Lue keskustelun säännöt.
Vihaan meidän koiraa.
11.01.2024 |
Raflaava otsikko, mutta ei nyt kaukanakaan totuudesta. Otettiin vajaa vuosi sitten pitkän harkinnan jälkeen koira, koko perhe aivan innoissamme odotettiin pentua ja hankittiin hirveästi tarvittavia välineitä, opiskeltiin asioita pennun koulutuksesta jnejne. Alkuun kaikki menikin ihan suht hyvin, pentu oppi sisäsiistiksi ja peruskäskyt nopeasti ja helposti. Ei rähjää remmissä tai muutenkaan, ei ole eroahdistusta ja melko hyväluontoinen tuntuu olevan kaikinpuolin.
KUITENKIN, en voi sille mitään että tunnen päivittäin ihan valtavaa raivoa tuota koiraa kohtaan. En voi sietää, kun se seuraa nenä perseessä kiinni joka paikkaan, sohvalla istuessa sen on pakko hypätä viereen ja tunkea naama kiinni omaan naamaan tai sitten vahdata ikkunasta ulos jolloin ikkunat ovat täynnä kuolajälkiä. Mitä tahansa jos unohtuu lattialle tai sopivalle korkeudelle pöydille/tasoille niin tuo varastaa ja syö sen pilalle. Kuinkakohan monet hanskat, sukat ja kengät se on jo tuhonnut, en pysy laskuissa. Suihkun jälkeen kun pyyhe päällä kävelen kylpyhuoneesta makuuhuoneeseen pukemaan, se hyökkää jostain kulman takaa ja tulee lipomaan märkiä jalkoja (hyi). Sohvat ovat pilalla, koska koira on painanut selkänojan tyynyt ihan lyttyyn ja purrut kankaan puhki useammasta kohdasta. Vieraita kun tulee, koira villiintyy ja hyppii päälle ja sama nenä perseeseen pakkomielle toistuu. Lyhyesti, mitä tahansa tässä talossa yrittääkään tehdä, koira tekee siitä 100x vaikeampaa ja paskempaa.
En osannut odottaa että elämä koiran kanssa olisi näin hirveää. Lapset ja mies ovat kiintyneitä koiraan, joten luopuminen olisi vaikeaa. Jos saisin itse päättää koira lähtisi samantien. Miten voisin oppia sietämään tätä elämää koiran kanssa? Välillä haluaisin vain itkeä, koska tuntuu että kaikki on pilalla tuon takia.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Tän ketjun perusteella ehkä hullut kissanaiset ovat sittenkin niitä, joilla on enemmän järkeä päässä kuin reippailla koiraihmisillä. Tai edes jonkinlaista suhteellisuudentajua.
Uskomatonta mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
kuka hitto ottaa eläimiä sisälle ihmisten asuntoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liity fb:ssä johonkin ryhmään, jossa etsitään koteja kodinvaihtajakoirilleja anna koirasi perheeseen, jossa sitä rakastetaan. Esim meille.
Hirvittää ihmiset, jotka tekee koiralle pahaa.
Jos koira käyttäytyy huonosti, se on AINA ihmisen vika, EI koskaan koiran, se ei koskaan pahuuttaan tee vahinkoa.
Koira käyttäytyy siten, kun se ymmärtää hyväksi, jos sitä ei opeteta.
Turha sitten torua ja huutaa, jos koira käyttäytyy huonosti, SINÄ et ole ap osannut opettaa sille rajoja, se EI tiedä että toimii huonosti ja on hämillään, kun sitä haukutaan.
Anna koira ammattilaisen koulutettavaksi tai luovu koirasta (se voi tosin saada perheriidan aikaiseksi.)
Väärin. Se on aina koiran vika. Vian voi ehkä korjata sopivalla koulutuksella mutta ei aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta omilles anna miehen ja lasten elää koiran kanssa.
