HS: keisarinleikkausten määrä uhkaa naisten potilasturvallisuutta

Vierailija kirjoitti:

Pitkän traumaattisen ensisynnytyksen ja kiireellisen sektion läpikäyneenä en jaa näitä näkemyksiä, että sektio on helppo, henkilökunta ilkeää ja vihamielistä eikä välitä synnyttäjästä, ja että alapään repeytyminen olisi kamalampaa kuin se, että sinun vatsasi revitään auki. 

Tässäkin keskustelussa saa kuvan, että sektio on pikkuleikkaus josta toipuu heittämällä. Sitä ei voi etukäteen tietää yhtään sen paremmin kuin sitä, repeytyykö alatiesynnytyksessä pahoin vai ei. Suurin osa sekä sektion että alatien läpikäyneistä suosittelee alatietä. Siitä toipuu oikeasti nopeammin ja paremmin kuin sektiosta. 

Suunniteltu ja suunnitelmien mukaisesti toteutettu sektio on aivan eri asia kuin kiireellinen hätäsektio, johon joudutaan, kun alatiesynnytys ei menekään kuten Strömsössä. Kiireellinen hätäsektio on nimenomaan kiireellinen, jossa päätavoite on saada lapsi ja äiti hengissä prosessista läpi. Siinä ei ehdi suunnittelemaan ja miettimään, että miten viilletään ja miten kursitaan kasaan.

Pahoitteluni traumaattisesta ensisynnytyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?

Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.

 

Miehiä pelottaa enemmän selviääkö lapsi ja äiti. Ovat valmiita antaa vaikka oman henkensä heidän puolesta.

Tänä päivänä naisia mietityttää enemmän oma alapää kuin lapsen terveys.

Olet yksinkertaisesti väärässä. Tilastollisesti suunniteltu sektio on kirkkaasti lapselle kaikein turvallisin tapa syntyä. Vähiten lapsikuolemia sekä vammautumisia. Äideille sektio puolestaan on tilastollisesti vaarallisempi mitä alatiesynnytys.

Synnyttäjiä kritisoivat viestit tulevat myyriltä, jotka haluavat Suomen syntyvyyden mahdollisimman matalaksi.

Turkkilainen synnytyslääkäri on ollut virhe HUS:lta. Ei hän Suomen tulevaisuutta ajattele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en saanut millään koskaan sektiota. En vaikka pelkäsin synnytyksiä ja oli sydänvaivoja ja muita sairauksia. Niin vaan oli kaksi kertaa alatiesynnytettävä.

Mulla ei ole lapsia, eikä niitä koskaan mulle tule, mutta kaverien kertomusten perusteella Suomessa ei välitetä paskan vertaa synnyttäjän peloista tai huolista. Tuntuu, että keisarinleikkaus on laissa kielletty ja lapsi pitää puskea ulos - ihan sama, vaikka pelkäisit, tai olisi terveydellisiä ongelmia. Kyllä meni kaverillakin vaikeaksi, kun piti vaan yrittää synnyttää alateitse. Kaveri on itse sh, ja sanoikin jälkikäteen, että paljon vähemmällä ja helpommalla olisivat päässeet kaikki, jos hänen kohdallaan olisi tehty keisarileikkaus. Ennen kuin kaverini synnyttivät ensimmäistä kertaa, heillä oli kaikilla haaveena hankkia 2-3 lasta. Synnytykset olivat kuitenkin niin kamalia kokemuksia, että kaikki sanoivat suoraan,

"Mulla ei ole lapsia, eikä niitä koskaan mulle tule, mutta kaverien kertomusten perusteella Suomessa ei välitetä paskan vertaa synnyttäjän peloista tai huolista. Tuntuu, että keisarinleikkaus on laissa kielletty ja lapsi pitää puskea ulos - ihan sama, vaikka pelkäisit, tai olisi terveydellisiä ongelmia. Kyllä meni kaverillakin vaikeaksi, kun piti vaan yrittää synnyttää alateitse. Kaveri on itse sh, ja sanoikin jälkikäteen, että paljon vähemmällä ja helpommalla olisivat päässeet kaikki, jos hänen kohdallaan olisi tehty keisarileikkaus. Ennen kuin kaverini synnyttivät ensimmäistä kertaa, heillä oli kaikilla haaveena hankkia 2-3 lasta. Synnytykset olivat kuitenkin niin kamalia kokemuksia, että kaikki sanoivat suoraan, että jää yhteen lapseen. 

