Lue keskustelun säännöt.
HS: "Kun ostin ensimmäisen asuntoni, en osannut aavistaa, millaiseen varallisuushissiin astuin." Moni omistusasuja vaurastuu tietämättään.
04.01.2024 |
https://www.hs.fi/visio/art-2000010050346.html
Monet omistusasujat ovat päässeet varallisuushissiin ja rikastuneet nopeammin ja enemmän kuin ikinä osasivat ajatellakaan. Ja tämä kaikki tapahtui halvalla lainarahalla 2009 - 2022.
Samalla vuokralle jääneet ovat tuskailleet vuosi vuodelta yhä korkeammaksi nousseen vuokran kanssa - eivätkä ole rikastuneet senttiäkään.
Että se on ihan oma valinta kumpaan ryhmään kuuluu.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä maksan viisiöstä lainankorkoa 300€, lyhennys 500€ ja yhtiövastike 400 sisältää lämmityksen. Yhteensä siis 1200€. Ei löydy paritaloa vuokralle näin halvalla PK seudulla.
Jos lyhennät lainaa vaivaiset kuus tonnia vuodessa niin olet kyllä jo eläkeiässä ennen kuin laina on maksettu pois.
Eikä viisiössä hoitovastike ole todellakaan pääkaupunkiseudulla mitään 400 euroa per kk. Ellei yhtiöllä ole sitten merkittävässä määrin liiketiloja jotka tuottavat vuokratuloja. Ja jos on, niin se näkyy silloin myös asunnon hinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kasvukeskuksissa ehkä kyllä, syrjäalueilla omistusasuminen tuottaa tappiota kun asunnot halpenee silmissä
Höpö höpö, omalle kodille ei hintaa lasketa ja mm. nuoriso voi täällä ostaa alle 50 k€ omakotitalon, joka ei välttämättä tarvi heti mitään remonttiakaan.
Naapurissa yrittäjä-lähihoitaja -pariskunta osti 20 k€:lla talon ja remontoi sitä n. samalla rahalla. Tuloksena kaunis ja nykyaikainen talo.
Tuolla hinnalla ei paljon arvo kiinnosta, kun asuntolainaa on tod. näl. 0 €.
Omistusasujan vaurastuminen eli varallisuuden kertyminen ei muodostu vain asunnon arvonnoususta vaan myös ihan siitä, että laina pienenee sitä maksettaessa.
Omistusasunto onkin ainoa keino jolla tavis voi kerätä merkittävän varallisuuden ja nostaa elintasoaan.
Meidän asunnon arvo ei ole ihan hirveästi noussut, mutta asuntolainan lyhentyessä meidän varallisuus on jo "hurjat" 250 000 euroa.
Enpä keksi miten vuokralla asuessa olisi saanut moisen summan kasaan...
Kun luovuin omistusasunnostani, ja sijoitin vapautuneen pääoman SP 500 ETF:ään, en osannut aavistaa millaiseen varallisuushissiin astuin.
Moni omistusasuja voisi vaurastua moninkertaisesti, jos eivät jumittaisi pääomaansa tuottamattomissa seinissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on aiheuttanut sellaisen asuntojen arvonnousun, ettl nuorella sukupolvella,ei ole enää mahdollisuutta päästä asuntoihin käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meidän asunnon arvo ei ole ihan hirveästi noussut, mutta asuntolainan lyhentyessä meidän varallisuus on jo "hurjat" 250 000 euroa.
Enpä keksi miten vuokralla asuessa olisi saanut moisen summan kasaan...
Eikö oo tullut yhtään remonttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin ensimmäisen asuntoni 2015 hintaan 160 ke. Talyhtiötä remontoitiin siten, että osuuteni maksoi 10 ke. Oman asunnon pinnat remontoin, siihen meni 7 ke. Asunto myytiin 2020 hintaan 142 ke. Eli tappiota tuli 35 ke. Myynti tapahtui paikkakunnan vaihdoksen vuoksi. Etsimme omakotitaloa vuosia, ja saimme vihdoin ostettua 2023. Tämän jälkeen arvo on laskenut varovasti arvioiden 40 ke.
Ei kannata myydä tappiolla - idiootti.
Sunk cost fallacy on suomeksi uponneiden kustannusten harha tai upotetun hinnan harhaluulo [1].
Se tarkoittaa taipumusta jatkaa aiemmin aloitettua toimintaa, hanketta tai suhdetta pelkästään siksi, että siihen on jo käytetty resursseja (aikaa, rahaa tai vaivaa) – vaikka järki sanoisi, että luopuminen olisi parempi vaihtoehto. [1, 2, 3, 4]
Yleisiä esimerkkejä ilmiöstä
Tappiosijoitus:
Osakkeessa tai sijoituksessa pysytään kiinni toiveena omansa takaisin saamisesta, vaikka kyseiset rahat ovat jo käytännössä menetettyjä (uponneita) ja sijoitus tuottaisi muualla paremmin.
