Parisuhde ja riman alentaminen ja tason laskeminen - ja mikä on lopputulos?
Jotenkin vaan epäilen, että jos parisuhteessa vain tyytyy johonkin ihmiseen, jonka kanssa ei edes oikeasti haluaisi olla, (mutta kun ei parempaakaan/ketä olisi oikeasti halunnut saanut), niin eipä taida kovin onnellista ja onnistunutta suhdetta olla tiedossa.
Ja mitä itse ajattelisit, jos kumppanisi ilmottaisi laskeneensa rimaa ja tyytyneensä sinuun, kun ei parempaakaan saanut.
Varmaan ilahtuisit ja hyppisit riemusta.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Älkää suostuko kenenkään ilmaiseksi terapeutiksi oli tämä mies taikka nainen. Lähtekää ensimmäisestä varoistusmerkistä. Jotkut naiset suostuu miehen puutteessa siivoamaan ukon kämpän. (Kertaluontoisesti ymmärrän.Jatkuvasti en) . Sanon tästä siksi että aivan liian moni suostuu laastariksi. Ai niin, jos toinen välttämättä haluaa kaataa suhun vuosisadan tunnekuorman, lähetä tälle linkki BetterHelp sivustolle ja poistut.
Olen elämänpituisessa avioliitossa ja totta helvetissä me ollaan toistemme ensisijaiset terapeutit. Juuri sen takia suhde kestää ja ollaan niin läheisiä, kun kaikki asiat puhutaan läpi ja syvällisesti.
Kaffebulla kirjoitti:
Ihmisten pitäisi nostaa rimaa, ei laskea. Aivan järkyttäviin kuvioihin ihmiset tyytyvätkin!
Ja ennenkuin alkaa sitä rimaa asetella yhtään minnekään kannattaa miettiä mitä annettavaa itsellä on siihen parisuhteeseen. Miksi kukaan haluaisi vapaaehtoisesti parisuhteeseen juuri tämän tietyn tyypin kanssa. Se että on tavallinen asiansa hoitava ihminen on se lähtötaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mammat jo päättänyt että mikä on se miehen taso mikä sitten kelpaa ja miten se taso mitataan? Täällä on niin sekavia kirjoituksia jopa tässä ketjussa että ei pysy perässä. Saati jos lukee jotain muuta ketjua tämän lisäksi samasta aihepiiristä, niin taatusti tippuu kärryiltä.
Idea on siinä että naiset ottaa kannan mikä on omaksi eduksi. Tässä ketjussa puhutaan riman laskemista mutta yhtäkään käytännön esimerkkiä kuten "ottaisin lyhyen miehen joka on myös köyhä" tai "keskiluokan miehen kaljamahalla joka on täydellinen vaikka ei koskaan siivoa"
Sen sijaan vihjaillaan mistä kriteereistä miehen tulisi luopua.
Miksi joku ottaisi kannan, joka ei ole omaksi eduksi? Itse olen kirjoittanut, etten laskisi rimaa esim rehellisyyden ja ystävällisyyden suhteen. Se ei olisi edukseni enkä halua tuhota elämääni. Sen sijaan olen kyllä laskenut rimaa miehen ulkonäön suhteen ja nykyinen mieheni esim on kalju. Mutta ihana.
Miesten kriteereistä en ole puhunut tai vihjaillut mitään, mutta luulen että ihan sukupuolesta riippumatta on hyvä pitää korkeat kriteerit esim toisen käytöstä ja luonnetta kohtaan, koska ne merkitsevät suhteessa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mammat jo päättänyt että mikä on se miehen taso mikä sitten kelpaa ja miten se taso mitataan? Täällä on niin sekavia kirjoituksia jopa tässä ketjussa että ei pysy perässä. Saati jos lukee jotain muuta ketjua tämän lisäksi samasta aihepiiristä, niin taatusti tippuu kärryiltä.
Laitapa joku sekava kirjoitus niin voin selventää. Vai erehdyitkö luulemaan että kaikki kirjoitukset ovat samalta naiselta? Silloin tosiaan voi vaikuttaa ristiriitaiselta ja sekavalta. Eri naisilla on tosiaan eri vaatimukset miehelle ja eri naisille korkea taso tarkoittaa eri asioita. Erilaisille naisille kelpaa erilaiset miehet joten siksi et tule koskaan saamaan mitään yksimielistä naiskomitean päätöstä millaiset miehet kelpaavat ja miten se kaikkien maailman naisten vaatimustaso mitataan.
