Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan koulutetut nuoret eivät tule saavuttamaan vanhempiensa elintasoa?!
06.01.2024 |
Jotenkin omituista kun ainakin meillä ei suvussa ole yhtään koulutettua vanhempaa väkeä. Ja kaikilla on hyvä varallisuus.
Ja fiksumpi nuorempi väki on yliopiston käyneitä mutta osa jossain palkkakuopassa tai valmistunut alalle jossa työttömyyttä.
Kommentit (136)
Se, että teidän suvussa on varallisuutta, joka on kertynyt ilman koulutusta, kertoo nimenomaan siitä, mikä on Suomen ongelma: työtä tekemällä ei täällä menesty, vaan varallisuus kertyy sukuihin, joita sodat ovat koetelleet vähiten. Ja samaan aikaa verotuksella ryöstetään vielä mahdollisuudet parempaan nimenomaan niiltä työtä tekeviltä, jotka jatkuvasti kehittävät itseään pysyäkseen kelkassa. Suomi on maailman epäreiluimpia maita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on näitä työkokeiluja ilman palkkaa eli työmarkkinatuella.
https://toimistot.te-palvelut.fi/tyokokeilun-kaytannot-ja-saannokset&nb…;
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä z-sukupolvi on vain siinä mielessä fiksumpaa, että he eivät lähde antamaan tälle kuralle sitä mitä me annoimme kyseenalaistamatta. He keskittyvät hoitamaan mielenterveyttään ja panostavat työelämän sijasta vapaa-aikaan. He sanovat suoraa, ettei aikaiset aamuheräämiset napostele ja jäävät surutta saikulle kun vähäkin stressaa.
Milleniaalit ja x-sukupolvi myöntävät burn outin siinä vaiheessa kun tullaan työpaikalle lounasrasia täynnä lasten legoja ja muiden puhetta ei kuulla kun oman sydämmen sykkeet jyskyttävät korvissa niin että kumina käy. Sairalomalla mietitään, että nyt olisi hyvä hetki alkaa opiskella lisää tai vähintään siivota vihdoin varasto.
Tämä on totta. Eläkeläisten ja lastenhoidon lisäksi unohtui mainita omasta kommentistani yksi olennainen asia
Iso osa nykyeläkeläisistä ei koskaan saanut valtion tukemaa opintolainaa. He joutuivat etsimään lainalleen henkilötakaajan.
Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta.
Kyllä tämä nuorempien sukupolvien köyhyys tullaan vielä näkemään, kun perikuntien asuntoja ei saa myytyä.
Asuntolainaa ei saa 2400 brutto tuloilla ilman säästöjä eikä osa-aikatöillä eikä palkkatukitöillä eikä työkokeiluilla eikä kuntouttavalla työtoiminnalla eikä nolla-sopimuksilla eikä kursseilla.
Ja vuoden päästä omistusasuntoon ei saa enää asumistukea.
Yhtiölaina /rahoitusvastike ei ole lasku toimeentulotuessa eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle.
Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tulot eikä lainat ole asumismenoja eikä saa omistaa kesämökkiä.
Irtisanomissuojaa heikennetään kaikilla myös valtion ja kaupungin työntekijöillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me milleniaalit tehtiin kaikki kuten pitikin. Me kävimme koulumme, menimme työelämään, otimme asuntolainan jolla vangitsimme itsemme oravan pyörään ja mitä me tästä hyödyimme? Meillä on velkaa enemmän kuin muilla ja me maksamme vaurastuneen sukupolven eläkkeet samalla kun omat kertymämme lipuvat aina vain kauemmaksi.
Me jouduimme omien vanhempiemme pyramidihuijauksen kohteeksi.
Siis sun vanhemmat pakotti sut ottamaan velkaa? Toi on kamalaa!
Me ostettiin 52 000 euroa maksanut talon rempattiin sitä monta vuotta ja nyt on velaton koti. Eläkevakuutusmaksu on mulla 7,15% ja mun äidillä 8,65%.
Olet yksinkertainen hölmö, jos et ymmärrä sitä, että työnantaja maksaa sinun palkastasi lähes 20% eläkevakuutusmaksua.