Sitten taas ulkomaalaisten kavereiden kohdalla ei ole ketään, kuka olisi synnyttänyt alateitse. Kaikki pelkäsivät synnytystä, ja saivat ulkomailla sektion. Vaikka en itse koskaan tule synnyttämään, niin naisena säälittää ja suututtaa se, miten epäinhimillisesti naisia kohdellaan Suomen terveydenhuollossa. "

En ole vielä synnyttänyt, mutta kohta sekin on edessä. Tähän pisteeseen päästäkseni olen kuitenkin tavannut jo useita sairaanhoitajia, kätilöitä ja lääkäreitä. Kaikki julkisella puolella. Vaikka kaikkien kanssa ei ehkä kemiat ole niin täydellisesti kohdanneet, kaikki ovat olleet ystävällisiä, empaattisia ja ammattitaitoisia. Olen saanut tukea ja minulle on kerrottu, mitä apua on saatavilla jos koen sitä tarvitsevani. Synnytys tottakai jännittää ja vähän pelottaakin, mutta ei todellakaan kätilöiden ja lääkärien takia. En vain jaksa uskoa, että he kaikki muuttuvat sadistisiksi ihmishirviöiksi synnytyssalissa. Mutta kohta tämäkin selviää.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä voidaanko lääketieteeltä tai yhteiskunnalta edellyttää, että synnytykset pitäisi pystyä 100 % saamaan vammattomiksi. Raskaus tai synnytys ei ole sairaus, vaan luonnollista ja tervettä kiertokulkua, lisääntymistä, jotain niin alkukantaista, rajua ja mystistäkin, että paljon jää ihmisen hallinnan ulkopuolelle. Raskaus ja synnytys on aina riski, elämä on riski. 

Jos miehet synnyttäisi niin siihen olisi keksitty täysin kivuton keino eikä jälkivaivoja tulisi. Lisäksi tuoretta "äitiä" paapottaisiin monta kuukautta.

Wau mitä diivoja jotkut; haluavat hyödyntää sikiödiagnostiikkaa, eivät halua eläimellistä synnytystä eli mukavuussektion, eivät imetä hirveän kauan,eivät ainakaan ravintolassa 2-vuotiasta lasta siis jäiks!, välittävät vähän ulkonäöstä ja tykkäävät ostella jopa vauvalle kivoja vaatteita. Kylmääväää byäää!

Vierailija kirjoitti:

Synnytys lähenee ja olen itse menossa pelkoklinikalle ja lääkärille juttelemaan pian. En tiedä mitä teen jos leikkaus ei onnistu. Se on varmaa että toista lasta ei tule jos sektiota ei saa oikean pelon takia. 

Lue tarkkaan Laki potilaan potilaan asemasta ja oikeuksista. Erityisesti 6 pykälä: 

Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785#L2

Lääkärit eivät ole lain yläpuolella. Jos ei muu auta, ota lakimies mukaan vastaanotolle. 

 

t. Sektiolla synnyttänyt lakimies

Varokaa: haluat sektion, et köy vauvakerhoissa, et ole aina iloinen, ostat äidinmaidonvastiketta niin johan pukkaa huoli äidistä ja äidin "lämmöstä". Valitettavasti lasua ei voi tehdä edellämainituista, mutta ehkä jotkut sairaat haluavat tehdä jotain muuta eli käydä kimppuun kun et ole niinkin muut äidit. Ehkä joku muu tai jotkut muut usutetaan kimppuusi ja sitten riennetään auttamaan ja pakkohoitopaperit johonkin kansioon salaa.

