Pirjo Nuotio on aina painanut 53kg, voi olla 2-3 päivää syömättä.
Oppinut (pakkomielteisen) tavan vartioida painoaan aanuin illoin omilta vanhemmiltaan. On tarkka än saman painoinen ollut koko elämänsä ja synnytyksenkin jälkeen vain pari viikkoa aikaa palautua normaaliksi. Nyt yli 70v hyväksyy uuden 54kg painonsa, vaikka edelleenkin se tavoite on 53. On välillä helpostikin 2-3 päivää syömättä, ettei vaan liho.
En tiedä mitä te muut olettemieltä, mutta minusta tämä oli hyvin surullista luettavaa. Ei mitenkään ihailtavaa.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinhän hänellä on mennyt. Mukavaa elämää viettänyt olematta läski.
Yleensä näläntunne ei ole mukava. Kolmen päivän syömättömyydessä saattaa sellainenkin tulla. Eikä korkokengät ole mukavia kenkiä.
Huomaa, että olet aina kiireesti ollut tyydyttämässä nälkääsi, jotkut lihavat kun suorastaan pelkäävät nälkää! Todellisuudessa kolmen päivän syömättömyydessä vain ensimmäisenä päivänä tuntuu nälkää. Sen jälkeisinä päivinä kehossa alkaa käynnistyä ketoosi, eikä jatkossa näläntunnetta ole. Syömättömyyttä voisi jatkaa vaikka kuinka kauan sen jälkeen, jos se näläntunteesta olisi kiinni. Vettä kannattaa toki juoda runsaasti.
Onko tämä nyt neuvo laihduttamiseen, vai mitä? Miksi kukaan aikuinen ihminen olisi tahallaan päiviä syömättä? Paitsi jos on se syömishäiriö, silloinhan tästä saa tyydytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syömishäiriö on ylensyönti. Joko tunnesyistä tai jostain muusta syystä.
Juuri näin. On suuri ongelmaisten joukko Suomessa ja muualla. Kaupoissa näkee miten tuhtit naiset tunkee pälyllen mättöä kärryyn. Tämä on säälittävää... Pahimman ahmijan näin tv syömässä sormillaan voita suoraan.... Kipin, kipin puntarille ... 🤭
Olko se BB ssä , kun joku pullukka veti voita rasiasta sormillaan lärviinsä.. Hui.
Oli. Se oli Jasmin Yaldis joka sitä voita söi.. On nyt ohjelmassa Sinkut paljaana... Ihan on samassa kunnossa kun niissä BB suihkukuvissa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinhän hänellä on mennyt. Mukavaa elämää viettänyt olematta läski.
Yleensä näläntunne ei ole mukava. Kolmen päivän syömättömyydessä saattaa sellainenkin tulla. Eikä korkokengät ole mukavia kenkiä.
Huomaa, että olet aina kiireesti ollut tyydyttämässä nälkääsi, jotkut lihavat kun suorastaan pelkäävät nälkää! Todellisuudessa kolmen päivän syömättömyydessä vain ensimmäisenä päivänä tuntuu nälkää. Sen jälkeisinä päivinä kehossa alkaa käynnistyä ketoosi, eikä jatkossa näläntunnetta ole. Syömättömyyttä voisi jatkaa vaikka kuinka kauan sen jälkeen, jos se näläntunteesta olisi kiinni. Vettä kannattaa toki juoda runsaasti.
Mulla on tuttu psykiatri joka sanoo, että syömättömyys tyhmentää ihmistä. Siis oikeasti tyhmentää, aivot tarvitsevat toimiakseen sokeria. Ja siis selvennän, ennenkuin tietämättömåt alkavat huudella, kaikki ravinto muuttuu veressä sokeriksi, joka on polttoainetta soluille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten vanhana tuo itkee osteoporoosiaan, kun ei ole saanut tarpeeksi ravintoaineita. Ei voi mitenkään saada, jos on päivätolkulla syömättä.
