Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko muitakin, joiden mielestä on kivempaa olla hoikka kuin lihava? Laihdutin uniapnean ja muut vaivat pois viime vuonna. Nyt voin sanoa...
12.01.2024 |
...että se todella kannatti! Ensimmäinen talvi koskaan, kun olen ollut yhtä virkeä kuin lapsena. Nukun paljon paremmin, herään virkeänä ja jaksan touhuta ja liikkua. Sitten illalla taas nukahdan suloisen pehmeään uneen. <3
Enää ei nälkäkiukku ja herkunhimo määrää rytmiäni. Enää ei tarvitse verhoutua "lakanoihin" ja voin käyttää ihania vaatteita. Eipä harmittanut uusia vaatekaapin sisältöä näin hoikkana.
Itsevarmuus ja aktiivisuus on noussut ihan uudelle levelille. Ystävät ovat antaneet ilahduttavaa palautetta "selvästä nuorentumisesta." Tuntui ihan itkettävän ihanalle, kun multa kysyttiin taas papereita, koska näytän alle 30-vuotiaalta!
Kivut ja säryt ovat jääneet pois eikä liukkaalla kävely enää pelota. Myös mielen välillä vallannut alakulo on kadonnut kilojen mukana.
Minä olen sitä mieltä (toki tämä on ihan makuasia), että on paljon paljon parempaa elämää, kun ei tarvitse kantaa ylimääräistä taakkaa mukanaan ja on hyvä virkeä mieli koko ajan.
Aikani minäkin "todistelin" kehopositiivisuutta, mutta en kyllä ollut valmis maksamaan siitä sellaista hintaa. Siksi vapauduin kiloistani.
Toivottavasti tämä kannustaa muitakin vaihtamaan paljon kevyempään elämään. Ei kai se kehopositiivisuus kuitenkaan ole omaa terveyttä ja elämänlaatua tärkeämpää?
Kommentit (426)
Olen nainen. Kävelin kerran ostoskeskuksessa takaapäin hyvännäköisen naisen perässä. Piukat farkut, korkeakorkoiset saapikkaat, punainen vyötärönahkatakki, pitkä kaunis tukka puoleen väliin hartioita. (Silloista muotia tuo asu)
Kateellisena mietin lyllertäessäni perässä. Sit satuttiin samaan kauppaan, naama oli yhtä ryppyä, tosin kovasti meikattu, liki 80 v olisin naamasta arvioinut. Ei varmaan kassakaan olisi kysynyt papereita tupakkaostoksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoikkana on ihana olla, mutta valitettavasti menetin hiukseni, ne olisin mielellään pitänyt. Ja kynnet, kynnettömät sormet on arat koko ajan. Paino putosi 56 kilosta 44 kiloon ja nuorenin valtavasti.
Olen 75-vuotias ja 4 viimeisen vuoden aikana olen elämäntaparemontin avulla laihtunut 25 kg. Tällä hetkellä veriarvoni ja myös kuntoni ovat parempia kuin 10 vuotta sitten. Laihduttaminen kannattaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin vanhuksena, mieluummin olen tälläinen vähän pullerompi ja pää kunnossa kuin nuo laihat vanhat rouvat jotka ovat olleet jo 10 vuotta suljetuilla dementiaosastoilla.
Ei tietenkään heillä eikä minulla oma valinta aivojen/verenkierton terveys.
Ja näin se paha mieli tuli.
Niin? Se on hyvä että aloittaja nyt ilmeisen nuorena on pystynyt korjaamaan vaivojaan.
Ei kuitenkaan ruveta suvaitsemattomaksi läskejä kohtaan vai mitä?
Suvaitsemattomuutta voivat harjoittaa myös ne ylipainoisetkin.
Kuten tässäkin ketjussa. Haukutaan että laihalla ei vanhana pää muka toimisi enää.
Siksipä juuri. Ei
Varmaan hoitolaitoksissa on lihaviakin vanhuksia, jos se sinua lohduttaa. Esim Alzheimerin tauti laihduttaa ihmisen.