Huono parisuhde tai ihmissuhde:
Suhteessa kitutaan vuosikausia, koska "siihen on jo uhrattu niin monta vuotta".
Katsomaton elokuva: Huonon elokuvan katsominen loppuun vain siksi, että siitä on maksanut lipun tai siihen on tuhlattu jo tunti aikaa. [1, 2, 3]
Miksi teemme näin?
Kyseessä on psykologinen aivopieru eli kognitiivinen vinouma. Ihmisellä on luontainen tarve välttää tappion tai hukkaan menneiden resurssien tunnetta. Mieluummin otetaan riski lisätappioista kuin myönnetään itselleen, että aiempi panostus oli turha
Paitsi, että tänä vuonna tuli potkulaki voimaan ja kesäkuun alussa vuoden työsopimukset ilman perustetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paitsi, että tänä vuonna tuli potkulaki voimaan ja kesäkuun alussa vuoden työsopimukset ilman perustetta.
Ainakin meille omistusasunto on ollut onni, koska molemmat olemme olleet lomautettuna ja työttöminä. Silloin on nettipankista laitettu asuntolainan lyhennysvapaa päälle ja makseltu sitten lainaa pois omaan tahtiin ylimääräisinä lyhennyksinä eli n. puolella vauhdilla normaalisti. Ei ole tarvinnut tapella yhteiskunnan tukien kanssa ja tuskailla kalliin vuokran kanssa. Vuokranantajalta ei voi pyytää vuokravapautta.
Meillä on tasaerälyhennys eli lainan kk-erä on pysynyt samana alusta asti. Samassa ajassa vuokrat ovat tuplaantuneet.
No kivasti meidän talon arvo on nyt 320 000 € suurempi kuin jäljellä oleva (aika pieni) lainasumma. Että tällaiseen "varallisuushissiin" (mikä nimitys) olemme päässeet, kun onnistuimme ostamaan ajoissa. Silloin sai vielä järjelliseen hintaan.
Nyt on varallisuushissistä vaijerit poikki ja kylmä kyyti kohti kuilun pohjaa. Voimia perikunnille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin varallisuus on noussut ihan asumalla rauhallisessa ja siistissä omistusasuntotalossa. Asunnon arvo on noussut jonkin verran, mutta vielä enemmän on vähentynyt jäljellä oleva laina mikä on nostanut varallisuuttamme.
Kuukausierämme on 900 euroa ja siitä muutama kymppi menee kuluihin ja n. 870 € varallisuutemme nostamiseen.
Jos olisimme jääneet vuokralle, meillä ei olisi nykyistä n. 200 000 euron varallisuutta ja muutaman kympin sijaan kylväisimme joka kuukausi 1300 euroa vuokraan. Ja joutuisimme asumaan vuokratalossa.
Mekin olemme vaurastuneet ihan vain asumalla mukavasti omassa asunnossa. Merkittävä asia tavalliselle lapsiperheelle. Samalla moni tuttu joutuu asumaan vuokratalossa ja maksamaan tämän päivän järkkyvuokria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun asuntolainaa lyhentää 10 vuodessa esim. 150 000 €, tuskin asunnon arvo putoaa samassa ajassa noin paljon. :D
Kyllä varallisuus kasvaa, kun älyää ostaa oman.
Ei kaikilla omistaminen ole johtanut vaurastumiseen! Tuossa naapuritalossa (1970-luvulla rakennettu talo) on eläkeläisrouva yrittänyt jo 4 vuotta myydä asuntoaan jossa asumisen hinta on noussut liian korkeaksi ja jopa korkeammaksi kuin samanlaisessa asunnossa vuokralla asuminen taloyhtiön isojen remonttien takia eikä niille remonttitarpeille edes loppua näy. Jos ihme tapahtuisi ja rouva saisi asunnon myytyä, niin siihen sijoittamiaan rahoja hän ei myynnillä takaisin saisi, tappiota tulisi aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi, että tänä vuonna tuli potkulaki voimaan ja kesäkuun alussa vuoden työsopimukset ilman perustetta.
Ainakin meille omistusasunto on ollut onni, koska molemmat olemme olleet lomautettuna ja työttöminä. Silloin on nettipankista laitettu asuntolainan lyhennysvapaa päälle ja makseltu sitten lainaa pois omaan tahtiin ylimääräisinä lyhennyksinä eli n. puolella vauhdilla normaalisti. Ei ole tarvinnut tapella yhteiskunnan tukien kanssa ja tuskailla kalliin vuokran kanssa. Vuokranantajalta ei voi pyytää vuokravapautta.
