Tulonne ja paljonko lapsille säästössä?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse lapsille säästäminen. Kuten joku sanoi, jokainen tehköön rahoillaan mitä haluaa. Vasta siinä vaiheessa ärsyynnyn, jos tuo lapsi jolle on säästetty alkaa kuvitella pärjäävänsä paremmin ja helpommin kuin köyhempi kaverinsa (jolle ei ole säästetty) siksi kun on vain jotenkin parempi.

Opiskeluaikaa jää enemmän jos ei tarvitse köydä töissä, samoin energiaa. Vie myös yllättävän paljon voimavaroja huolehtia päivittäin toimeentulosta. Eli omat etuoikeudet tulee tunnistaa, eikä alkaa pitää itseään perusteetta parempana kuin muita. Kuplautuminen ja luokkaerojen kasvu pitää saada pysähtymään.

Tietenkin tulee tunnistaa ja myös rahan arvo opettaa. Usein se vaan tuppaa olemaan niin, että hyvätuloinen on älynlahjoiltaankin jo paremmassa asemassa. Saa älykkään ja kouluttautuneen puolison. Lapset perivät lähtökohtaisesti ns. hyvät geenit ja pärjäävät, koska ovat pärjäävien ja kyvykkäiden vanhempien jälkeläisiä. Ei siihen kierteeseen valitettavasti valtio pysty puuttumaan. Ei älykäs ja koulutettu kiinnostu yksinkertaisesta ja elämänsä sössivästä wt-ruususta, vaikka miten luokkaeroja yritettäisiin keinotekoisesti tasata ja varallisuus tavattaisiin eurolleen. Aina on silti tyhmiä ja aina on älykkäitä.kannettu vesi ei kaivossa pysy ja hetken päästä se älykäs on taas varakkaampi.

Alemmuuskompleksi tässä iskee kun katsoo muiden menestystä. Meillä vain 2 lasta, mutta ei me olla paljonkaan saatu säästöön. Joka päiväiseen elämiseen ihan menee palkka ja hyvä jos joskus jää ylimääräistä. Sekin menee että saadaan joskus jotain ekstraa lapsille kuten leffaliput tai kylpyläreissu. Tulot jotain 45-50 000 välillä meillä ja 4 hengen perhe.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsilla 16 ja 17 v on molemmilla lähes 40 000 euron edestä sijoituksia ja säästöjä. Omat vuositulot noin 75 000 ja lasten isällä ehkä 90 000. Eli ihan kivasti on säästössä - mutta mutta: asumistukeen on tulossa omaisuusraja, jos hallituksen aikeet toteutuvat. Niinpä tuntuu aika murheellisella että lapset joutuvat käytännössä opiskeluaikana syömään noita säästöjään vuokranmaksuun siinä missä ne nuoret joille ei ole säästetty saavat vastaavan summan asumistukena. Varmaan sitten "joudumme" toimimaan itse asumistukena ja maksamaan lasten vuokria opiskeluaikoina.

Onpa murheellista tosiaan. Eikö juuri elämisen kuluihin säästöjä ole kartutettu? Ja jos noin hyvin on rahaa jo jemmassa, niin on kyllä karua tuntea katkeruutta asumistuen saajille - lähtökohdat ovat monilta osin paremmat kuin täysin varattomilla nuorilla. Ja vielä varaa auttaa noiden säästöjen lisäksi tarvittaessa...Ihminen on aivan käsittämättömän itsekäs olio.

Vierailija kirjoitti:

Itsellemme säästetään puolison kanssa, mutta ei lapsille mitään omia säästötilejä tms. Ensinnäkään ei voi olla varma miten viisaasti nuori ne käyttäisi täyttäessään 18, ja toisaalta jos nuoren tarvitsisi missään kohtaa hakea esim. toimeentulotukea, ei sitä olisi mahdollista säästöjen vuoksi saada. Ajatuksena on siis sijoittaa/säästää omiin nimiin, ja auttaa lapsia sitten tarpeen mukaan. 

Lähtökohta tuokin... toimeentulotuki :D

Tulot brutto 2928€/kk ja vuokratulot 966€/kk päälle. Olen vela. Mies 52v. Pärjään mukavasti. Oma asunto maksettu. 

Ei mitään säästöjä. Omillaan kaikki tulee toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsilla 16 ja 17 v on molemmilla lähes 40 000 euron edestä sijoituksia ja säästöjä. Omat vuositulot noin 75 000 ja lasten isällä ehkä 90 000. Eli ihan kivasti on säästössä - mutta mutta: asumistukeen on tulossa omaisuusraja, jos hallituksen aikeet toteutuvat. Niinpä tuntuu aika murheellisella että lapset joutuvat käytännössä opiskeluaikana syömään noita säästöjään vuokranmaksuun siinä missä ne nuoret joille ei ole säästetty saavat vastaavan summan asumistukena. Varmaan sitten "joudumme" toimimaan itse asumistukena ja maksamaan lasten vuokria opiskeluaikoina.

