Lue keskustelun säännöt.
Jakamaton kuolinpesä, vainajan tili
01.01.2024 |
Isäni kuoleman jälkeen kuolinpesä on jäänyt jakamatta, sillä yksi kuolinpesän osakas ei suostunut perinnönjakoon. Perinnön suuruus on keskisuuri, joten ulkopuolista pesänjakajaa ei ole ollut järkevää pyytää. Oikeudenkäynti- ja juristien kulut saattavat nousta niin korkeiksi.
Isälläni ollut tilejä eri pankeissa ja yhdellä tilillä on suht iso summa rahaa. Tili on tietenkin perikunnan, jossa useampi osakas.
Nyt elossa oleva äitini haluaisi valtakirjan kaikilta kuolinpesän osakkailta. Hän väittää, että voisi valtakirjalla jakaa tilillä olevat rahat kaikille. Eihän tämä voi juridisesti olla mahdollista? Eikös rahat jaeta vasta pesänjaon yhteydessä?
Tämän kuolinpesän ongelmat niin suuria, että alkaa itsellänikin jo mennä kaikki termit yms sekaisin
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että pesä pitää jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii. Mutta äitini siis haluaisi valtakirjan, jotta hän voisi jakaa yhdellä kuolinpesän pankkitilillä olevat varat kaikkien kesken. Eihän tällainen voi olla mahdollista?
Äitisi ei ole edes kuolinpesän osakas joten äidiltä ei kysytä
Tässä tapauksessahan, äiti toimisi vain kuolinpesän jakana,
Jos äiti on ollut kuolleen puoliso, hän on tietenkin saanut puolisoiden välisessä osituksessa jotain.
Halvemmaksi se äiti tulee pesänjakajia, kuin juristi. Äiti ei veloita mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että pesä pitää jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii. Mutta äitini siis haluaisi valtakirjan, jotta hän voisi jakaa yhdellä kuolinpesän pankkitilillä olevat varat kaikkien kesken. Eihän tällainen voi olla mahdollista?
Äitisi ei ole edes kuolinpesän osakas joten äidiltä ei kysytä
Tässä tapauksessahan, äiti toimisi vain kuolinpesän jakana,
Jos äiti on ollut kuolleen puoliso, hän on tietenkin saanut puolisoiden välisessä osituksessa jotain.
Halvemmaksi se äiti tulee pesänjakajia, kuin juristi. Äiti ei veloita mitään.
Tietenkin.
Virallinen kuolinpesän jakajan määrää käräjäoikeus.
Hakemuksesta.
Ja veloittaa kuolinpesää oman toimistostonsa tuntuhinneoittelun mukaan.
Pienikin pesänjako maksaa tuhansia euroja.
Halvinta on jakaa kuolinpesä sovussa.
Mitä tapahtuu tuollaisille vuosikymmeniä jakamattomana olleille kuolinpesille? Jos pesän osakkaatkin ovat jotain pikkupikkuserkkuja ja kaukaisempia toisilleen tuntemattomia ihmisiä ja jaettavana maata ja aikoja sitten lahonneita torppia sadan vuoden takaa? Niitähän pesän osakkaita on hyvinkin satoja, omien pikkupikkuserkkujeni kanssa yhteinen esi-isä löytyy 1800-1900 vaihteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhian kiva teidän lapsille jotka saa perinnöksi jonkun riitaisan pesön jos itse kuolette ennen sopua.
Ei tarvitse olla edes riitainen. Riittää että on ison perheen kotimökki ja tila jossain hevonpeessä.
Alkuperäisen parin lapsikatras vaikka 8 lasta. Parin kuolinpesää/-pesiä ei ole jaettu ja noita lapsia alkaa kuolla ja heidän perillisiään tulee osakkaiksi pesään.
Kohta on sitten sellainen tilkkutäkki osakkaita pesässä ettei kukaan pysy kärryillä. Ja koska ihmisistä aika suuri osa on toivottomi tallukoita niin porukkaan osuu reilu määrä asioita sotkevia kiintiöidiootteja, vaikka ei suoraan pahantahtoisia olisikaan.
Normaalilla hermostolla varustettu saa aivohalvauksen jos joutuu tuollaiseen sotkuun mukaan.
Jep. Kokemusta on isoisovanhempien jakamattomasta kuolinpesästä, jonka osakkaaksi jouduin isäni ja pappani kuollessa "pois välistä". Kuolinpesä syntyi (eli isoisovanhemmat kuolivat) jo 70-luvulla, pesä jaettiin pari vuotta sitten... Sopassa oli siis mukana muutama kuolinpesä (yksi osakas vieläpä kuoli prosessin aikana), yksi änkyrä, yksi edunvalvonnassa oleva muistisairas... Lakitoimisto hoiti onneksi tilan myynnin ja osuuksien jaot.