Laihoilla on tapana aina ihmetellä, mistä se tai tämä sairaus tuli, kun minähän olen LAIHA?! Niks naks sanoo pirjon lonkka, kun taas meikäläinen kömpii ylös loukkaantumatta...
Älkää missään nimessä ottako mallia, liian niukka ruokavalio altistaa myös ahmimiselle, jos siihen on yhtään taipumusta.
Katsokaapa vaikka treenaavien ruokavalioita, ei ole tuommoisia.
Läskin "logiikka" taas jatkaa riemukulkuaan: kannataa olla 200-kiloinen, niin ei satu kaatuessa. Eikä normaalilla ihmisellä ole mitään tarvetta ahmia. Siis älyltään ja henkiseltä tilaltaan normaalia. Te ahmijat ja läskit ette sellaisia ole. Ylipaino on merkittävin terveyshaitta alkoholin ja tupakan ohella Suomessa. Normaalipainoisuus tai alipaino ei
Sinun kannattaisi tarkastella omaa logiikkaasi. En missään sanonut olevani ylipainoinen. Treenaan ja syön 5 kertaa päivässä, jotta luut ja lihakset pysyy kunnossa. Toki näin viisikymppisenä painoa tahtoo tulla, mutta ylipainoinen en ole. Voisin varmaan olla ilman salitreeniä ja lenkkeilyä.
Voisit itse kuitenkin vihan vimmastasi kun rauhoitut, niin opiskella, miksei alipaino ole toivottavaa. Pieni ylipainokin on itseasiassa parempi.
Vierailija kirjoitti:
Hänestä voisi monet ottaa esimerkkiä. On terve, kaunis ja hyvinsäilynyt ikäisekseen ja myös tyytyväinen elämäänsä. Monilla on pakkomielle koko ajan ajatella ruokaa ja se mässääminen tekee vain onnelliseksi, mutta usein myös tuo mukanaan sairauksia.
Joku elää syödäkseen, joku toinen taas syö elääkseen laadukasta elämää. Elämässä on paljon muutakin kuin vaan se syöminen.
Elämässä on tosiaan paljon muutakin kuin syöminen, ja silti Pirjo omistaa elämästään suuren osan syömisen funtsimiseen.
On tuo minusta surullista, mutta ehkä Pirre silti nauttii elämästään. Toivottavasti ainakin. Toivottavasti itselläni on viimeistään tuossa iässä jo muutakin mietittävää kuin oma vartalo ja ulkonäkö. Onneksi ne eivät ole itselleni kovin tärkeitä asioita olleet koskaan, keskityn muihin juttuihin.
Ja ei, en ole ikinä ollut ylipainoinen.
Lihavat rasittaa yhteiskuntaa ja varsinkin nk vattalihavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhea tapa elää, eikä noin laihana ja kuivana ihminen edes näytä hyvältä. Ryppyjä enemmän jne. Muutama kilo lisää, että olisi hoikan ja terveen näköinen, niin se nuorentaisikin tässä iässä.
Surullista on, että koska itse pitää laihuutta ja syömisen jatkuvaa kontrollointia ihanteena, niin todennäköisesti on siirtänyt sen saman lapsilleen ja lastenlapsilleen.
Minua on kutsuttu läskiksi
kun kerroin ketjussa että
olen 170cm/70 kg.
Olen se kasvojenkohotuksessa käynyt kaunotar
Höpöhöpö, meikä 169/74-78 kiloa elämäniloa ja en tunne itseäni lihavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kuitenkin järkevämpää suojautua murtumilta pitämällä lihaskuntoa yllä kuin lihottamalla itseään?
Tämä siis vastaus kommenttiin: Vanhuudessa rasvakerroksen tarkoitus on myös suojata murtumilta.
Rasvakerros vanhalla iällä suojaa lihaksien lisäksi murtumilta. Kysy vaikka lääkäriltä. Sille on syynsä miksi vanhusten normaalipainon BMI-raja on korkeampi kuin nuorten. Lihasmassa myös luonnostaan pienenee vanhetessa ja uuden saaminen voi olla vaikeaa. Sairastuessa voi siis olla hyötyä vararasvasta jos liikkuminen on hankalaa.
