Jakamaton kuolinpesä, vainajan tili
Isäni kuoleman jälkeen kuolinpesä on jäänyt jakamatta, sillä yksi kuolinpesän osakas ei suostunut perinnönjakoon. Perinnön suuruus on keskisuuri, joten ulkopuolista pesänjakajaa ei ole ollut järkevää pyytää. Oikeudenkäynti- ja juristien kulut saattavat nousta niin korkeiksi.
Isälläni ollut tilejä eri pankeissa ja yhdellä tilillä on suht iso summa rahaa. Tili on tietenkin perikunnan, jossa useampi osakas.
Nyt elossa oleva äitini haluaisi valtakirjan kaikilta kuolinpesän osakkailta. Hän väittää, että voisi valtakirjalla jakaa tilillä olevat rahat kaikille. Eihän tämä voi juridisesti olla mahdollista? Eikös rahat jaeta vasta pesänjaon yhteydessä?
Tämän kuolinpesän ongelmat niin suuria, että alkaa itsellänikin jo mennä kaikki termit yms sekaisin
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että pesä pitää jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii. Mutta äitini siis haluaisi valtakirjan, jotta hän voisi jakaa yhdellä kuolinpesän pankkitilillä olevat varat kaikkien kesken. Eihän tällainen voi olla mahdollista?
Äitisi ei ole edes kuolinpesän osakas joten äidiltä ei kysytä
Voi hyvinkin olla testamentin takia.
Eikä tarvita edes testamenttia. Mieheni kuollessa minä olin yksi kuolinpesän osakkaista ja pesänhoitaja. Ei ollut testamenttia. Kyllä leski on pesän osakas vaikka hän ei perikään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Soitan oikeusaputoimistoon. Olen aiemmin yhtä juristia konsultoinut ja hän sanoi, että ulkoisen pesänjakajan palkkaaminen tulee todennäköisesti hyvin kalliiksi kun vastassa on "kova luu".
Ap
Ei ne teille sieltä ilmatteeksi mitään apua anna 🙄. Maksettava se on vaikka kuinka pihvejä ja ahneita olisitte.
Vierailija kirjoitti:
Keskisuuret varat eikä haeta pesänjakajaa? Meillä oli pienet ja haettiin pesänjakaja.
Ei se pesänjakajan tarpeellisuus riipu varoista tai niiden määrästä 🤦🏻. Normiälyiset osakkaat osaa sen jaon tehdä ihan itsekin, ohjeita löytyy netistä ilmatteeksi eikä se ole mitään rakettitiedettä. Jos on tosin tyhmemmän puoleista porukkaa liikkeellä, niin onhan se toki varmempaa hommata sitten se pesänjakaja vaikka olisikin vaan pikkuhiluista kyse...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskisuuret varat eikä haeta pesänjakajaa? Meillä oli pienet ja haettiin pesänjakaja.
Ei se pesänjakajan tarpeellisuus riipu varoista tai niiden määrästä 🤦🏻. Normiälyiset osakkaat osaa sen jaon tehdä ihan itsekin, ohjeita löytyy netistä ilmatteeksi eikä se ole mitään rakettitiedettä. Jos on tosin tyhmemmän puoleista porukkaa liikkeellä, niin onhan se toki varmempaa hommata sitten se pesänjakaja vaikka olisikin vaan pikkuhiluista kyse...
Pesänjaon vaativuus riippuu kyllä myös jaettavan omaisuuden luonteesta. Rahaa on helppo jakaa tasapuolisesti, mutta muun varallisuuden rahallisen arvon mittaaminen voi olla ongelmallista. Perukirjaa varten tehdyt arviot saattavat olla reippaasti todellista käypää hintaa alempia, jolloin niiden käyttäminen jaon jyvitykseen voi johtaa epäoikeudenmukaisiin tuloksiin. Esim. pörssiosakkeiden arvot ovat käypiä arvoja, mutta kesämökin arvo voi olla vain puolet oikeasta. Jos joku saa pelkkiä osakkeita ja toinen kesämökin, osakkeita saanut saa vähemmän.