Silti ollaan solidaarisesti samaa
Samaa mieltä mistä? Ja jos onkin jokin asia mistä suurin osa naisista tai jopa kaikista ihmisistä olisi samaa mieltä niin tarkoittaako se että pitää olla sitten samaa mieltä jokaisesta asiasta? Sinulla on logiikan peruskurssi nyt käymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mitä riman alentamisella tarkoittaa. Itse halusin älykkään, ystävällisen ja rehellisen miehen, ja jos olisin alentanut rimaa vaatimuksistani niin tuskin olisin päässyt kovin onnelliseen suhteeseen.
Minulla on taas, neitsyt, hoikka ja nuori. Kummasti olen yksin....
20 vuoden kuluttua se sinun nainen ei ole neitsyt eikä nuori, painoakin on varmaan enemmän mitä teininä. Älykäs, ystävällinen ja rehellinen on sitä todennäköisesti koko elämänsä ajan.
Vierailija kirjoitti:
Voi tätä aikaa. Ulkonäönkö perusteella se kumppani valitaan eikä persoonan? Moni komea/kaunis rumistuu puheidensa takia ja moni "ei tasokas" kaunistuu/komistuu puheidensa takia. Älkää tuijottako sitä ulkonäköä niin paljon!
Mainittiinko avauksessa ulkonäkö?
Vierailija kirjoitti:
Koirattu nainen on ulkona onnelliseen ydinperheeseen valittavista.
En ymmärtänyt kommenttiasi, mutta epäilen, onko kukaan sinun kanssa onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Riman laskeminen tarkoittaa minusta sitä, että ymmärtää itsensä oleva viallinen, vanheneva ja tylsempi ihminen kuin nuorukaisena, ja sen takia on parempi olla yhtä epätäydellisen ihmisen kanssa yhdessä kuin räpistellä elämässä eteenpäin yksin - tai tavoitella jotakuta jonka kansaa olisi raskasta olla suhteessa, kun toinen on niin hyvä, että ei meinaa pysyä sen perässä. Ei se tarkoita, että kumppani on öklöttävä otus, jota juuri ja juuri sietää, vaan oikeaa rakkautta voi silti olla.
No jos ei tajua sitä, että ihminen vanhenee, on epätäydellinen ja arki on tylsää aina välillä niin jo on ihme. Olen sitten varmaan joku poikkeus, että tajuan ihan perusasiana ettei kukaan ole täydellinen, meissä on myös omat heikkoutemme ja huonot puolemme. Silti minulla on määrätty rima miehen suhteen. Esimerkiksi tyhmyys ja huumorintajuttomuus, yksitotisuus. Tällä en tarkoita korkeita opintoja tai hyvää ammattia vaan sellaista luontaista fiksuutta ja luontevuutta. Voi olla ihan tavis, mutta ei tyhmä. Ilkeys, pahantahtoisuus, pikkusieluisuus, turha nipottaminen jne. Ei ole minun mieheni, mieluummin "räpistelen" yksin. En voisi olla itseäni tyhmemmän kanssa. Suhteessa.
Itse kokeilin aikanaan tyytymistä: lähdin suhteeseen miehen kanssa jota en pitänyt hyvännäköisenä, mutta joka oli ainoa sellainen mies joka tuolloin osoitti selkeää kiinnostusta minua kohtaan, ja kenen kanssa luonteemme osuivat hyvin yhteen. Ei se homma vaan toiminut, en tuntenut missään vaiheessa todellista seksuaalista vetoa häneen, ja nopeasti olimme "dead bedroom" tilanteessa. Suhde sitten päättyikin.
Mitä ajattelisin, jos mies ilmoittaisi minulle että on tyytynyt minuun koska ei saanut parempaa? Varmasti en osaa sanoa, mutta todennäköisesti olisin henkisesti aivan pirstaleina jos kumppanini sanoisi minulle noin.
Älä koskaan usko niitä, jotka väittävät, että on joku maaginen rima kumppanin etsinnässä, jota voi liikutella.
Aidossa Ihastumisessa ja vetovoimassa, jonka voi tuntea, on kyse ilmiöstä, joita ei voi täysin järjellä selittää. Ne ovat alitajunnan ohjaamia asioita. Voi niitä toki järjellä analysoida ja pohtia, mutta lopullista vastausta ei järkeilemällä löydy. Sitä joko tuntee vetoa toiseen ihmiseen tai ei tunne. Et voi järjellä siis laskea tai nostaa rimaa.