Mutta tahallaan toki voi ymmärtää väärin. En tarkoittanut rasvakerroksella mitään sairaalloista ylipainoa kuitenkaan.
Tosin 70-vuotias ei ole vanhus! Ihan just viime viikolla(ko?) oli juttua, että keski-iän määritelmä pitäisi uudistaa, koska nykyään 60v on vanha 40v. Tosin, jos ei ole ikinä pitänyt itsestään huolta tai on sairauksia muista syistä, niin 70-vuotiaskin voi olla jo huonossa kunnossa. Tämä nainen ei sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Jonkinlainen sylmishäiriöhän tuo on. 54 kg on tosi vähän aikuiselle. Teinit painavat tuon verran.
Normaalipaino lyhyelle naiselle, olipa minkä ikäinen tahansa. Olen alle 160 cm ja 60 kg ja pullukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo asenne on opittu ihanne nuoruuden aikakaudelta. Äitini, anoppini, ex-anoppini ja kavereideni äidit ovat olleet hyvin samanlaisia. Kaikki sanoneet rumia kommentteja itsestään, minusta, omista tyttäristään, jopa vauvoista (lihava vauva) yms. Eli nyt reilut 70 v naisia.
Äitini on hyvin, hyvin hoikka nyt 75-vuotiaana. Paljon hoikempi kuin lehtijutun päähenkilö.
T. N43
Mitä on tapahtunut nuoremmille ettei hoikkuus tai edes normaalipaino ole enää tärkeää eikä sen eteen olla valmiita tekemään työtä. Katukuvastakin tämän näkee ja huonompaan suuntaan ollaan menossa.
Niin, tuli näiden lihavuutta kauhistelevien äitien tyttärien vuoro olla aikuisia. Me emme halua olla osa tätä traumatisoitunutta joukkoa. Me olemme tehneet ison henkisen työn, kun olemme irrottautuneet tästä lihavuuden pelosta. Ja siihen kai body positivity osittain liittyykin. Mutta ei sekään ole hyvä, että ollaan toisessa ääripäässä ja lihotaan ja lihotaan.
Tärkeintä olisi arvostaa itseään, elämäänsä ja läheisiään ja pyrkiä terveelliseen elämään ja aitoon hyvinvointiin. Tulisi hyväksyä oma vartalonmalli ja pyrkiä kunnioittamaan itseään ja pitämään itsestään parasta mahdollista huolta. Ei pyrkiä laihuuteen tai näyttämään tietynlaiselta.
Minusta äitini, anoppini, ex-anoppini ja kavereideni äitien ajatukset lihavuudesta ja vartalon mallista yms ovat vinoutuneita, surullisia ja epäterveellisiä. Esimerkiksi vauvan haukkuminen lihavaksi on mielestäni sairasmielistä ja väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänestä voisi monet ottaa esimerkkiä. On terve, kaunis ja hyvinsäilynyt ikäisekseen ja myös tyytyväinen elämäänsä. Monilla on pakkomielle koko ajan ajatella ruokaa ja se mässääminen tekee vain onnelliseksi, mutta usein myös tuo mukanaan sairauksia.
Joku elää syödäkseen, joku toinen taas syö elääkseen laadukasta elämää. Elämässä on paljon muutakin kuin vaan se syöminen.
Elämässä on tosiaan paljon muutakin kuin syöminen, ja silti Pirjo omistaa elämästään suuren osan syömisen funtsimiseen.
On tuo minusta surullista, mutta ehkä Pirre silti nauttii elämästään. Toivottavasti ainakin. Toivottavasti itselläni on viimeistään tuossa iässä jo muutakin mietittävää kuin oma vartalo ja ulkonäkö. Onneksi ne eivät ole itselleni kovin tärkeitä asioita olleet koskaan, keskityn muihin juttuihin.