Tuo huutokauppa on ihan teidän oma keksintö. Perukirjaan ei mitään irtaimistoa laiteta. Eikä ketään kiinnosta miten ne tavarat jaetaan.
Niin on, ja se toimii. Kiva seurata sivusta, kun isosiskot huusivat kilpaa Audia. Eipähän ilmaiseksi mennyt, ennen kuin kopautin "kolmas kerta". Parempi aina oma pesänhoitaja, kuin kallis ulkopuolinen. Jos kaikki tuntee Suomen lain, niin hyvin menee.
"Perukirjaan ei mitään irtaimistoa laiteta." Perukirjaan laitetaan irtaimistosta veneet, ajoneuvot, ampuma-aseet ja arvio muista tavaroista könttäsummana, vaikka 500e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että pesä pitää jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii. Mutta äitini siis haluaisi valtakirjan, jotta hän voisi jakaa yhdellä kuolinpesän pankkitilillä olevat varat kaikkien kesken. Eihän tällainen voi olla mahdollista?
Äitisi ei ole edes kuolinpesän osakas joten äidiltä ei kysytä
Tässä tapauksessahan, äiti toimisi vain kuolinpesän jakana,
Jos äiti on ollut kuolleen puoliso, hän on tietenkin saanut puolisoiden välisessä osituksessa jotain.
Halvemmaksi se äiti tulee pesänjakajia, kuin juristi. Äiti ei veloita mitään.
Tuo "halpuus" on suhteellinen käsite. Jos pesässä on monentyyppistä omaisutta vaihtelevin perustein arvostettuna (perintöverojen minimoimiseksi), voi hyvinkin olla taloudellisesti kannattavaa rekrytöidä ulkopuolinen pesänjakaja. Aliarvostusten suuruusluokka on helposti kymmeniä tuhansia euroja, jolloin näiden korjaamisesta voi kannattaa maksaakin esim. yhden työpäivän palkka. Eri asia on sitten, pystyykö joku juristi aikaansaamaan hyvät arviot.Esim. äiti pesänjakajana voi johtaa joidenkin osakkaiden suosimiseen. Myös sillä joka on ollut perunkirjoitusta tekemässä voi olla tietoa, jota muilla osakkailla ei ole. Pesänjakaja voinee olla perinnön saaja, jolloin syntyy helposti eturistiriita.
Sovussa jakaminen pitää sekin sisällään erilaisia tilanteita. Osa osakkaista ei niin hirveästi välitä perinnöstä, toiset eivät oikein ymmärrä omaisuusasioista, jotkut taas ovat pelimiehiä ja ajattelevat mahdollisimman paljon vain omaa etuaan ja vedättävät muita.
Kuviteltu tilanne, perintönä lähinnä lahoava tönö, jako jätetään tekemättä muutaman sukupolven ajan. Mitä sille tönölle tapahtuu jos kukaan jälkipolvista ei tartu perinnönjakoasiaan? Voiko käydä niin ettei perilliset lopulta edes tiedä koko asiasta lopulta vai tuoko joku viranomainen sen aina esiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vainajalla on tilejä useassa pankissa. Vainajalla on rahaa pankissa A. Siellä oleva tili on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää rahat vainajan tilille pankkiin B. Hoidan asioita, joten saan ennen pitkää tileihin käyttöoikeuden. Pankki A haluaa tilinumeron, jolle varat siirretään. Onnistuuko siirto tilille B-pankissa, vaikka siihen ei ole vielä käyttöoikeutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhian kiva teidän lapsille jotka saa perinnöksi jonkun riitaisan pesön jos itse kuolette ennen sopua.
Ei tarvitse olla edes riitainen. Riittää että on ison perheen kotimökki ja tila jossain hevonpeessä.
Alkuperäisen parin lapsikatras vaikka 8 lasta. Parin kuolinpesää/-pesiä ei ole jaettu ja noita lapsia alkaa kuolla ja heidän perillisiään tulee osakkaiksi pesään.
Kohta on sitten sellainen tilkkutäkki osakkaita pesässä ettei kukaan pysy kärryillä. Ja koska ihmisistä aika suuri osa on toivottomi tallukoita niin porukkaan osuu reilu määrä asioita sotkevia kiintiöidiootteja, vaikka ei suoraan pahantahtoisia olisikaan.
Normaalilla hermostolla varustettu saa aivohalvauksen jos joutuu tuollaiseen sotkuun mukaan.
Mahtaa olla touhutippa kullin nupissa, kun nuin kirjoituttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää on ihan viimeisiä juttuja.
Meillä on hyvin vähän kpl omaisuutta. Asunto ja sijoutusasunto. Auto firman, ei juuri yhtään irtaimistoa. Valokuvat järjestyksessä.