Vertailun vuoksi voin kertoa, että niin työnantaja maksaa äidinkin palkasta tuon verran. Tuo oli kannanotto siihen , että "me maksamme vaurastuneen sukupolbven eläkkeet" - jos ne mielestäsi maksaa työnantaja, niin miksi valittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkesti koulutetut lapseni maisteritutkinnolla antoi potkut suomelle. Ovat nykyisin ulkomailla hyvin tienaavissa ammateissa. Näin se vaan menee 😊
Kerropa tarkemmin, missä maissa ja missä ammateissa he ulkomailla työskentelevät; monia varmaankin kiinnostaa tällä hetkelläkin ulkomaille töihin hankkiutuminen.
Eihän nämä jutut pidä paikkaansa ollenkaan. Olen kohta pääsemässä eläkkeelle ja elämisen taso oli nuoruudessani ihan toisenlainen kuin nykyään. Perhe asui kaksiossa. Ei autoa. Ruokaa oli mutta se tehtiin itse. Ei ollut varaa valmisruokiin. Ei käyty ulkona. Leffassa jos oli synttärit, ei muuten. Ennen elämä oli materiaalisesti köyhempää mutta kyllä se oli onnellisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva kolmekymppinen huomaa, että oma elämä on jo nyt huomattavasti korkeamman elintason elämää kuin omilla vanhemmilla saati isovanhemmilla oli samassa iässä. Lisäksi aika harva hoksaa edes sitä, että kolmekymppisinä omilla vanhemmilla oli jo työkokemusta enemmän kuin itsellä nyt, mutta vastaavasti paljon pienempi kokemus reissaamisesta ulkomailla.
Materiaalista korkeaa elintasoa on hemmetin hankala saavuttaa, jos laittaa rahansa kokemuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nämä jutut pidä paikkaansa ollenkaan. Olen kohta pääsemässä eläkkeelle ja elämisen taso oli nuoruudessani ihan toisenlainen kuin nykyään. Perhe asui kaksiossa. Ei autoa. Ruokaa oli mutta se tehtiin itse. Ei ollut varaa valmisruokiin. Ei käyty ulkona. Leffassa jos oli synttärit, ei muuten. Ennen elämä oli materiaalisesti köyhempää mutta kyllä se oli onnellisempaa.
Kyllä nytkin asuu perheitä kaksioissa. Meidän kerrostalossa asuu 4 hengen perhe kaksiossa ja molemmat vanhemmat käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me milleniaalit tehtiin kaikki kuten pitikin. Me kävimme koulumme, menimme työelämään, otimme asuntolainan jolla vangitsimme itsemme oravan pyörään ja mitä me tästä hyödyimme? Meillä on velkaa enemmän kuin muilla ja me maksamme vaurastuneen sukupolven eläkkeet samalla kun omat kertymämme lipuvat aina vain kauemmaksi.
Me jouduimme omien vanhempiemme pyramidihuijauksen kohteeksi.
Milleniaalit ovat kyllä olleet tuhoisimpia sukupolvia mitä moderneina aikoina on nähty.
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että muutkin ovat huomanneet mitä oon ajatellut. Vaikuttaa siltä, että kouluttautuminen ei auta mitään. Täytyy olla hyvän onnen seppä, jotta elämässä voisi menestyä.
Näillä näkymin taidan ohjeistaa omalle lapselle hakemaan vaikka 20 vuotta lääkikseen lukion jälkeen. Se on ainoa varmasti varallisuutta nostava korkeakoulutus tänä päivänä jos ei ole verkostoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on enemmän alle 30v eläkeläisiä kuin yli 90 v eläkeläisiä (eli niitä, jotka aikanaan oli päättämässä nykysysteemin reunaehtoja). Miksi emme miettisi, mikä saa sen 30v ikäisen katsomaan, että juuri hänen ei tarvitse tehdä töitä, mutta matkusteleminen on OK.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35v ja minulla on 7 ammattitutkintoa ja olen työtön ei omaisuutta.
Isälläni oli 1 tutkinto ja omakotitalo, 2 lasta, 2 autoa jne.
Minun isänisällä ei tutkintoa. kuolessaan puolen miljoonan omaisuus.
7 ammattitutkintoa?! ...ja työtön? Luettelepa ne ammattitutkintosi.
Kokki,talonrakentaja,siistijä,automekaanikko,maalari,hitsaaja,lattianpäällystäjä.