Ja ei, en ol
Niille jotka miettivät, onko Pirjolla terve suhtautuminen kehoonsa, sanon vain että kukaan terveesti kehoonsa ja painoonsa suhtautuva ei punnitse itseään kahdesti päivässä. Toki tämä syömishäiriöisten vanhempien vika jotka opettivat tavan ja ajatuksen siitä, että lihoa ei saa. Siis normaalipainoiselle lapselleen.
En häntä tunne, mutta kyllähän painon tarkkailu ja ruokamäärien pienentäminen on jo ympäristötekokin. Tällaisessa maailmassa olisi kaikkien tarpeen se tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten juttujen julkaiseminen lehdissä on edesvastuutonta. Kukaan ei ikinä ajattele herkkiä ja etenkin nuoria tyttöjä, jotka näitä lukevat. Itsehän muistan edelleen lukeneeni jokaisesta lehdestä aina mielenkiinnolla kaikki painoon liittyvät jutut ja jos vaikka Suosikin Dear Eki palstalla joku kertoi olevansa 158/58 ja kysyi onko läski, pistin muistiin kaiken. Mietin vain sitä miten pitkä ja painava joku toinen on ja vertasin itseeni. En kelvannut itselleni koskaan ja edelleen sama ajatusmaailma vaivaa.
Naiset voisivat olla hiljaa painostaan ja sairaasta ruokasuhteestaan. Korkeintaan kannattaisi puhua asiasta sairautena, ei tällä tavalla hehkuttaen sitä ettei ole koskaan edes nälkä.
Kuitenkin pitää kyseenalaistaa myös se, että ihmiset syövät aivan valtavasti nykyään. Jos ei tee fyysistä työtä, ja liikkuu max 3h viikossa tms., niin ei todellakaan tarvitse mitään k
Totta. Minulla on aina ollut tapana syödä yksi lämmin ateria päivässä, ei napostelua, satunnaisesti yksi välipala päivässä. Painoa on kuitenkin kertynyt 30 kg ylimääräistä. Syön kuulemma liian vähän, siksi en laihdu. Lisäsin toisen pienen lämpimän aterian päivään. Nyt on sitten 5 kg tullut lisää. Odottelenko vielä toiset 5kk että milloin paino alkaa laskemaan? Vai palaanko entiseen rytmiin? Tällaisia asiantuntijoiden neuvoja tässä maassa annetaan ylipainoisille aineenvaihduntasairautta sairastavalle. Kukaan ei osaa eikä edes halua auttaa.
Vierailija kirjoitti:
elämätön elämä puhumaton pää teennäiseltä vaikuttaa
haikurunoja lihava kirjoittaa olisipa geishaa
Ihan normitoimintaa. Elämässä on muitakin nautintoja ja ihmisten kanssakäymisen muotoja kuin syöminen.
Mä painoin 13-35 vuotiaana kans 53kg. Pituutta yli 170cm. Nyt paino ollut 35-40 vuotiaana 55kg. Nousu lienee seurausta akriivisesta liikunnasta jonka aloitin juuri 35 v. Ei ole tarvinnut olla tarkoituksella syömättä koskaan, välillä päinvastoin unohtuu syödä ja sitten pitää tankata. Ei kaikki hoikat ole syömishäiriöisiä.
Mitä hän luulee tapahtuvan, jos lihoo esim viisi kiloa? :D
Vierailija kirjoitti:
Ihan normitoimintaa. Elämässä on muitakin nautintoja ja ihmisten kanssakäymisen muotoja kuin syöminen.
Ei kolmen päivän syömättömyys ole normitoimintaa millään mittarilla. Kuluttaisi enemmän, niin voisi syödäkin. Ai niin. Korkkarit jalassa on vaikea käydä lenkillä.
Tämä. Musta on hienoa että on pitänyt painonsa kurissa ja se on varmasti edesauttanut hyvässä terveydessä, mutta tuossa näkee kuinka surullisen pakkomielteisiä boomerit ovat painonsa suhteen. Vanhuuskaan ei vapauta vaatimuksesta tuijottaa vaakaa joka aamu. Surullista.
(Ei sillä että nykyinen ylipainotrendi olisi jotenkin parempi.)