Noin ajatellen synnytykset voitaisiin hoitaa kotona kaikki, koska jos kätilöä ei tarvita kivunlievitystä antamaan eikä seuraamaan synnytyksen kulkua, niin miksi ihmeessä sinne sairaalaan mennä lainkaan? Jos lapsi on vaarassa, ei sairaalassakaan tehdä mitään ja toisaalta äiti kahlitaan petiin erilaisin piuhoin, jotta kätilö voi seurata tilannetta monitorista, mutta äiti ei voi liikkua, sikiöön kiinnitetty anturi kun voi irrota.

Huoh, se seuranta ja mahdollinen kivunlievitys tietysti sisältyy siihen, kun kätilö käy siellä huoneessa välillä katsomassa mikä meininki. Siksihän se nimenomaan siellä käy!

Oletteko oikeasti noin tyhmiä vai esitättekö vain? Tästä ketjusta saa taas niin huonon kuvan Suomen naisista, mutta onneksi kaikki ei ole tyhmiä vaan on paljon viisaita ja fiksuja, reippaita aikuisia naisia eikä vauvan tasolle jääneitä marisijoita joita pitää kääriä pumpuliin vielä siinäkin vaiheessa, kun tästä aikuisesta naisesta itsestään tulee jo äiti. 

Jalkovälistähän vauvojen kuuluu tulla, ellei tilanne sitten lääketieteellisesti muuta vaadi. 

Kuinka paljon kuluja siitä tulee, jos alateitse synnyttämään pakotetun mieli alkaa jälkeenpäin oireilla, ja hän joutuu hakeutumaan terapiaan ja mahdollisesti sairauslomalle jne? 

Entä jos sen seurauksena jää toinen lapsi (=veronmaksaja) syntymättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitien hoito synnytyksen jälkeen on ihan vitsi. Varsinkin kivunlievityksen suhteen. Missä leikkauksessa annetaan resepti burana 600? Ei missään muussa kuin sektiossa. Aivan naurettavaa. Ei mitään jälkihoitoa, ei mitään palveluita esim. tukea ensiviikkoihin, suoraan vaan syvään päähän selviämään unettomuuteen. Muista kuitenkin levätä äläkä nostele mitään, mutta ei se koti itsestään hoidu, eikä ainakaan muut lapset. Tämä yhteiskunta haluaa lapsia, mutta niin, että nainen kärsii mahdollisimman paljon. 

No itse en saanut reseptiä edes Buranaan, sanottiin että käsikauppalääkkeillä pärjää kun ottaa 1,5 nelisatasta.

Minulle asennettiin kierukka ja samalla leikattiin polyyppeja pois. Sain 800mg Buranaa ja 1000mg Panacodia, joissa iso päiväannostus. Nämä vaihdettiin vielä 4kk jälkeen tehokkaampaan Pronaxeniin, kun kivut eivät lievittyneet ja kohtu jatkoi kramppaamistaan kierukan takia. Edelleen saan Pronaxen reseptin kuukautiskramppeihin.

Mutta synnytyksen jälkeen ei mitään kuin perusnappia naamaan jalgoväli revenneenä reikään asti, koska äitiys ja synnytys ei ole mikään vamma :)

Puhumattakaan siitä, että jos onnettomuudessa saa samat vammat kuin synnytyksessä, niin korjataan, lääkitään, hoidetaan ja pidetään vuodepotilaana toipumassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon kuluja siitä tulee, jos alateitse synnyttämään pakotetun mieli alkaa jälkeenpäin oireilla, ja hän joutuu hakeutumaan terapiaan ja mahdollisesti sairauslomalle jne? 

Entä jos sen seurauksena jää toinen lapsi (=veronmaksaja) syntymättä?

 

Terapialla on työllistävä vaikutus ja jos toista lasta ei kykene tekemään on terapia ollut ammattitaidotonta. 

Kuitenkaan sille ei voi mitata rahassa kulu arvoa miten lapsi kärsii sektiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytys lähenee ja olen itse menossa pelkoklinikalle ja lääkärille juttelemaan pian. En tiedä mitä teen jos leikkaus ei onnistu. Se on varmaa että toista lasta ei tule jos sektiota ei saa oikean pelon takia. 

