Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Liian avoin mielenterveysasioista räplättäminen

Vierailija
13.01.2024 |

Ei välttämättä ole järkevää.

Kommentit (68)

Vierailija
61/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on kyllä päinvastoin sellainen kokemus, että ihmiset yleensä eivät kerro mt-ongelmistaan ainakaan millekkään työ- tai opiskelukavereille. Minua ei haittaisi, vaikka kertoisivatkin, se olisi minusta ihan mielenkiintoista. Ja itsellänikin on mielenterveysongelmia, mutta en puhu niistä kun en kehtaa ja pelkään ihmisten suhtautuvan negatiivisesti.

Vierailija
62/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eiköhän tuo liika avoimuus ole ongelma ihan kaikessa. Joka jamppa persettään, kukkaroaan, menneisyyttään, tyhmyyttään, toisten perseitä ja kukkaroja ja menneisyyksiä ja heidänkin tekemisiään avoimesti ties minkä hapatuksen tekosyyllä selvittämässä jatkuvasti. Ihan kuin ketään kiinnostaisi. Lopettaisi sen netissä veltostelunsa ja tehköön jotain oikeasti. Netti on idiooteille. Joo, kyllä on kuultu, että teitä ei kuulla. Ei siltikään kiinnosta, kun ei teillä ole mitään meriittiä. Kaikilla on ongelmia, ei vain teillä.

Totta, täysin tervettä ihmistä ei olekaan. Voisi sanoa, että kaikilla on jonkinasteisia mt-ongelmia. Toisilla ne on hoidossa ja toisilla hoitamatta.

Ne hoitamattomat tapaukset kuormittavat työyhteisöä myös. Etenkin tämän tyylinen ihminen kuin tämän avauksen tekijä.

Totta, täysin tervettä ihmistä ei olekaan. Voisi sanoa, että kaikilla on jonkinasteisia mt-ongelmia. Toisilla ne on hoidossa ja toisilla hoitamatta.

Ne hoitamattomat tapaukset kuormittavat työyhteisöä myös. Etenkin tämän tyylinen ihminen kuin tämän avauksen tekijä.

kyllä, kaikilla on jotain enemmän tai vähemmän. 😁

Kaikkien ihmisten pitäisi päästä terapiaan ainakin pari kertaa elämässään ja nyt ei pääse muuta kuin rikkaat joilla on varaa maksaa ja köyhät kait joutuvat sinne jonottamaan ihan ikuisuuden kuka sitten pääsee jos pääsee.

Kaikilla ihmisillä on jokin vamma ja toisilla se näkyy ulospäin ja toisilla ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuorten normaalit mielialan vaihtelut, impulsiivisuus, kasvukipuilut yms. ovat nykyään jotain mt-ongelmia ja väkisin pitäisi saada joku sairaus diagnoosi.

Miksi nuori ei saa olla nuori vaan pitäisikö heti olla aikuinen ja käyttäytyä ihan aikuisen tavoin. Onko elämä nykyään mennyt liian vaativaksi ja pitäisi kehittyä liian nopeesti. 

Jos on todella pitkään todella paha olo, ei se ole normaalia. Silloin pitää selvittää mikä pahan olon aiheuttaa, jotta nuorta voidaan auttaa. Myös nuorten äärimmäisiä hätähuutoja, itsemurhayrityksiä, yritetään omituisesti normalisoida, mitä aikuisten kohdalla ei koskaan tehdä.

Vierailija
64/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

No miten päin tässä pitäisi olla, kun fakta on että minulla on pahoja terveysongelmia, jotka itsessään vue voimat, energian, jaksamisen ja lääkitys vielä väsyttää lisää.

Ihmiset kun tykkäävät tivata, mikset mene sinne töihin, mikset ota sitä työtä, milloin menet töihin, tuonne mene töihin, etkö jo menisi ja ottaisi töitä.

Tämän he tekevät kaikkien edessä kuulustellen ja tilin tekoa vaativasti, sukujuhlissa tai julkisesti.

Ja minä en saa puhua siitä, että olen mielisairas, koska joku toinen moukka ei kestä sitä.

Taidan vaan päättää sitten päiväni, kun en saa olla edes olemassa.