Paska idea, yhdenkään elukan ei kuulu mennä ihmisperheenjäsenten edelle. Sulla on lähtenyt eläinten inhimillistäminen vähän lapasesta.
Pitäiskö tuollaista lutikkaa inhimillistää kuin sinä? Taidat olla keskiajalla noiden inhimillistämisjuttujesi kanssa. Älä vaan hanki eläimiä hullu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
En ole koskaan suuttunut. Totta kai opetan mitä ei saa tehdä, mutta miksi suuttuisin eläimelle, joka ei voi asiaa opettamatta ymmärtää?
Suututko ja huudatko muutaman kuukauden ikäisille vauvoille, jos he eivät osaa käyttäytyä oikein?
Mitä helv**ttiä taas, mikä teitä ihmisiä vaivaa.
Koira vaistoaa sen ja astuttaa sinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
En ole koskaan suuttunut. Totta kai opetan mitä ei saa tehdä, mutta miksi suuttuisin eläimelle, joka ei voi asiaa opettamatta ymmärtää?
Suututko ja huudatko muutaman kuukauden ikäisille vauvoille, jos he eivät osaa käyttäytyä oikein?
Mitä helv**ttiä taas, mikä teitä ihmisiä vaivaa.
En tietenkään. Halusit vääntää tämän asian tahallasi väärin.
Mikäli et halua luopua koirasta, on sen johdonmukainen kasvatus jokaisen perheenjäsenen vastuulla. Ei siis niin, että sinä kiellät asian x ja muut sallivat sen. Pitäkää perhekokous, jossa sovitte yhteiset pelisäännöt, mikä on sallittua ja mikä ei. Koira menee aivan sekaisin, jos lauma ei ole yhtenäinen sen kasvatuksessa. Lopulta se tekee juuri mitä huvittaa eikä kenenkään käskyt mene perille, koska eihän niitä oikeastaan ole tarvinnutkaan noudattaa.
Teille olisi tosiaan suuri apu saada kokenut koirankouluttaja perhepalaveriinne. Tällä tavalla sinun ei tarvitse muistaa kertoa joka asiaa, mitä kouluttaja sanoo ja toistaa kuin papukaija jokaiselle perheenjäsenelle erikseen.
Ulkoilutusvuorot, joihin sitoudutaan. Muuten sinä olet kohta ainoa ulkoiluttaja ja lenkit ovat ajanpuutteen takia liian lyhyitä ja virikkeettömiä koiralle, sitten se riehuu sisällä ylimääräisen energiansa pois.
Pentu on vielä keskeneräinen ja siksi siihen on panostettava.
Harkitse ajoissa koirasta luopumista, mikäli tämä kaikki vie liikaa voimavarojasi. Valitettavan yleisesti perheen lemmikit jätetään äidin hoidettavaksi. Parempi hetken kärsiä ikävää luopumisen jälkeen kuin antaa vihan kasvaa ja kuluttaa sinua ja hämmentää koiraa. Niin ja kasvattajaa kiinnostaa koiran hyvinvointi, joten luopuessasi siitä, ota häneen yhteyttä.
Aivan ymmärrettävää, että sinä lähinnä näet koirassa lisätöitä juuri sinulle ja siinä olet oikeassa. Kaikkea hyvää, päätitte pitää koiran tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
En ole koskaan suuttunut. Totta kai opetan mitä ei saa tehdä, mutta miksi suuttuisin eläimelle, joka ei voi asiaa opettamatta ymmärtää?
Suututko ja huudatko muutaman kuukauden ikäisille vauvoille, jos he eivät osaa käyttäytyä oikein?
Mitä helv**ttiä taas, mikä teitä ihmisiä vaivaa.
En tietenkään. Halusit vääntää tämän asian tahallasi väärin.
No miksi kysyit suututaanko koirille? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Jos koira käyttäytyy huonosti, sitä ei ole pidetty hyvin ja koulutettu asiallisesti. Vika ei ole koirassa, joten sille on turha suuttua.