Mä myös väitän, että tunnemme usein vetoa niihin, joilla on meille jotain mitä tarvitsemme. Vaikka ulkoinen olemus vaikuttaa vetovoimassa, kyse on todellisuudessa kokonaisuudesta, jostain ominaisuuksien yhdistelmästä, josta emme ole tietoisia, mutta alitajuntamme yrittää ohjata meitä oikeaan suuntaan.
En kaipaa parisuhdetta niin paljon, että laskisin rimaa. Huono suhde vaan huonontaa elämänlaatua.
Vierailija kirjoitti:
Ei se riman laskeminen yleensä autakaan vaan päinvastoin sitä rimaa pitää nostaa. Lisäksi kannattaa miettiä mitkä asiat on sellaisia joista ei voi joustaa ja mitkä taas sellaisia joita voi katsoa sormien läpi. Sitä rimaa voi sekä laskea että nostaa eri asioissa.
Yleensä kannattaa priorisoida enemmän sitä ihmisen sisintä ja pistää ulkoisille asioille vähemmän painoarvoa eli katsella kumppania joka jakaa suht samanlaisen arvo- ja ajatusmaailman sekä elämäntavat, elintason ja tulevaisuuden suunnitelmat. Edes osin yhteiset mielenkiinnonkohteet ja harrastukset on myös tärkeä asia. Sen yhteiselon kun olisi tarkoitus olla mukavan mutkatonta jossa kumpainenkin voi olla oma itsensä.
"Ei se riman laskeminen yleensä autakaan vaan päinvastoin sitä rimaa pitää nostaa"
Tämä ei oikein toimi minun tapauksessani :D
En tälläkään hetkellä kykene saamaan sellaisia miehiä, joita kohtaan koen voimakasta vetovoimaa. Jos minä tästä vielä nostaisin rimaani, niin ne tosi vähäisetkin mahdollisuudet mitä minulla on saada haluamani kaltainen kumppani, heikkenisivät vielä lisää.
Lisään vielä:
Samanlainen ilmiöhän on kateuden tunne. Tunnet kateutta sellaisia asioita kohtaan, joita kaipaat ja haluat lisää omaan elämääsi.
Jos tunnet kateutta, se on mielesi yritys saada sinut kulkemaan kohti jotain.
Vierailija kirjoitti:
Voi tätä aikaa. Ulkonäönkö perusteella se kumppani valitaan eikä persoonan? Moni komea/kaunis rumistuu puheidensa takia ja moni "ei tasokas" kaunistuu/komistuu puheidensa takia. Älkää tuijottako sitä ulkonäköä niin paljon!
AP ei mainitse ulkonäköä sanallakaan. SINÄ olet se, jolle tuli ensimmäisenä parinvalintakriteerinä mieleen ulkonäkö. Se kertoo paljon sinusta.
Minulle riman laskemisesta tulee mieleen ajatus, että esim. pitäisi sietää tupakoijaa, alkoholistia tai esim. ihmistä jolla on ihan erilaiset arvot kuin itsellä. Minusta siinä ei ole mitään järkeä, koska kaikki tällaiset "rimat" ovat erittäin tärkeitä, ja niiden alittaminen lähes varmasti johtaa vain onnettomaan suhteeseen. Parempi yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mitä riman alentamisella tarkoittaa. Itse halusin älykkään, ystävällisen ja rehellisen miehen, ja jos olisin alentanut rimaa vaatimuksistani niin tuskin olisin päässyt kovin onnelliseen suhteeseen.
Minulla on taas, neitsyt, hoikka ja nuori. Kummasti olen yksin....
20 vuoden kuluttua se sinun nainen ei ole neitsyt eikä nuori, painoakin on varmaan enemmän mitä teininä. Älykäs, ystävällinen ja rehellinen on sitä todennäköisesti koko elämänsä ajan.
Miten hän voi olla älykäs jos päästää itsensä lihoamaan? Miten hän voi olla neitsyt meidän hän yön jälkeen?