Vierailija
65/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neuvoisin mt-ongelmaisia pitämään diagnoosin visusti piilossa. Sairastan kaksisuuntaista ja jouduin 3kk sairauslomalle. Pian tämän jälkeen määräaikainen työsopimus katkaistiin. Seuraavassa työpaikassa jouduin jälleen 3kk sairauslomalle. Siellä pyydettiin vannomaan ettei mania toistu vaikka en ollut töissä oireillutkaan. Lopputuloksena oli kuitenkin irtisanominen tuotannollisista syistä vaikka olin ainoa joka irtisanottiin. Nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä joten ei joudu enää jännittämään joutuuko työpaikasta pihalle. 

Vierailija
66/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Neuvoisin mt-ongelmaisia pitämään diagnoosin visusti piilossa. Sairastan kaksisuuntaista ja jouduin 3kk sairauslomalle. Pian tämän jälkeen määräaikainen työsopimus katkaistiin. Seuraavassa työpaikassa jouduin jälleen 3kk sairauslomalle. Siellä pyydettiin vannomaan ettei mania toistu vaikka en ollut töissä oireillutkaan. Lopputuloksena oli kuitenkin irtisanominen tuotannollisista syistä vaikka olin ainoa joka irtisanottiin. Nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä joten ei joudu enää jännittämään joutuuko työpaikasta pihalle. 

Se toistuvaa masennusta sairastava / sairastanut tässä. Aivan järjetöntä pyytää vannomaan tuollaista. Eihän kenenkään odoteta takaavan jonkun fyysisen sairauden kohdalla ettei se enää uusi ("Joo, lupaan käsi sydämellä ettei enää tule jatkossa poissaoloja selkävaivojen, syövän tms. takia.").

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen isä on omanlaisensa persoona. Sanoo ettei pelkää kuolemaa, se on välttämätön osa elämää. Hän ei ole kuulemma koskaan itkenyt, ei edes vaimonsa hautajaisissa 4 vuotta sitten, vaikka sanookin, että ainoa häntä ymmärtänyt ihminen on poissa. Puhuu avoimesti kuolemastaan ja siitä, mitä kukakin saa ottaa perinnöksi. Ei ole mitään diagnoosia saanut, on vielä työelämässä (61v).

Kerran otin puheeksi hänen kanssaan elämänkäsitykset ja masennuksen, ei paljoa vienyt eteenpäin. On ollut samanlainen ainakin 30 vuotta, sanoi hänen siskonsa vime kesänä. On introvertti, miettii paljon asioita, puuhailee yksikseen vapaa-ajat eikä paljoa perusta perhejuhlista tai sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Niin, on ihan tervejärkinen, akateemisesti koulutettu, mutta käyttäytymiseen liittyvät asiat eivät oikein mitenkään istu häneen, ikään kuin hänellä ei ole tunteita. Mietin jouluna mieheni kanssa että oisiko hänellä se otsalohkodementia, johon sitä pesuria johonkin laitettiin, hänen aivot kyllä pesukonemyllytystä kaipaisivat.

Vierailija
68/68 |
13.01.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Millaista erityiskohtelua mt-ongelmainen työkaveri vaatii? Oikeasti, en tiedä. Pitääkö tehdä oman työn lisäksi hänen työnsä ettei hae saikkua? Sen kuvan tästä saa"

 

Hän tarvitsee työyhteisönssä tukea, koska mt-ongemainen on yleensä ylitunnollinen ja kiltti. 

Tunnevammaiset, kylmät, ehkä menopaussihorminihoitoa saavat, laiskat työkaverinsa tunkevat hänelle helposti omiakin töitänsä.

Tällaisen kuvan sinusta saa. Vai oletko vain vähän tyhmempikin tapaus?

---

MITEN häntä tuetaan työyhteisössä? Kysellään miten hän voi vai onko se ahdistelua? Ei kysellä niin on välinpitämättömyyttä? Meillä ei ole työpaikalla puhuttu mitään miten mt-ongelmaisen kanssa pitää toimia.

Kerro sinä koska vastauksestasi päätellen sulla ei ainakaan kaikki ole hyvin. Kuuluu ehkä taudin kuvaan vainoharhat, vihamielisyys ja syyttely venrovierasta netissä aiheeseen kommentoivas vastaan? Jaksuhali sulle 🤗