Pentu tietenkään ei osaa käyttäytyä. On aivan luonnollista, että se tekee kaikenlaista ja etsii myös rajojaan. Ainoastaan mieleltään vahingoittunut ihminen vihaa pientä pentua, jolla ei ole mitään mahdolisuuttakaan täyttää järjettömiä odotuksia.
Ensinnäkin noin vuoden ikäinen koira on vielä ihan kakara. Joillain koirilla alkaa järki ja tolkku löytyä pikkuhiljaa vasta 2-3-vuotiaana, ja koko sen ajan pitää jaksaa kouluttaa, vaikka välillä tuntuisi ettei siitä ole mitään hyötyä. Nyt apua ja tukea kouluttamiseen, vaikka sitten etänä!
Haasteiden keskellä tarvii sellaista palkitsevaa tunnetta, että onnistut itse kouluttajana ja koira oppii ja etenee. Koita siis suunnata energiasi siihen, mitä voit tehdä asialle sen sijaan että opettelet sietämään tilannetta.
Siihen asti, että koira on esim. opetettu jättämään ihmisten asusteet rauhaan, sen saataville ei pidä jättää mitään tuhottavaa.
Vieraiden suhteen koira täytyy opettaa esimerkiksi odottamaan omalla paikallaan tai vaikka hakemaan lelu, johon voi purkaa innostustaan.
"Ei ole koulutettu - ei voi vaatia."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
En ole koskaan suuttunut. Totta kai opetan mitä ei saa tehdä, mutta miksi suuttuisin eläimelle, joka ei voi asiaa opettamatta ymmärtää?
Suututko ja huudatko muutaman kuukauden ikäisille vauvoille, jos he eivät osaa käyttäytyä oikein?
Mitä helv**ttiä taas, mikä teitä ihmisiä vaivaa.
En tietenkään. Halusit vääntää tämän asian tahallasi väärin.
Jaa-a. Aika moni kyllä suuttuu. Ja säälle. Ja kaupan jonoille. Harva on oikeasti aikuinen. Ap, joka tunnistaa ja tunnustaa ongelman tietoisella tasolla ja pystyy keskustelemaan siitä, on aikuisempi kuin valitettavan moni muu.
Vierailija kirjoitti:
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
Totta kai olen. En silti vihaa koiraani tai tunne raivoa sitä kohtaa kuten ap kirjoittaa tekevänsä. En myöskään koe koiran pilanneen elämääni, kuten ap sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi oli niin hauska juttu. En oo nauranut vähään aikaan näin paljon.
Ei kannata perhesopua tai omaa mielenterveyttä pilata koiran takia. Vaikka tuntuu luovuttamiselta kannattaa etsiä koiralle uusi isäntä/emäntä. Se on hyvä teko loppujenlopuksi kaikille osapuolille.
Olin yläasteella, kun eräänä kouluaamuna äitini oli vienyt ihanan rakkaan koiramme ja kissan lopetettavaksi, koska hän ei enää jaksanut.
Se oli hirveää. Ei kertonut mitään etukäteen. Ja kun kuulin siitä ja itkin ja raivosin, niin äiti vain hymyili avuttomasti.
Ja koira oli maailman kiltein jaa ihanin, ja kissakin oli saanut nimen Arnold Schwarzenegger, mutta kutsuttiin "Pikku Arskaksi". Oli hyvä kissa.
En ole enää katkera äidilleni, mutta älkää kukaan tehkö näin ikinä lapsellenne.
Minä ymmärrän tunnettasi. Etenkin tuo "nenä perseessä" on aivan helv etin totta raivostuttavaa. Mutta sellaisia ne koirat nyt vaan on. Ei se mitään pahaa tarkoita.
Koiraa pitää kouluttaa siihen, ettei se ole koko ajan kimpussasi. Perhettä siihen, että he tekevät koiran kanssa riittävän määrän tarvittavia asioita. Ja korjaavat sen jälkiä.