Meillä on tasaerälyhennys eli lainan kk-erä on pysynyt samana alusta asti. Samassa ajassa vuokrat ovat tuplaantuneet.
No kivasti meidän talon arvo on nyt 320 000 € suurempi kuin jäljellä oleva (aika pieni) lainasumma. Että tällaiseen "varallisuushissiin" (mikä nimitys) olemme päässeet, kun onnistuimme ostamaan ajoissa. Silloin sai vielä järjelliseen hintaan.
Talonne arvo määräytyy silloin, kun alatte sitä myydä. Talonne arvo on täsmälleen se, millä se lopulta menee kaupaksi. Ei ennen. Eli brassailut pois.
Talon/asunnon arvon tietysti saa myös perikunta tietää perunkirjoituksessa, mitä verottaja on siitä valmis hyväksymään. Kannattaa palkata hyvä arvioija arvioimaan asunto, ettei käy kuin minun miehelläni ja apellani anopin kuoleman jälkeen 2006. Appivanhempieni asunto arvioitiin perunkirjoitukseen liian alhaiseksi, sillä verottaja nosti sitä tuhansia euroja ja samalla tietysti maksettava perintövero nousi. Lisäksi päätöstä piti odottaa puoli vuotta, viranomaisten byrokraattirattaat kun pyörivät kovin hitaasti, jo silloin. Kauankohan se nyt ottaisi aikaa, kaksi vuotta?
Voi olla, että olisin vaurastunut, jos olisin ostanut aikanaan oman asunnon. Mutta koska asun ja olen aina asunut yksin sen jälkeen kun lapsuuden perhe, ja yliopistio-opinnot (, jolloin joitain vuosia solukämpässä) jäivät taakseni, niin en ole halunnugt sitoa ja köyttää itseäni vuosien lainaan, jonka asunnon ostamien olisi itselleni tarkoittanut.
Kun hallitus vielä omistusasuntoon kohdennetun asumistuen, niin se ei ainakaan erityisesti nopeuttanut oman asunnon ostamisaikeitani.
Vuokralla-asuminen on mahdollsitanut minulle niin joustavan siirtymisen paiaksta tosieen kuin asumisen pääsääntöisesti aina vähän paremmalla paikalla.
Ehkö ajattelsin tilannetta tosin, jos olisi jälkikasvua tai kumppani mutta kun ei ole kumpaakaan niin on jotenkin vapauttavaa, kun ei ole centtiäkään velkaa asunnosat, eikä mistään muustakaan. - Asunnosta kun on aina kuluja, vaikka siellä ei asuisi.
Lienee selvä, että en kuulu niihin Av.la kirjoittaviin, jotka ostavat aina ja myyvät hyvällä voitolla ja jotka eivät myöskään esimerkiksi sairastu saati loukkaannu onnettomuuden tai tapaturman seurauksena.
Juristi
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että olisin vaurastunut, jos olisin ostanut aikanaan oman asunnon. Mutta koska asun ja olen aina asunut yksin sen jälkeen kun lapsuuden perhe, ja yliopistio-opinnot (, jolloin joitain vuosia solukämpässä) jäivät taakseni, niin en ole halunnugt sitoa ja köyttää itseäni vuosien lainaan, jonka asunnon ostamien olisi itselleni tarkoittanut.
Kun hallitus vielä omistusasuntoon kohdennetun asumistuen, niin se ei ainakaan erityisesti nopeuttanut oman asunnon ostamisaikeitani.
Vuokralla-asuminen on mahdollsitanut minulle niin joustavan siirtymisen paiaksta tosieen kuin asumisen pääsääntöisesti aina vähän paremmalla paikalla.
Ehkö ajattelsin tilannetta tosin, jos olisi jälkikasvua tai kumppani mutta kun ei ole kumpaakaan niin on jotenkin vapauttavaa, kun ei ole centtiäkään velkaa asunnosat, eikä mistään muustakaan. - Asunnosta kun on aina kuluja, vaikka siellä ei asuisi.
Lienee selvä, että en kuulu niihin Av.la kirjoittaviin, jotka ostavat aina ja myyvät hyvällä voitolla ja jotka eivät myöskään esimerkiksi sairastu saati loukkaannu onnettomuuden tai tapaturman seurauksena.
Juristi
Asunnon ostamisessa on olennaista, että saa käyttöönsä velkavivun. Silloin voi käyttää "omaa" rahaa esimerkiksi sijoituksiin.
Ei kannata myydä tappiolla - idiootti.