Kaikki osakkaat eivät välttämättä tajua, mitä tekijöitä varallisuusarvojen määrittämiseen sisältyy. Kapitalismissa pesä pitäisi jakaa siten, että kaikki omaisuus myydään vapailla markkinoilla (josta myös osakas voi sen halutessaan ostaa) ja saadut rahat jaetaan.
Peerunkirjoitus siitä on tehty, koska laki määrää sen. Jos ette ole jakaneet sitä, niin perintövero tulee kuolinpesälle. Eiköhän ala jakaminen kiinnostaa. Teidän pitää valita keskuudestanne pesänhoitaja. Hän laatii perinnönjakosopimuksen, jonka jokainen hyväksyy. Sitten pesänhoitaja jakaa perinnön sopimuksen mukaisesti. Pankki on vahvasti mukana valvojana. Pankille on esitettävä perukirja ja perinnönjakosopimus, sekä paperi, että on pesänhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että pesä pitää jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii. Mutta äitini siis haluaisi valtakirjan, jotta hän voisi jakaa yhdellä kuolinpesän pankkitilillä olevat varat kaikkien kesken. Eihän tällainen voi olla mahdollista?
Äitisi ei ole edes kuolinpesän osakas joten äidiltä ei kysytä
Voi hyvinkin olla testamentin takia.
Eikä tarvita edes testamenttia. Mieheni kuollessa minä olin yksi kuolinpesän osakkaista ja pesänhoitaja. Ei ollut testamenttia. Kyllä leski on pesän osakas vaikka hän ei perikään mitään.
On ositukseen saakka, sen jälkeen ei ole osakas paitsi siinä tapauksessa että on perijä joko testamentilla tai vainajan lapsettomuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tehty muuta kuin perukirja. Tämän jälkeen kuolinpesä riitautui ja yhdelle kuolinpesän osakkaalle ei ole kelvannut kukaan pesänjakajaksi yms ja kuolinpesä on tosiaan jakamaton. Ulkopuolista pesänselvittäjää ei ole kukaan osakas hankkinut sillä juristien kulut melko suuret.
Ap
Oikeusaputoimisto on halvempi kuin juristit. Sinne vaan. Ihan oikeasti kannattaa se pesä jakaa nyt heti. Yhdelle tutulle kävi niin että tontti ja talo jäi jakamatta, siinä asuva lainhuudatti sen itselleen ja myi pois. Nyt sitten joutuvat hakemaan osuuttaan oikeuden kautta.
Kauhian kiva teidän lapsille jotka saa perinnöksi jonkun riitaisan pesön jos itse kuolette ennen sopua.
Vierailija kirjoitti:
Peerunkirjoitus siitä on tehty, koska laki määrää sen. Jos ette ole jakaneet sitä, niin perintövero tulee kuolinpesälle. Eiköhän ala jakaminen kiinnostaa. Teidän pitää valita keskuudestanne pesänhoitaja. Hän laatii perinnönjakosopimuksen, jonka jokainen hyväksyy. Sitten pesänhoitaja jakaa perinnön sopimuksen mukaisesti. Pankki on vahvasti mukana valvojana. Pankille on esitettävä perukirja ja perinnönjakosopimus, sekä paperi, että on pesänhoitaja.
Perintövero ei tule ikinä kuolinpesälle vaan pesän osakkaille riippumatta siitä onko pesä jaettu vai ei. Tämä useamman kuolinpesän kokemuksella. Verottaja määrittää veron olettamalla että pesän varat jaetaan tasan osakkaiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peerunkirjoitus siitä on tehty, koska laki määrää sen. Jos ette ole jakaneet sitä, niin perintövero tulee kuolinpesälle. Eiköhän ala jakaminen kiinnostaa. Teidän pitää valita keskuudestanne pesänhoitaja. Hän laatii perinnönjakosopimuksen, jonka jokainen hyväksyy. Sitten pesänhoitaja jakaa perinnön sopimuksen mukaisesti. Pankki on vahvasti mukana valvojana. Pankille on esitettävä perukirja ja perinnönjakosopimus, sekä paperi, että on pesänhoitaja.