Yritä itsekin laskea tuota pettymyksen tasoa. Kun ensin sinulta saadaan pois liika kuormitus koirasta, jää jäljelle se tosiasia, että se nyt on sitten koira eikä siitä muuksi muutu. Se kannattaa vaan hyväksyä, koska ei sitä vastaan kannata taistellakaan. Ajan kanssa sen kyllä pitäisi tulla "paremmaksi", kun sitä koulutetaan. Ja toivottavasti jopa alat pitämään siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis käsi sydämellä nyt kaikki koiraihmiset: ettekö koskaan, kertaakaan ole suuttuneet koiralle, ehkä huutaneet, moittineet, halunneet olla rauhassa edes pienen hetken verran?
Eikös se ole nyt aivan normaalia että niin on ja niin käy?
Ja ap:n koiraa ei kohdella kaltoin. Sillä on turvallinen koti. Älkää nyt vääntäkö aloitusta sellaiseksi mitä se ei ole.
Totta kai olen. En silti vihaa koiraani tai tunne raivoa sitä kohtaa kuten ap kirjoittaa tekevänsä. En myöskään koe koiran pilanneen elämääni, kuten ap sanoo.
Onko ap nyt jotenkin "paha" kun kertoi, että vihaa koiraansa ja ei kestä. Eikö vihan tunteetkin kuulu elämään? Kirjoitat, ettet silti vihaa omaa koiraasi, joten tulee vaikutelma että siinä menee raja. Koiraa ei saisi vihata. Ehkä ap:n elämässä on nyt muutenkin stressiä ja asiat ovat kulminoituneet tähän voimakkaaseen tunteeseen, joka yllätti itsensäkin. Ap pyytää apua miten tätä käsitellä, jotta vihan tunne helpottuisi. Viha koiraa kohtaan kertoo ehkä jotain ihan muuta kuin sitä että kirjaimellisesti vihataan koiraa. Viha voi esimerkiksi tulla siitä, että koetaan tarvetta puolustaa jotain itselle tärkeää. Vaikka omaa tilaa, kun samaan aikaan sitä tilaa sattuu viemään ihan elämän yllättävätkin tekijät. Oma tila jää tässä elämänvaiheessa liian kapeaksi, iat kasautuu ja stressaa ja se seuraava koira muistuttaa siitä usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet paha ihminen.
Koira on vielä pienen pieni pentu. Se haluaa vain olla kanssasi ja leikkiä kanssasi - ja sinä vihaat vastapalvelukseksi.
Olen sanaton.
Miksi teitä kiinnostaa vain se mitä joku kuolaava elukka haluaa eikä se mitä ap haluaa? AP:lläkin on oikeus hyvään elämään.
Elukka ei hankkinut AP:ta, vaan AP hankki elukan,
Elukan, joka on laumaeläin ja luuli elävänsä turvallisessa omassa laumassaan.
Ja nyt AP purkaa harmitustaan siitä että väsyy siitä että joutuu tarjoamaan kuolaavalle elukalle sen tarvitsemaa ympäristöä. Ja kirjoittajat käyvät AP:n kimppuun kuin yleinen syyttäjä ja kehtaavat jopa ehdottaa että hänen pitäisi muuttaa pois. Jos satut näkemään suhteellisuudentajua niin voitko
No mitä se pelle meni hankkimaan kuolaavan elukan 🤣🤣 hienoa logiikkaa taas.
Jos koira käyttäytyy huonosti, se on AINA ihmisen vika, EI koskaan koiran, se ei koskaan pahuuttaan tee vahinkoa.
Koira käyttäytyy siten, kun se ymmärtää hyväksi, jos sitä ei opeteta.
Turha sitten torua ja huutaa, jos koira käyttäytyy huonosti, SINÄ et ole ap osannut opettaa sille rajoja, se EI tiedä että toimii huonosti ja on hämillään, kun sitä haukutaan.
Anna koira ammattilaisen koulutettavaksi tai luovu koirasta (se voi tosin saada perheriidan aikaiseksi.)