Onpa murheellista tosiaan. Eikö juuri elämisen kuluihin säästöjä ole kartutettu? Ja jos noin hyvin on rahaa jo jemmassa, niin on kyllä karua tuntea katkeruutta asumistuen saajille - lähtökohdat ovat monilta osin paremmat kuin täysin varattomilla nuorilla. Ja vielä varaa auttaa noiden säästöjen lisäksi t

Olen eri, mutta en ainakaan itse kartuta varoja ensisijaisesti nuoruusajan asumiseen, vaan lapsen vanhuusajan turvaksi. Joten kyllä tuo asumistukimuutos minuakin harmittaa. Onneksi on vielä hyvin aikaa miettiä, mitä tehdään lapsen lähtiessä opiskelemaan. 

Poika opiskelee yliopistossa, lahjoitetaan hänelle maksimit ilman lahjaveroa että saa opiskeltua ilman opintolainaa. Toki saa lisäksi opintotukea ja asumistukea mutta kallista korkeakorkoista opintolainaa ei enää kannata ottaa.

Meillä lapset on saaneet kouluiästä lähtien kummeilta ja isovanhemmilta kaikki lahjat (joulu, synttärit) rahana tilille. Tämä lähti joulusta, jolloin lahjoja on aina tullut liikaa ja ei lapsi jaksa edes keskittyä kaikkien avaamiseen. Kun lahjatoiveita kysyttiin, ehdotettiin, että haluaisivatko laittaa jonkin pienen summan mieluummin tilille ja sijoitamme sen sitten. Erittäin positiivinen suhtautuminen on ollut tähän, helpottaa kaikilla lahjan pähkäilyä, turhan roinan kertymistä ja kukin on voinut laittaa hyvillä mielin itselleen sopivan summan. Yksi isovanhempi laittaa mieluummin 5€/kk jokaiselle lapsenlapselle (3). Lapset tietävät tästä ja kouluikäisen olemme ajatelleet jo ymmärtävän miten summa pikkuhiljaa kasvaa. Yhtään eivät lapset ole pakettien perään kyselleet ja meiltä vanhemmilta toki lahjan saavat niin kokonaan ilman ei tarvitse olla.

Itsekin säästetään heidän tileilleen säännöllisesti. Nyt on iästä riippuen sijoituksina n. 8000-15 000. Ovat 12, 10 ja 7.

Ei niinkään lähtökohta, mutta oman elämänkokemuksen perusteella huomioon otettava seikka. Jos nuori asuu itsekseen eikä saa töitä esim ennen opintojen aloitusta tai kesäksi, voi toimeentulotukea olla tarve väliaikaisesti hakea. Tai jos vaihtaa opintoalaa, ja opintotukikuukaudet eivät riitä opintojen loppuun asti. Töitäkään ei nykyään ole aina nuoren kovin helppoa löytää. Mutta toki voi myös ajatella että näihin sitten niitä säästöjä on tarkoituksenmukaistakin käyttää.

Talouden bruttotulot noin 100k per vuosi. Kolme teiniä ja jokaisella noin 50k sijoitettuna. Tulen maksamaan opiskelut, joten sijoituksiin ei tarvitse koskea.

Minulla on kaksi lasta. Esikoisella (11v) on sijoitettuna 80000 €, kuopuksella (8v) 60000 €. Minä ja molemmat vanhempani olemme kaikki lahjoittaneet lapsille verovapaan maksimin eli 5000€/3 vuotta. Eli keskimäärin 5000€ vuodessa kummallekin. Mieheni suku ei ole lahjoittanut, koska ovat vähävaraisempia.

Omat tuloni vaihelevat, mutta sijoitusomaisuus on noin miljoonan. Mieheni on keskituloinen.

Onko se reilua, että toisilla lapsilla on säästössä tuhansia ja toisilla ei mitään? Ei ole reilua. Se on eriarvostavaa. Lasteni serkuille ei ole säästetty mitään, heidän vanhemmillaan ei ole ollut siihen varaa.

Nelihenkisen perheen yhteenlasketut nettotulot tällä hetkellä lapsilisineen noin. 2000e/kk. Lapsille säästössä tasan 0e.

Jos joku ihmettelee miksi noin pienet tulot niin mies osa-aikatyössä ja itse kotihoidontuella.

Perheen säästötilillä 200e.