Perintövero ei tule ikinä kuolinpesälle vaan pesän osakkaille riippumatta siitä onko pesä jaettu vai ei. Tämä useamman kuolinpesän kokemuksella. Verottaja määrittää veron olettamalla että pesän varat jaetaan tasan osakkaiden kesken.
Verottaja ei oleta tasajakoa, vaan sitä, että jako tehdään sen mukaan, mikä on kunkin osakkaan osuus kuolinpesästä perintökaaren mukaan. Näin siis silloin, jos ei ole testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskisuuret varat eikä haeta pesänjakajaa? Meillä oli pienet ja haettiin pesänjakaja.
Ei se pesänjakajan tarpeellisuus riipu varoista tai niiden määrästä 🤦🏻. Normiälyiset osakkaat osaa sen jaon tehdä ihan itsekin, ohjeita löytyy netistä ilmatteeksi eikä se ole mitään rakettitiedettä. Jos on tosin tyhmemmän puoleista porukkaa liikkeellä, niin onhan se toki varmempaa hommata sitten se pesänjakaja vaikka olisikin vaan pikkuhiluista kyse...
Pesänjaon vaativuus riippuu kyllä myös jaettavan omaisuuden luonteesta. Rahaa on helppo jakaa tasapuolisesti, mutta muun varallisuuden rahallisen arvon mittaaminen voi olla ongelmallista. Perukirjaa varten tehdyt arviot saattavat olla reippaasti todellista käypää hintaa alempia, jolloin niiden käyttäminen jaon jyvitykseen voi johtaa epäoikeudenmukaisiin tuloksiin.
Minäpä kerron. Jakamisessa ei ole mitään ongelmaa ja mitään ei tarvitse myydä. Vaikka siellä olisi kapitalisti ja sosiaalidemokraatti perillisissä. Perukirjassa ei tietenkään ilmoiteta muuta kuin lakisääteiset asiat oikein. Ne ovat esim. kiinteistön välittäjän kirjallinen arvio talosta ja kesämökistä. Ja mainitaan välittäjälle, että perukirjaa varten. Sitten jaetaan. Jos ei löydy pelimiestä ottamaan edullinen talo tai kesämökki, niin laitetaan myyntiin. Muu irtaimisto, joka on ilmoitettu 500e on todellisuudessa ehkä 10 000e arvoinen. Pidetään sisäinen huutokauppa ja tasataan rahalla niille, jotka huusivat vähemmän. Huutokauppa pöytäkirjaa ei ilmoiteta verottajalle, koska ilmoitettiin jo 500e. Viimeisen perinnönjaon tein itse. Sitä ennen olen ollut 5 kertaa mukana näissä huutamassa tavaraa, mikäli ei nouse kovin paljon ylihintaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Peerunkirjoitus siitä on tehty, koska laki määrää sen. Jos ette ole jakaneet sitä, niin perintövero tulee kuolinpesälle. Eiköhän ala jakaminen kiinnostaa. Teidän pitää valita keskuudestanne pesänhoitaja. Hän laatii perinnönjakosopimuksen, jonka jokainen hyväksyy. Sitten pesänhoitaja jakaa perinnön sopimuksen mukaisesti. Pankki on vahvasti mukana valvojana. Pankille on esitettävä perukirja ja perinnönjakosopimus, sekä paperi, että on pesänhoitaja.
Voi kai sen noinkin käsittää, mutta pankki ei valvo yhtikäs mitään ilman että ostetaan siltä palveluna ja tekee ne ainakin perunkirjoituksia, varsinaisia jakoja tuskinpa, jotta jos on vaadittu esittämään niin se on pelkän valtuutuksen vuoksi, ei sisällöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Peerunkirjoitus siitä on tehty, koska laki määrää sen. Jos ette ole jakaneet sitä, niin perintövero tulee kuolinpesälle. Eiköhän ala jakaminen kiinnostaa. Teidän pitää valita keskuudestanne pesänhoitaja. Hän laatii perinnönjakosopimuksen, jonka jokainen hyväksyy. Sitten pesänhoitaja jakaa perinnön sopimuksen mukaisesti. Pankki on vahvasti mukana valvojana. Pankille on esitettävä perukirja ja perinnönjakosopimus, sekä paperi, että on pesänhoitaja.