Lue tarkkaan Laki potilaan potilaan asemasta ja oikeuksista. Erityisesti 6 pykälä: 

Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785#L2

 

Lääkärit eivät ole lain yläpuolella. Jos ei muu auta, ota lakimies mukaan vastaanotolle. 

 

t. Sektiolla synnyttänyt lakimies

Ei siellä ole vain se synnyttäjä vaan myös se VAUVA! lääkäri on hänen lakimiehensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä voidaanko lääketieteeltä tai yhteiskunnalta edellyttää, että synnytykset pitäisi pystyä 100 % saamaan vammattomiksi. Raskaus tai synnytys ei ole sairaus, vaan luonnollista ja tervettä kiertokulkua, lisääntymistä, jotain niin alkukantaista, rajua ja mystistäkin, että paljon jää ihmisen hallinnan ulkopuolelle. Raskaus ja synnytys on aina riski, elämä on riski. 

Jos miehet synnyttäisi niin siihen olisi keksitty täysin kivuton keino eikä jälkivaivoja tulisi. Lisäksi tuoretta "äitiä" paapottaisiin monta kuukautta.

Erikoista kun tutkimusten mukaan miesten kipuraja on paljon korkeammalla kuin naisten. Tässä se taas nähdään miten luonnonlait ei miellytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis MIKSI joku haluaa sektion? Ihan kauhea ajatus.

Alatiesynnytys taas on yleisimmin nopea, siitä toipuu helposti ja joskus melkein saman tien. Se auttaa kehon palautumista ja hormonien toimintaa. Myös ja ehkä ennen kaikkea alatiesynnytys on lapsemme parempi.

 

 

 

Halutaan pitää alatie tiukkana seuraavalle isälle.

Tai sitten pidätyskyky, että loppuelämä ei mene vaipoissa. Mutta mitäpä pikkupoika noista asioista mitään ymmärtäisi. Kysy äidiltä.

99% synnyttäneistä naisista ei vietä loppuelämäänsä vaipoissa. Nää on just näitä kauhujuttuja, jotka uskotaan ja sitten päätetään, ettei haluta sen takia lapsia. 

Hammaslääkäripelkoa on 74,2% kansasta. kuitenkaan ei ole kyse hampaista eikä sen kantajasta vaan ihan eri ihmisestä. Vauvasta.

Vierailija kirjoitti:

Minä sanoin sairaalalla, että teen itselleni sukkapuikkoabortin siihen sairaalan aulaan kaikkien nähden, jos en pääse sektioon. Sektio järjestettiin. 

toivottavasti lapsi otettiin pois. uhkasit muiden kuullen hänen henkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä voidaanko lääketieteeltä tai yhteiskunnalta edellyttää, että synnytykset pitäisi pystyä 100 % saamaan vammattomiksi. Raskaus tai synnytys ei ole sairaus, vaan luonnollista ja tervettä kiertokulkua, lisääntymistä, jotain niin alkukantaista, rajua ja mystistäkin, että paljon jää ihmisen hallinnan ulkopuolelle. Raskaus ja synnytys on aina riski, elämä on riski. 

Jos miehet synnyttäisi niin siihen olisi keksitty täysin kivuton keino eikä jälkivaivoja tulisi. Lisäksi tuoretta "äitiä" paapottaisiin monta kuukautta.

Osa synnyttäjistä synnyttää kyllä käytännössä täysin kivuttomasti, kun on niin hyvin toimineet kivunlievitykset. Siinä vaan voi olla ongelmana ettei tunne mitään ja se sotkee ponnistusvaihetta. Toiset myös haluaa tuntea jotain, eikä pelkää sitä hetkellistä kipua. Jälkivaivojakin vähän paha kontrolloida ettei niitä tule, kun raskaus ja synnytys on asioita JOITA EI VOI TÄYSIN KONTROLLOIDA.

Miksi se on teille niin vaikeaa hyväksyä elämä ja se, ettette voi aina kontrolloida kaikkea? 



Itse en kaivannut mitään paapomista sen kummemmin, toki minulla oli avuliaita läheisiä mutta en olisi jaksanut viittä päivää kauemmin makoilla. Lähdin liikkeelle heti kun pystyin. Jos joku haluaa ja tarvii paapomista, niin eiköhän sellaista saa jos on normaali lähipiiri (puoliso/ystäviä/sukulaisia).