Suo nyt minulle se ilo ettei minulla ole muistisairautta. Miksi et soisi?
Kiinnostaisi vielä kuulla, paljonko pudotit, missä ajassa ja minkä ikäinen olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllähän se on parempi olla terve kaikilla tavoilla. Kirjaimellisti ei löydy sitten yhtään positiivista kohtaa lihavuudesta, anteeksi kehopositiivisesta tilasta. Totuutta ei vaan saa sanoa enää kun voi tulla paha mieli
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen. Kävelin kerran ostoskeskuksessa takaapäin hyvännäköisen naisen perässä. Piukat farkut, korkeakorkoiset saapikkaat, punainen vyötärönahkatakki, pitkä kaunis tukka puoleen väliin hartioita. (Silloista muotia tuo asu)
Kateellisena mietin lyllertäessäni perässä. Sit satuttiin samaan kauppaan, naama oli yhtä ryppyä, tosin kovasti meikattu, liki 80 v olisin naamasta arvioinut. Ei varmaan kassakaan olisi kysynyt papereita tupakkaostoksesta.
Minä olen myös kokenut vastaavan järkytyksen vuosituhannen taitteessa. Luulin takaapäin nuoreksi naiseksi, mutta kasvot olivat vanhuksen. Eipä siinä, jokainen voi pitää sen tyylin josta tykkää, mutta itse olen siitä lähtien ajatellut, että pintamuoti kuulukoon teineille. Pitkät hiukset minullakin on, mutta en yritä millään tavalla näyttää ikäistäni nuoremmalta koska eihän se ole mahdollistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain kehitysvammaisten hoitolaitoksessa voisit työskennellä jossa ei ole paljon vuodepotilaita. Myös jalkahoitaja työ voisi sopia.
Trollille sellainen uutisväläys, että uniapnea ei ole lihavien tauti. Mun aviopuoliso on hoikka, urheilee paljon, vaikea unipanea, meikäläinen on tämmöinen pullukka ja ei uniapneaa. Ja miestä hoitanut erikoislääkäri kertoi, että hänen potilaistaan noin 5% ylipainoisia, loput ihan normaalipainoisia tai jopa hoikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se on parempi olla terve kaikilla tavoilla. Kirjaimellisti ei löydy sitten yhtään positiivista kohtaa lihavuudesta, anteeksi kehopositiivisesta tilasta. Totuutta ei vaan saa sanoa enää kun voi tulla paha mieli
Miten syyttelet sairaita normaalipainoisia? Kun se hoikkuus ei aina ole terveyden tae. Lähipiirissä on kaksi hyvin hoikkaa selkärankareumaa sairastavaa, samoin on kaksi normaalipainoista syövästä toipunutta, toiselle jäi elinikäinen vamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisuus on vain sana jolla peitellään ongelmaa.
Suomessa kun ei enää saa sanoa totuutta.
Tulee l ä s k e i l l e paha mieli.
Ootte vaan niin rasittavaa porukkaa ettei teidän metelöintiä kukaan jaksa kuunnella.
T bmi 22
Hei ap ja muut onnistuneet laihduttajat. Olen iloinen puolestanne. Kysyisinkin, että missä vaiheessa huomasitte virkeyden ja energisyyden lisääntyneen? Kauanko olitte siinä vaiheessa laihduttaneet?
Itselläni suurin ongelma painon hallinnassa on juuri se, miten paljon se vie jaksamista ja energiaa. Enkä tarkoita mitään kitudieettejä, vaan väsyn ja sairastelen paljon myös yrittäessäni laihduttaa "järkevästi" (paljon kasviksia, kalaa, hyviä rasvoja, sopivasti täysjyvää, järkevä määrä liikuntaa, ateriaryrmi kunnossa) rauhallista 0,5 kilon viikkovauhtia. Viimeistään jossain parin-kolmen kuukauden vaiheilla on tullut joku elämäntilanne, että on kerta kaikkiaan ollut pakko jaksaa enemmän, ja sitten olen vähentänyt liikuntaa (en sentään nolliin) ja lisännyt ruokamääriä. Energisyys on lisääntynyt ja paino on pian taas entisessä pisteessä. Minulla on kyllä kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta lääkityksen pitäisi olla ihan ok, ettei sen pitäisi olla mikään ylitsepääsemätön este.