Huhhuh, kyllä maailma on eriarvoinen paikka. Suomikin, vaikka kuinka sanotaan että kaikille on samat oikeudet! Olen itse aika hyvissä varoissa, mutta tavoitteena on säästää per lapsi "vain" 10000-20000, niin, että lapsi pääsee elämän alkuun kiinni. Haluan että lapset oppivat rahan arvon ja sen että rikkaat vanhemmat ja heiltä tuleva raha eivät ole mikään itsestäänselvyys.

Mun kk palkka n 2000 bruttona (tosin kohta jään työttömäksi ja saan n 1300 ansiosidonnaista) ja mies kotihoidontuella. Mulla pienet muutaman tonnin pääomatulot vuodessa ja miehellä isommat. Lapsilla 2 ja 4 v muutaman tonnin osakesäästötilit. Joka kk menee molemmille 100 euroa omalle tilille ja sieltä sijoituksiin. Olemme kermaperseitä, mutta ihan ite rahamme haalittu ja omille lapsille haluan helpomman elämän.

Kädestä suuhun menee meillä aina, koska en osaa tinkiä elinkustannuksista ja on velkoja maksettavana. Palkat käteen kai yhteensä kahdelta joku 55-60t, lapsen tilillä joku pari tonnia rahaa. Saa kuukausirahaa, mutta on teininä jo menojakin, joten ei juuri lisäänny.

En minä säästä lapsille ollenkaan, vaan itselleni (joskin toki nekin lapsille lopulta päätyy perinnön muodossa). Avustan lapsia myös rahallisesti tarpeen mukaan, mutta tulevaisuutensa saavat rakentaa pääasiassa itse ja oppia tekemään töitä rahan eteen. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaksi lasta. Esikoisella (11v) on sijoitettuna 80000 €, kuopuksella (8v) 60000 €. Minä ja molemmat vanhempani olemme kaikki lahjoittaneet lapsille verovapaan maksimin eli 5000€/3 vuotta. Eli keskimäärin 5000€ vuodessa kummallekin. Mieheni suku ei ole lahjoittanut, koska ovat vähävaraisempia.

Omat tuloni vaihelevat, mutta sijoitusomaisuus on noin miljoonan. Mieheni on keskituloinen.

Onko se reilua, että toisilla lapsilla on säästössä tuhansia ja toisilla ei mitään? Ei ole reilua. Se on eriarvostavaa. Lasteni serkuille ei ole säästetty mitään, heidän vanhemmillaan ei ole ollut siihen varaa.

En ymmärtänyt tuota viimeistä kappaletta ollenkaan. Reiluudesta. Mikä sinua muka estää lahjoittamasta lastesi serkuille, jos niin haluat? Aivan, ei mikään. Jokainen tehköön rahoillaan, mitä eniten haluaa ja se nimenomaan on reilua. 

Elämä on sellaista, että jokainen ei voi olla jokaista haluamaansa asiaa, mutta niitä kohti voi ponnistella. En ole voinut olla rikas, mutta olen ponnistellut sen eteen, että jälkipolveni voisi olla rikas. 

Jos naapuri antaa lapselleen rahaa...

niin ei ole mikään erillinen ihmisoikeus, että minun lapseni pitää saada rahaa naapurilta tai joltain muulta, koska naapurin lapsi sai. 

Meidän perheessä oli nettotulot noin 3000-5000€/kk. Lapsen syntymästä siihen, kun täytti 18v. Säästettiin ekat neljä vuotta 95€/kk, siitä eteenpäin ensin  2 x 111€/kk ja veromuutoksen jälkeen 2 x 138€/kk. 18-vuotiaana lapsi sai haltuunsa noin 75000€ sijoitukset. Nyt viisi vuotta myöhemmin nuo kaikki on käytetty. Suurin yksittäinen ostos oli vene (24000€) ja asunnon käsirahaan taisi mennä 15000€. Kaikkeen pieneen sälään niitä säästöjä on käytetty ja samaan aikaan nostettu opintolainaa joku 20000€. Viimeisimmät sijoitukset meni syksyllä myyntiin, että sai puolisonsa kanssa maksettua moottoripyörälainat ja neuvoteltua asuntolainan uusiksi.

Tää vaan lohdutukseksi niille, joita harmittaa, kun eivät itse pysty lapselle säästämään. Me säästettiin ja annettiin myös asianmukainen talouskasvatus. Silti ne säästöt voi mennä kaikkeen sellaiseen, mikä ei vanhempien mielestä tunnu mitenkään päin järkevältä. En olis meidän tytöstä ikinä uskonut, oli vielä lukiolaisena fiksu ja tarkka rahankäyttäjä.