Äitejä ei saa jättää yksin, mutta teillä menee aivan överiksi toiseen ääripäähän tuo kouhotus. 

Kärsin synnytyspelosta ennen ensimmäistä ja viimeistä synnytystä. Siinä meni niin moni asia pieleen resurssipulan ja kiireen vuoksi. Onneksi emme kuolleet lapsen kanssa, mutta lapsi on nykyään vammainen tosin koska ei voida osoittaa täysin varmasti, että johtui synnytyksestä, niin "kaikki hyvin tilastoissa". 

Jouduttiin kiireelliseen keisarileikkaukseen lopulta, mutta moni asia olisi voinut mennä toisin jos olisi leikattu pari vuorokautta aiemmin tai suunnitellusti. Väkisin yritettiin alatietsynnytystä, vaikka neuvolassakaan ei uskottu sen mitenkään onnistuvan. 

Jotenkin robottimaisina lihakimpaleina äitejä kohdellaan. Samoin äidin hyvinvointi tai fyysiset vaivat jätettiin huomioimatta niin raskauden kuin synnytyksen jälkeen. Sanottiin vain, että voit mennä töhin, että vauvalla on kaikki hyvin vaikka äiti ei pysy pystyssä, meinaa pyörtyä, on supistuksia ja lähtee jalka selkäkivun vuoksi pois alta. Kipu nostaa verenpainetta ja pystyi vain maata jalka sohvatyynyä vasten. Miten näin näin vielä nykyään toimitaan tai oikeastaan en enää ihmettele. Syntyvyys laskee osaltaan tämän toiminnan kautta. 

Äitejä ei arvosteta odotusaikana eikä sen jälkeen. Äitiyttä ei arvosteta eikä vanhemmuutta (isä/äiti). 

Kasvava sektio määrä kertoo kasvavasta oma-mukavuus-ensin-vanhemmuudesta. Synnytys voi sattua ja vaatii ponnisteluja, alapääkin voi kärsiä. Ei kiitos ponnisteluja välttävälle oma-mukavuus-ensin-vanhemmalle, siis sektioon! Oma-mukavuus-ensin-vanhempaa ei myöskään haittaa jos jonkun lääketieteen vaatima sektio tai muu gynekologinen leikkaus siirtyy tai vaarantuu. Seuraavaksi rintoja säästellään ja siirrytään korvikemaitoon, ihanana plussana tällöin kuka tahansa voi hoitaa lasta, oma-mukavuus-ensin-vanhempi voi keskittyä omiin juttuihinsa. Kun lapsi vähän kasvaa, kiikutetaan hänet kiireesti hoitoon joka arkipäivä, aamusta iltaan nauttimaan varhaiskasvatuksesta, jota oma-mukavuus-ensin-vanhempi tietenkään ei pysty tarjoamaan. Oma-mukavuus-ensin-vanhempi tarvitsee omaa aikaa ja omaa lomaa, lapsesta otetaan pakolliset kuvat instaan asian kuuluvin hastagein ja sitten kiikutetaan pois näkyvistä. Kouluikään päästessä ei olekkaan enää oikeutta viedä lapsi päivittäin muiden hoidettavaksi ja sitten manataan kun koulusta on liikaa lomaa ja on paljon kokonaisia viikkoja kun vanhemman tulee itse, kuvitelkaa siis ITSE, huolehtia lapsen ruokkimisesta ja turvallisuudesta. Liian hankalaa ja kallista, oma-mukavuus-ensin-vanhempi vaatii tässäkin yhteiskuntaa ottamaan vastuun hänen lapsestaan ja ilmaiseksi tottakai. Koulupäiviä pitää lisätä tai ainakin tarjota maksuton mahdollisuus laittaa lapsi päiviksi pois silmistä ja ruokaakin pitää tarjota. Oma-mukavuus-ensin-vanhempi ei tietenkään voi itse palkata apua lomaviikoiksi, pahimmillaan hänen oma lomansa kärsii kotona olevan lapsen läsnäolosta.