Mietin vaan, että kuinka kauan pitää jaksaa painaa läpi harmaan kiven, että energisyys lisääntyy? Minkälaisia kokemuksenne ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 75-vuotias ja 4 viimeisen vuoden aikana olen elämäntaparemontin avulla laihtunut 25 kg. Tällä hetkellä veriarvoni ja myös kuntoni ovat parempia kuin 10 vuotta sitten. Laihduttaminen kannattaa aina.
Hyvä sinulle, jos on ollut terveydellinen pakkotilanne laihtua. Yleensä suositellaan, että tällainen remontti tehdään mielellään 50 v ja viimeistään 60 v, sillä vanhempana on vaikeampaa säilyttää kunto ja lihakset samalla kun menettää painoa.
Nyt pakarat jaj reidet yms isot lihasryhmät töihin, että saat lihasmassaa. Lääketieteessä suositellaan monesti, että ilman painavaa syytä ei pitäisi enää alkaa laihduttaa yli 60 vuotiaana ja ei myöskään lihoa enempää.
Vierailija kirjoitti:
Trollille sellainen uutisväläys, että uniapnea ei ole lihavien tauti. Mun aviopuoliso on hoikka, urheilee paljon, vaikea unipanea, meikäläinen on tämmöinen pullukka ja ei uniapneaa. Ja miestä hoitanut erikoislääkäri kertoi, että hänen potilaistaan noin 5% ylipainoisia, loput ihan normaalipainoisia tai jopa hoikkia.
Miehellä sama juttu, mutta lihavana tauti paheni niin että cpap maskin kanssa pakko nukkua. Norm painossa diagnoosina lievä.
Jostain luin että 2/3 johtuisi ylipainosta, muu nielun rakenteesta.
Oon ollut hoikka, normaalipainonen ja ylipainoinen. Normaalipaino on mulle se paras. Fyysisesti on ihan hyvä olla hoikkanakin, mutta sillon pitää jatkuvasti vahdata syömistä ja stressata sitä. Se ei sovi mulle. Lisäksi hoikkana multa katosi melkeen kokonaan tissit, enkä pitänyt siitäkään. Ylipainoisena taas en jaksa oikeen mitään, mutta tissit kasvoi.
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin on eroa, onko lievästi ylipainoinen vai sairaalloisen lihava. Hullua, miten tällä palstalla kaikki ylipainoiset niputetaan samaan nippuun.
Niinpä, en ymmärrä tuota niputtamista.
Nää on nää terveyden salaisuudet niin helppoja. Laihduta ja pysy hoikkana - pysyt terveenä. Toinen porukka lisää siihen, älä ota rokotuksia, et koskaan sairastu. ( Etkä kaatua).
Tottakai aloittajan lailla laihduttamalla voi, jos nuorena on laskenut kuntonsa huonoksi, parantaa myös oloaan.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se on parempi olla terve kaikilla tavoilla. Kirjaimellisti ei löydy sitten yhtään positiivista kohtaa lihavuudesta, anteeksi kehopositiivisesta tilasta. Totuutta ei vaan saa sanoa enää kun voi tulla paha mieli
Ymmärrän, että sinulle on todella tärkeää päästä pahoittamaan toisten mieliä. Voi voi.
Alue: Aihe vapaa
Onhan se nyt päivän selvä asia että normaalipaino on kaikin tavoin terveellisempää ja kauniimpaa kuin ylipaino.
En käsitä miten kukaan voi olla tästä erimieltä kanssani.
Ja miksi kukaan hyökkää sellaisen kimppuun joka on saanut ylipainonsa tiputettua ja siitä iloitsee.
Hienoa AP, olen iloinen puolestasi 👍