Onko sulla joku terveysongelma tms, kun et edes kokkina tai siivoojana löydä töitä? Olen luullut, että näistä on huutava pula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on enemmän alle 30v eläkeläisiä kuin yli 90 v eläkeläisiä (eli niitä, jotka aikanaan oli päättämässä nykysysteemin reunaehtoja). Miksi emme miettisi, mikä saa sen 30v ikäisen katsomaan, että juuri hänen ei tarvitse tehdä töitä, mutta matkusteleminen on OK.
Eläkkeellä on miljoona kuusisataa tuhatta joista miljoona neljäsataa tuhatta vanhuuseläkeläistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän nämä jutut pidä paikkaansa ollenkaan. Olen kohta pääsemässä eläkkeelle ja elämisen taso oli nuoruudessani ihan toisenlainen kuin nykyään. Perhe asui kaksiossa. Ei autoa. Ruokaa oli mutta se tehtiin itse. Ei ollut varaa valmisruokiin. Ei käyty ulkona. Leffassa jos oli synttärit, ei muuten. Ennen elämä oli materiaalisesti köyhempää mutta kyllä se oli onnellisempaa.
Kyllä nytkin asuu perheitä kaksioissa. Meidän kerrostalossa asuu 4 hengen perhe kaksiossa ja molemmat vanhemmat käy töissä.
Harvemmin nykyäån asuvat perheet kaksioissa, sillä asuntoja on pilvin pimein, myös vuokra-asuntoja.
Suomessa oli huutava asuntopula vielä 80-90-luvulle asti, jolloin aloitettiin vuokra-asuntotuotanto ja perustettiin vuokrayhtiöitå.
Vanhempani olivat opettajia ja 80-luvulla oli ihan tavallista asua kaksiossa, kuten meidänkin perhe. Siskon kanssa jaettiin makkari ja vanhemmat nukkuivat olohuoneessa.
Ja kyllä, itseälläni on monintavoin korkeampi elintaso, kuin vanhemmillani, nyt kun olen samassa iässä. Jopa oma auto. Ennen esim. autoja oli vähän.
Höpsis, vain odotukset on nousseet. Jos nykyihminen eläisi 80-luvun elintasolla, saisi hän puolet palkastaan säästöön; lapset jakamaan huone, perheessä vain 1 pieni auto, ei maksullisia harrastuksia, ei ravintola-, elokuva-, yms maksullisia menoja, ei ulkomaanmatkoja, ruoaksi perunaa ja jauhelihaa... Johan alkaa rahat riittää.
Kannattaa muuttaa johonkin vauraampaan maahan paremalla ilmastolla.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis, vain odotukset on nousseet. Jos nykyihminen eläisi 80-luvun elintasolla, saisi hän puolet palkastaan säästöön; lapset jakamaan huone, perheessä vain 1 pieni auto, ei maksullisia harrastuksia, ei ravintola-, elokuva-, yms maksullisia menoja, ei ulkomaanmatkoja, ruoaksi perunaa ja jauhelihaa... Johan alkaa rahat riittää.
Tämä pitää paikkansa, mutta kyse ei mielestäni ole vain yksilön omista odotuksista vaan myös yhteiskunnan odotuksista. Jos nykyisin perheessä olisi vain yksi puhelin (ei älypuhelin) ja sitä säilytettäisiin aina kotona eikä taloudessa olisi tietokonettakaan, aika hankalaksi muuttuisi. Enää ei ole reissuvihkoja eikä monistettuja tiedotteita koulun tapahtumista vaan kaikki on luettava Wilmasta. Puhelimetkin on tehty siten, etteivät ne kestä montaa vuotta (vrt vanhemmillani on edelleen käytössä 1970-luvulta peräisin oleva lankapuhelin). Muutenkin kaikki kodin elektroniikka tehdään kestämään huonosti ja kun korjauspalveluita ei juurikaan ole eikä varsinkaan varaosia enää valmisteta, on pakko aina ostaa uusi rikki menneen tilalle. Mulla on edelleen käytössä pari vanhaa sähkökäyttöistä laitetta (toinen 1970-luvulta ja toinen 1980-luvulta). Toimivat erittäin hyvin, koska siihen aikaan laitteet tehtiin kestämään. Kulutusyhteiskunta perustuu siihen, että koko ajan kulutetaan. Ei suinkaan siihen, että ostetaan kerran ja käytetään sitä vuosikymmeniä. Tästä on jo vuosia aikaa, kun tv-teknologia muuttui siten, että täysin toimiva televisio piti vaihtaa uuteen, koska vanha telkkari ei enää tukenutkaan uutta teknologiaa. Itse tv-vastaanottimessa ei siis ollut mitään varsinaista vikaa.