Totta kai hän on älykäs koska ei muuten minua ottaisi eiköhän aika monet asiat ole itsestään selvyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mammat jo päättänyt että mikä on se miehen taso mikä sitten kelpaa ja miten se taso mitataan? Täällä on niin sekavia kirjoituksia jopa tässä ketjussa että ei pysy perässä. Saati jos lukee jotain muuta ketjua tämän lisäksi samasta aihepiiristä, niin taatusti tippuu kärryiltä.
Laitapa joku sekava kirjoitus niin voin selventää. Vai erehdyitkö luulemaan että kaikki kirjoitukset ovat samalta naiselta? Silloin tosiaan voi vaikuttaa ristiriitaiselta ja sekavalta. Eri naisilla on tosiaan eri vaatimukset miehelle ja eri naisille korkea taso tarkoittaa eri asioita. Erilaisille naisille kelpaa erilaiset miehet joten siksi et tule koskaan saamaan mitään yksimielistä naiskomitean päätöstä millaiset miehet kelpaavat ja miten se kaikkien maailman naisten vaatimustaso mitataan.
Naisten "oikeudet", tasa-arvo, feminismi, seksuaalivähemmistöjen "oikeudet", seksuaali lainsäädäntö....
Vierailija kirjoitti:
Älä koskaan usko niitä, jotka väittävät, että on joku maaginen rima kumppanin etsinnässä, jota voi liikutella.
Aidossa Ihastumisessa ja vetovoimassa, jonka voi tuntea, on kyse ilmiöstä, joita ei voi täysin järjellä selittää. Ne ovat alitajunnan ohjaamia asioita. Voi niitä toki järjellä analysoida ja pohtia, mutta lopullista vastausta ei järkeilemällä löydy. Sitä joko tuntee vetoa toiseen ihmiseen tai ei tunne. Et voi järjellä siis laskea tai nostaa rimaa.
Mä myös väitän, että tunnemme usein vetoa niihin, joilla on meille jotain mitä tarvitsemme. Vaikka ulkoinen olemus vaikuttaa vetovoimassa, kyse on todellisuudessa kokonaisuudesta, jostain ominaisuuksien yhdistelmästä, josta emme ole tietoisia, mutta alitajuntamme yrittää ohjata meitä oikeaan suuntaan.
Tunne tai emootio on jonkin tuntemuksen kuten mielihyvän tai mielipahan sävyttämä tietoinen elämys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se riman laskeminen yleensä autakaan vaan päinvastoin sitä rimaa pitää nostaa. Lisäksi kannattaa miettiä mitkä asiat on sellaisia joista ei voi joustaa ja mitkä taas sellaisia joita voi katsoa sormien läpi. Sitä rimaa voi sekä laskea että nostaa eri asioissa.
Yleensä kannattaa priorisoida enemmän sitä ihmisen sisintä ja pistää ulkoisille asioille vähemmän painoarvoa eli katsella kumppania joka jakaa suht samanlaisen arvo- ja ajatusmaailman sekä elämäntavat, elintason ja tulevaisuuden suunnitelmat. Edes osin yhteiset mielenkiinnonkohteet ja harrastukset on myös tärkeä asia. Sen yhteiselon kun olisi tarkoitus olla mukavan mutkatonta jossa kumpainenkin voi olla oma itsensä.
"Ei se riman laskeminen yleensä autakaan vaan päinvastoin sitä rimaa pitää nostaa"
Tämä ei oikein toimi minun tapauksessani :D
En tälläkään hetkellä kykene saama
naisilla on luonnostaa rima liian korkealla.
Vierailija kirjoitti:
Riman laskeminen ei tarkoita että otettaisiin kuka vain tai sellainen josta ei ollenkaan tykättäisi. Se tarkoittaa vain sitä että luovutaan turhista rajoittavista ennekko-odotuksista niin että sitä itselle sopivaa ja mieluista voidaan etsiä laajemmalta alueelta kuin ennen. Esimerkkinä että jos ennen on ihastunut aina vaan nahkatakkisiin rokkareihin niin voi tajuta että se ei ehkä olekaan se tärkein asia parisuhteessa vaan joku ihan normaali ihminen voi olla ihan yhtä hyvä.
Miksi se on riman laskemista? Sehän on vain realiteetteihin siirtymistä, ellei nyt sitten oikeasti se nahkatakkinen rokkari ole välttämätön.
Silti ollaan solidaarisesti samaa mieltä ja saadaan erilaisia kansalaisliikkeitä vai onko se a)itsepetosta b) muiden pettämistä c) miesvihaa.