Tällä hetkellä paukut laitetaan lyhennyksiin, siinäpä se
Vierailija kirjoitti:
Vainajalla on tilejä useassa pankissa. Vainajalla on rahaa pankissa A. Siellä oleva tili on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää rahat vainajan tilille pankkiin B. Hoidan asioita, joten saan ennen pitkää tileihin käyttöoikeuden. Pankki A haluaa tilinumeron, jolle varat siirretään. Onnistuuko siirto tilille B-pankissa, vaikka siihen ei ole vielä käyttöoikeutta?
Kaiken järjen mukaan pitäisi onnistua, jos tili B-pankissa on normaali käyttötili. Ainakin minä olen onnistunut tekemään omalta tililtäni kymmeniä tilisiirtoja Fortumin tilille, vaikka minulle ei ole Fortumin tilille minkäänlaisia käyttöoikeuksia. Joskus olen myös siirtänyt onnistuneesti rahaa kaverini tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tein perunkirjan vanhan lapsettomana kuolleen sedän kuolinpesästä sekä hoidin jaon. Osakkaita oli 16.
Perheessä oli ollut siis lapsia kahdelle eri äidille. Kuollut oli jälkimmäisestä porukasta. Vanhimmat siskopuolet oli kuolleet ja yhden lapsikin kuollut ja tilalla oli tämän lapsi. Yksi sisko oli vielä elossa mutta asui Ruotsissa ja oli edunvalvonnassa. Siis osakkaista löytyi vaikka minkälaisia.
Perintö oli kaksi rakennusta täynnä hamstraaja tyyliin roskaa, kolme auton romua jotka ei osa olleet edes vainajalle rekisteröity ja ulosottovelat.
Täytyy sanoa että tunteja kertyi kun asiaa hoiti. Mutta onneksi asiat järjestyi. Lähinnä tarkoitus kannustaa että hankalistakin kuolinpesistä on mahdollista selvitä kun vaan tekee asia kerrallaan vaikka ei olekaan ammattilainen.
Esimerkiksi pankkitilivarat ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten pörssiosakkeet saatetaan jakaa perillisille jo pian kuoleman jälkeen (esimerkiksi perintöveroja varten), ja jättää kuolinpesä muutoin jakamatta ja lesken hallintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu tuollaisille vuosikymmeniä jakamattomana olleille kuolinpesille? Jos pesän osakkaatkin ovat jotain pikkupikkuserkkuja ja kaukaisempia toisilleen tuntemattomia ihmisiä ja jaettavana maata ja aikoja sitten lahonneita torppia sadan vuoden takaa? Niitähän pesän osakkaita on hyvinkin satoja, omien pikkupikkuserkkujeni kanssa yhteinen esi-isä löytyy 1800-1900 vaihteesta.
Ja lasten kautta osuuksia voi perityä -ex-puolisoille ja heidän perillisilleen. Tälläinen tilanne oi syntyä nopeastikin esimerkiksi liikenneonnettomuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajalla on tilejä useassa pankissa. Vainajalla on rahaa pankissa A. Siellä oleva tili on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää rahat vainajan tilille pankkiin B. Hoidan asioita, joten saan ennen pitkää tileihin käyttöoikeuden. Pankki A haluaa tilinumeron, jolle varat siirretään. Onnistuuko siirto tilille B-pankissa, vaikka siihen ei ole vielä käyttöoikeutta?
Kaiken järjen mukaan pitäisi onnistua, jos tili B-pankissa on normaali käyttötili. Ainakin minä olen onnistunut tekemään omalta tililtäni kymmeniä tilisiirtoja Fortumin tilille, vaikka minulle ei ole Fortumin tilille minkäänlaisia käyttöoikeuksia. Joskus olen myös siirtänyt onnistuneesti rahaa kaverini tilille.
Kiitos. Ajattelin vain, kun vainajan tili on suljettu nostojen varalta, mutta ei sitten panojen.
Ei tarvitse olla edes riitainen. Riittää että on ison perheen kotimökki ja tila jossain hevonpeessä.
Alkuperäisen parin lapsikatras vaikka 8 lasta. Parin kuolinpesää/-pesiä ei ole jaettu ja noita lapsia alkaa kuolla ja heidän perillisiään tulee osakkaiksi pesään.
Kohta on sitten sellainen tilkkutäkki osakkaita pesässä ettei kukaan pysy kärryillä. Ja koska ihmisistä aika suuri osa on toivottomi tallukoita niin porukkaan osuu reilu määrä asioita sotkevia kiintiöidiootteja, vaikka ei suoraan pahantahtoisia olisikaan.
Normaalilla hermostolla varustettu saa aivohalvauksen jos joutuu tuollaiseen sotkuun mukaan.