalisti sujunut asia on yhtäkkiä joku itsemääräämisoikeuden kynnyskysymys? Joidenkin synnyttäjille näyttää olevan ylivoimaista sisäistää, että synnäreiden henkilökunta on kokeneempaa ja tietää asiasta enemmän kuin diivailevat ja oikuttelevat äidit.
Itsekkyys. ei enää mennä tekemään toista ihmistä maailmaan vaan kaikki pyörii oman navan ympärillä. ei mene kuin 15v niin näkyy sekin rikostilastoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sikiön voisi leikata pois, antamatta hänelle edes mahdollisuutta normaaliin syntymään, ainoastaan äidin psykiatrisella diagnoosilla - silloin äiti nimittäin on tavallista suurempi riski raskaudelle ja syntymälle.
Psyykkisen ongelman ilmetessä vasta raskauden aikana, pelkkä psykiatrinen lausunto riittäisi, jotta äiti säästyy ongelmiensa kaivelulta kriittisenä aikana.
Jokaisen psykiatrisen lausunnon saaneen synnyttäjän lapsen tulisi saada erityistä huomiota ensimmäisen syntymänjälkeisen elinkuukautensa aikana.
Jokainen syntymässä oleva lapsi jonka äiti on saanut psykiatrisen arvion tulisi ottaa huostaan välittömästi kun napanuora katkaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä diivailua. Mikähän siinä on, että satojatuhansia vuosia täysin normaalisti sujunut asia on yhtäkkiä joku itsemääräämisoikeuden kynnyskysymys? Joidenkin synnyttäjille näyttää olevan ylivoimaista sisäistää, että synnäreiden henkilökunta on kokeneempaa ja tietää asiasta enemmän kuin diivailevat ja oikuttelevat äidit.
Ennenvanhaan oli normaalia, että lapsivuoteelle jäi joko lapsi tai äiti tai molemmat. Lisäksi juuri synnyttänyttä äitiä oli paasaamassa puoli sukua ja naapurusto. Ensimmäinen on nykyisin paremmin, jälkimmäiseen on menty kokonaan toiseen päähän ja äidin pakotetaan tekemään kaiken itse.
ennen naiset oli naisia nykyään koittaa olla miehiä ja uhritua siinä välissä.
Vierailija kirjoitti:
Siis MIKSI joku haluaa sektion? Ihan kauhea ajatus.
Alatiesynnytys taas on yleisimmin nopea, siitä toipuu helposti ja joskus melkein saman tien. Se auttaa kehon palautumista ja hormonien toimintaa. Myös ja ehkä ennen kaikkea alatiesynnytys on lapsemme parempi.
Halutaan pitää alatie tiukkana seuraavalle isälle.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset jäi tekemättä kokonaan nimenomaan ja todellakin synnytyspelon takia. Asenteet kivunlievitykseen ei juuri ole muuttuneet 30ssa vuodessa.
Ei kiitos!
30 vuotta terapiaa. toivottavasti olet vaihtanut välillä terapeuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut millään koskaan sektiota. En vaikka pelkäsin synnytyksiä ja oli sydänvaivoja ja muita sairauksia. Niin vaan oli kaksi kertaa alatiesynnytettävä.
Mulla ei ole lapsia, eikä niitä koskaan mulle tule, mutta kaverien kertomusten perusteella Suomessa ei välitetä paskan vertaa synnyttäjän peloista tai huolista. Tuntuu, että keisarinleikkaus on laissa kielletty ja lapsi pitää puskea ulos - ihan sama, vaikka pelkäisit, tai olisi terveydellisiä ongelmia. Kyllä meni kaverillakin vaikeaksi, kun piti vaan yrittää synnyttää alateitse. Kaveri on itse sh, ja sanoikin jälkikäteen, että paljon vähemmällä ja helpommalla olisivat päässeet kaikki, jos hänen kohdallaan olisi tehty keisarileikkaus. Ennen kuin kaverini synnyttivät ensimmäistä kertaa, heillä oli kaikilla haaveena hankkia 2-3 lasta. Synnytykset olivat kuitenkin niin
no hyvänä esimerkkinä on ihan koirat. Suomen yhteiskunta palvoo jo koiria.