Ei tarvita mitään pesänhoitajaa.
Minä hoidin jaot pankissa jakokirjan ja perukirjan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskisuuret varat eikä haeta pesänjakajaa? Meillä oli pienet ja haettiin pesänjakaja.
Ei se pesänjakajan tarpeellisuus riipu varoista tai niiden määrästä 🤦🏻. Normiälyiset osakkaat osaa sen jaon tehdä ihan itsekin, ohjeita löytyy netistä ilmatteeksi eikä se ole mitään rakettitiedettä. Jos on tosin tyhmemmän puoleista porukkaa liikkeellä, niin onhan se toki varmempaa hommata sitten se pesänjakaja vaikka olisikin vaan pikkuhiluista kyse...
Pesänjaon vaativuus riippuu kyllä myös jaettavan omaisuuden luonteesta. Rahaa on helppo jakaa tasapuolisesti, mutta muun varallisuuden rahallisen arvon mittaaminen voi olla ongelmallista. Perukirjaa varten tehdyt arviot saattavat olla reippaasti todellista käypää hintaa alempia, jolloin niiden käyttäminen jaon jyvi
Tuo huutokauppa on ihan teidän oma keksintö. Perukirjaan ei mitään irtaimistoa laiteta. Eikä ketään kiinnosta miten ne tavarat jaetaan.
Ei kannata antaa mitään valtakirjoja ennen kuin on sovittu jaosta ja petinnönjakokirja on laadittu ja kaikki ovat sen hyväksyneet.
Juristin ryöstö-ja kartellituntihinta on 300€, joten kannattaa yrittää sopua. Kuolinpesissä on usein se yksi kusipää jolle mikään ei käy eikä älynlahjat riitä ymmärtämään mitään asioita. Silloin kannattaa joustaa ja antaa sille tonni tai kaksi ylimääräistä koska se tulee halvemmaksi kuin se että juristi ryövää sen pesän.
Hyppäisin kelkasta tässä tilanteessä db
Jossain vinkeissä oli, ettei jakoa pidä aloittaa helpoimmasta päästä eli rahoista. Kaikki tai ei mitään. Jos rahoja alkaa jakamaan, niin monella ei ole enää mitään mielenkiintoa loppujen jakamiseen eikä pesän kuluja pystytä maksamaan, kun rahaa ei ole.
Äitini sisko ei suostunut jakoon. Soitin hänelle ja kerroin homma on toisinpåin. Riittää, että äitini vaatii jaon, se on silloin tehtävä.
Jos haluat kysyä juristilta, soita. Mutta kuolinpesä ei hyväksy laskua. Laitettiin just koronan alussa asunto myyntiin, meni kaupaksi ennen ekaa näyttöä. Tyhjennys houdettiin niin, että vietiin kotipaikkakunnalle, missä monella on mökki ja seuraavana kesänä sitten arvottiin nämä. Tällöin tätini valitti tehtiin väärin ja kun Putin aloitti sodan, ei oo puhunut enää mitään. Perinnönjaot ovat uuduttavia
Vierailija kirjoitti:
Jossain vinkeissä oli, ettei jakoa pidä aloittaa helpoimmasta päästä eli rahoista. Kaikki tai ei mitään. Jos rahoja alkaa jakamaan, niin monella ei ole enää mitään mielenkiintoa loppujen jakamiseen eikä pesän kuluja pystytä maksamaan, kun rahaa ei ole.
Kohtuulliset pesän hoitokulut voidaan maksaa päältä ja jos on hutiloitu ettei ole millä kattaa niin sitten peräytetään jako ja aloitetaan alusta.
Voihan sitä paskaista luntakin syödä, mutta eri asia kannattaako.
Ei ongelmaa