Meille tulee myös koko ajan uusia erilaisia viranomaismääräyksiä. Erilaista direktiiviä, asetusta jne. Kansalaisilta ei kysytä, haluavatko he laittaa rahansa näiden määräysten toteuttamiseen vaan se on pakko laittaa. Määräykset koskevat myös työelämää ja sen vuoksi työn tuottavuus on laskenut. Olemme siskoni kanssa eri aloilla, mutta kumpikin todennut, että siinä missä ennen työajasta 20 % meni erilaiseen byrokratiaan ja 80% oli tuottavaa työtä, nyt se on toisinpäin. Suomessa noudatetaan orjallisesti kaikkia määräyksiä. Kaverini asuu talvet Espanjassa ja vaikka sekin kuuluu EU:hun, siellä viitataan hyvin usein kintaalla EU:n antamiin määräyksiin. Suomessa palkat laahaavat, koska työ ei ole enää niin tuottavaa kuin se oli joskus aiemmin.
Mitä sitten tulee vaikkapa harrastuksiin, niin eihän niitä ole pakko olla. Ei ainakaan maksullisia. Mutta ihan on lapsiasiainvaltuutettukin ollut mediassa huolissaan siitä, miten lapset ja nuoret jäävät porukoiden ulkopuolelle, jos eivät voi osallistua samoihin asioihin kuin kaverinsakin. Syntyy osattomuutta, eriarvoistumista, syrjäytymistä. Ei kukaan halua omalle lapselleen sellaista, joten ihmiset laittavat sitten rahaa lapsiinsa sen sijaan, että laittaisivat sen rahan säästöön ja sijoituksiin. Kasarilla elintason merkki oli se, mitä perheen aikuisilla oli. Nyt tuntuu olevan se, mitä perheen lapsilla on. En osaa sanoa, milloin lasten ja nuorten "kilpavarustelu" alkoi, mutta ei sitä juurikaan ollut kasarilla eikä vielä ysärin alussakaan.
Tämä on jo ihan klassikko, mutta koska on omasta elämästäni, niin kerron:
Minun isovanhempani maksoivat omille, 1951 syntyneille vanhemmilleni ajokortit, opiskelut, au-pairina olemisen (lentoliput yms), ja äidin isä maksoi vanhempieni kartanohäät ja ensimmäisen asunnon käsirahan. Toinen isoisä oli kauppias ja toinen myi vakuutuksia. Rouvat kotona.
Lapsuuteni vietin mummin ja papan mökillä, ja mummi hoiti minua myös kun olin kipeänä. Asuttiin aivan uudessa rivitalokolmiossa keskisuuren kaupungin kehyskunnassa. Lama ei koskettanut ketään perheestämme eikä lähisuvusta, mutta alkoholi vei äidin ja naiset isän. Pappa kuoli 74-vuotiaana. Mummin menetin dementialle samalla kun vanhempani erosivat. Mummin kuoltua, kesämökki myytiin ja äiti joi perintörahat.
Minulle ei ole maksettu mitään, enkä päässyt kielikursseille. En saanut ottaa edes rippikuvaa itsestäni, enkä kotoa pois muuttaessa saanut rahallista apua kuin mummiltani. Ajokortin maksoin itse, opiskelut miten kuten lainalla, tuilla ja töillä. Ensiasunnon käsiraha saatiin, kun myytin tulevan mieheni kanssa omat moottoripyörät (autoa ei ollut). Häät maksettiin itse. Lapsenlapsiaan vanhempani ovat nähneet muutaman kerran.
Olen joskus todella vihainen vanhempieni ikäluokan ihmisille kaikesta. Myös siitä, että kaverieni vanhemmat surutta kertoivat minun olevan heidän lapsilleen huonoa seuraa, eivätkä tänä päivänäkään tervehdi. Ei kai sitä yksinhuoltajaisän lasta voi tervehtiä, sillähän on se juoppo äitikin. Häpeäisi. (Ja olenhan minä hävennyt).
On sun peilissä. arvaa mitä. 40 vuotta sitten maailma oli hieman erillainen.