Synnytyksessä kuuluu ajatella lapsen etua. Yllättäen synnyttäjä ei siihen kykene ja kokee jääneensä vailla huomiota. Selittää paljon tällainen itsekäs ajattelu tapa. Mm. myöhemmin lapselle hankitaan väkisin jokin diagnoosi jotta voidaan siitäkin uhriutua ettei kukaan huomauta että on huono äiti.
Helppo ratkaisu tähänkin ongelmaan: jättäkää ne kakarat tekemättä. Ihan turhaa alistaa itseään vapaaehtoisesti joksinkin saatanan tuotantoeläimeksi. Onhan se muutenkin nähty, ettei terveydenhuollossa kuunnella eikä kunnioiteta naisia.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset jäi tekemättä kokonaan nimenomaan ja todellakin synnytyspelon takia. Asenteet kivunlievitykseen ei juuri ole muuttuneet 30ssa vuodessa.
Ei kiitos!
Sama täällä. Oli nuorena tosi kipeät kuukautiset joita vähäteltiin, tajusin jo nuorena mitä se synnytys on. Nolla lasta, koulutettu ja terve työssäkäyvä, hyvä avioliitto.
Synnytysvalmennusta todellakin tarvittaisiin takaisin, voin vaikka itse käydä siellä kertomassa kahdesta hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestäni. Kivunlievitystä oli tarjolla, mutta en halunnut ilokaasun lisäksi muuta.
Tottakai sektio on tietyissä tilanteissa paras vaihtoehto, mutta synnytys on luonnollinen asia. Kenenkään ei kuulu olla haluamattaan ilman kipulääkkeitä, mutta synnytyspelko on saanut naisten keskuudessa järjettömät mittasuhteet. En ikinä antaisi leikata itseäni auki ilman hyvää syytä (eli esim. vauvan hengenvaara) edelleenkään.
Suomessa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä. Naiset tekevät ison työn ollessaan raskaana 9 kuukautta ja kasvattaessaan lapset aikuiseksi. Sitten on hirveä haloo ja syyllistäminen siitä, jos nainen haluaa sektion alatiesynnytyksen sijaan. Kyse on kuitenkin yksi päivä monesta kymmenestä tuhannesta päivästä. Kas kun säästöksi ei ehdoteta sitä, että naiset lopettavat synnyttämisen kokonaan. Sitten saadaan ne sektiotkin nollaan.
Vierailija kirjoitti:
Synnytysvalmennusta todellakin tarvittaisiin takaisin, voin vaikka itse käydä siellä kertomassa kahdesta hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestäni. Kivunlievitystä oli tarjolla, mutta en halunnut ilokaasun lisäksi muuta.
Tottakai sektio on tietyissä tilanteissa paras vaihtoehto, mutta synnytys on luonnollinen asia. Kenenkään ei kuulu olla haluamattaan ilman kipulääkkeitä, mutta synnytyspelko on saanut naisten keskuudessa järjettömät mittasuhteet. En ikinä antaisi leikata itseäni auki ilman hyvää syytä (eli esim. vauvan hengenvaara) edelleenkään.
Ja sillä voitaisiin sitten kivasti jättää huomioimatta ne kokemukset, jotka eivät menneet niin elokuvamaisen täydellisesti kuin sinulla, joka osasit synnyttää paremmin kuin me muut?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä. Naiset tekevät ison työn ollessaan raskaana 9 kuukautta ja kasvattaessaan lapset aikuiseksi. Sitten on hirveä haloo ja syyllistäminen siitä, jos nainen haluaa sektion alatiesynnytyksen sijaan. Kyse on kuitenkin yksi päivä monesta kymmenestä tuhannesta päivästä. Kas kun säästöksi ei ehdoteta sitä, että naiset lopettavat synnyttämisen kokonaan. Sitten saadaan ne sektiotkin nollaan.
Itse osallistun säästötalkoisiin sillä, etten synnytä enää ikinä yhtään millään tavalla.
No itse en saanut reseptiä edes Buranaan, sanottiin että käsikauppalääkkeillä pärjää kun ottaa 1,5 nelisatasta.